Moorin linnassa. Näyttämöllä näkyy sarja huoneita. Synkkä yö.
DANIEL tulee, käsissään lyhty ja matkamytty.
DANIEL. Jää hyvästi, kallis synnyintalo --. Olen seiniesi sisällä
nauttinut niin paljon hyvää ja rakasta herra-vainaan eläessä --
kyyneleni kostuttakoot tomuasi, sinä kauan mullassa lahonnut! -- Niitä
kannattaa kyllä vanhan palvelijan vuodattaa hänen tähtensä. -- Tämä oli
orpojen suoja ja hyljättyjen pakopaikka, ja tämä poika on tehnyt sen
murhaluolaksi --. Jää hyvin, kallis lattia -- kuinka usein onkaan vanha
Daniel sinua lakaissut --. Jää hyvin, rakas uuni, Daniel-vanhus eroaa
sinusta raskain sydämin --. Kaikki oli sinulle tullut niin tutuksi --
saat tuntea tuskaa, vanha Elieser --. Mutta Jumala armossaan varjelkoon
minua kaikista pahojen juonista ja petoksesta --. Tyhjänä tulin tänne,
tyhjänä lähden jälleen -- mutta sieluni on pelastettu.
(Kun hän aikoo lähteä, syöksyy FRANS yöpukeissaan sisään.)