Ne keväiset laineet laulavat taas,
ne tulevat pitkiä teitä
ohi paljaiden pajupengerten
täynnä uusia säveleitä.
Kuin siniset, pienet käärmehet,
ne kiertävät keltaista santaa,
joka yhdeksäs aalto loiskahtaa
ja valkoista kruunua kantaa.
Niin kulkee kuningaskäärme vaan,
kun keväinen kimmel hohtaa,
se tuopi satuja saatossaan
ja aaltojen joukkoja johtaa.
Ne lemmen kihoissa kisailee
pois solisten soitimen juoksuun,
minä rantoja kuljen ja kuuntelen,
ja vihreinä viidat tuoksuu.