Samalla tulee peräovesta _Argillander_, menee tarjoilupöydän luo ja
kaataa itselleen likööriä; ryyppää hitaasti maistellen.
BJÖRNRAM (Hiertalle; urkkien). Mistä sinä saat rahaa?
HIERTA. Me pelaamme! Bierken häviää minulle, minä häviän Klickille ja
eversti häviää meille kaikille. Bierken ja minä vippaamme toisiltamme
ja Jägerhornilta, joka pitää joka kerran moraalisaarnan, mutta vippaa
kumminkin. (Kerskuen.) Me pelaamme uhkapeliä, näetkös, huimaavia
summia, ja Bierken on rappiolla, pelihimon uhri... Voilà l'histoire,
mon frère.
BJÖRNRAM. Mutta entäs apurahoja, noin suoralta kädeltä, kassoista,
aatteen puolesta? Majesteettirikos on kallista peliä...
HIERTA (etääntyen; syvästi halveksuen). Me emme ole myöneet itseämme.
Me olemme majureita, everstejä ja kenraaleja kohta joka poika, kun
vain onni antaa takapotkun oikealla tavalla. (Siirtyy Argillanderin
lähestyessä korokkeelle ja ryhtyy järjestämään sitä entiseen kuntoon.)
ARGILLANDER (on lähestynyt; muhoillen kohteliaasti). Herra Björnram
ei kieltäne sananpalvelijallakaan pientä heikkoutta silloin tällöin
korttipeliin?
BJÖRNRAM (viittaa Argillanderia istumaan oikealle pelipöydän ääreen).
ARGILLANDER (istuutuen). Pieni istunto korttien parissa rauhoittaa
sielun ja varjelee sen suuremmista synneistä, eritoten hyvässä seurassa.
BJÖRNRAM (on istuutunut, järjestellen kortteja pöydällä; nokkelasti).
Valistuneelle hurskaudelle käy korttipakka rukouskirjasta.
ARGILLANDER. Ooho... tuopa kuulostaa näin evankeliuminkin saarnaajasta
hieman lavealta sananselitykseltä...
BJÖRNRAM (sukkelasti). Vain oikeaoppista lutherilaisuutta. Eikös
antanutkin Martti herra meille venyvimmän kaikista ojennusnuorista:
mieliala ja hurskaus ovat kaksoisia. Ne, niin sanoakseni, punnitsevat
toisensa. Eikö näin ollen voi Herra herättää mielemme näkemään
herttakuninkaassa taivaallisen kuninkaan ja patakuninkaassa pimeyden
ruhtinaan, joka meidän on kaikin voimin kaadettava... (Kaataen ja
vetäen puolelleen korttiparin.) Kas näin. Ja myöskin nujerrettava
sydämissämme. (Ottaen erilleen kortin.) Entäs tämä musta rouva? Kukas
muu kuin esiäitimme Eeva, josta meidän on päästävä irti (lyöden
pöytään) kuten perisynnistä.
ARGILLANDER (nauraa ja kaataa rouvan). Mikähän siinä lienee, että
jumalattomat miehet ovat hauskimpia kavereita maailmassa...
BJÖRNRAM. Mikäs muu voisi tarjota _papille_ virkistävää vaihtelua kuin
jumalattomuus?
ARGILLANDER. Mutta, herra luutnantti, näin leikin lomassa en malta olla
tiedustamatta, onko perää siinä huhussa, että kuningas aikoo verottaa
uudella verolla papiston kymmenyksiä. Savon papisto on siitä syvästi
huolissaan.
BJÖRNRAM. Sellaisesta aikeesta olen kyllä kuullut...
ARGILLANDER. Tyrannillinen aikomus! Ja Herran palvelijoita kohtaan.
BJÖRNRAM (leikillisen iroonisesti). Nähkääs, kirkkoherra, jos papin
säkki on pohjaton, tottakai on kuninkaan aarrearkku sekä pohjaa että
_laitoja_ vailla. Mutta... talonpoikahan maksaa sekä kymmenykset että
kymmenysten kymmenykset...
ARGILLANDER. Ehei, herra luutnantti, piru pettää peijakkaankin —
sanotaan — mutta suomalainen talonpoika pettää sekä papit että
peijakkaat...
BJÖRNRAM (väliin tokaisten). Tai maallisella kielellä: varas varkaankin
varastaa.
ARGILLANDER (huomaamatta Björnramin ivaa). Sanokaapas muuta! Jos
suurennat jyvämitan, se tekee kukkurapäät latteita kuin lehmän jäljet
karjatiellä, en paremmin sano. Jos koetat punnuksia korjailla vaimosi
ja lastesi parhaaksi, se paiskaa vaakaan piimäistä voita ja höyryävää
lihaa, joka painaa kuin syntisen kaulassa myllynkivi.
BJÖRNRAM. Saanemme kuitenkin toivoa, että kirkkoherran syvä kokemus
ja ahneudensynnin niin sanoakseni omakohtainen tuntemus on antava
voimaa juurittamaan tämän paheen pois (naurahtaen ilvehtivästi) ainakin
seurakunnassa.
ARGILLANDER (tuimasti). Arvon herra, tarkoitatteko te leikkiä
minulla ja vakavilla asioilla? Olen tullut eversti Sprengtportenilta
anomaan vainotulle Savon papistolle oikeutta kuninkaan mielivaltaa
vastaan. Mutta jos hänen oppilaansa haastavat kunnon israeliitalle
filistealaisten kieltä, olen hänelle huomauttava, että haemme ennemmin
turvaa vaikka riettaasta hovista kuin pilkkaajien leiristä...
BJÖRNRAM (on katsellut valppaasti ympärilleen; Hiertalle). A-propos,
veljeni, he harjoittelevat kiinalaisessa salongissa jotain...
näytelmää...