Kuoro.
Hiussuortuva! Hiussuortuva!
Danin sankari suortuja kasvatti:
äitinsä naurahti kerran.
Danin sankari suortuja ravisti:
katso, Filistea, herraas!
(Kansa ihastuneena.)
Hiussuortuva, Hiussuortuva!
Danin sankari polvelle nukahti,
Delilan polvelle kerran.
Vaskinen keritsin suortuja hyväili:
katso, Filistea, herraas!
(Kansa pilkaten ja osotellen: Hahhahhah! Katso, katso Filistea
herraasi.)
(Tanssijattaret ovat alottaneet tanssin, joka kuvaa suortuvain
voitelemista, sukimista, ylpeyttä suurista suortuvista, uneen
uuvuttamista ja suortuvain katkaisemista. Se saa katsojat kiihkeään
ihastukseen, suosionhuutoihin ja tömistyksiin, mikä tanssijattarien
poistuttua yltyy hurjaksi pilkaksi Simsonia kohtaan.)
DELILA (kiihottaen). Pilkatkaa, pilkatkaa häntä!
KANSA (yltyen, tömistellen, osotellen suortuvain leikkaamista ja
kumarrellen). Keritsinsankari! Suortuvasankari! Hahahahahaa!
(Ylipapin käskystä alottaa kuoro uudelleen pilkkalaulun
loppuosan, johon koko kansa riemuiten yhtyy.)
Danin sankari polvelle nukahti,
Delilan polvelle kerran.
Vaskinen keritsin suortuja hyväili:
katso, Filistea, herraas!
DELILA (kiihtymyksestä kalpeana). Sinä olet levollinen, Simson,
ihmeteltävän levollinen!
KANSA. Hiljaa! Kuulkaa, kuinka Delila häntä pilkkaa!
DELILA (Simsonin puoleen kurottuneena, kuin hänen sieluunsa valaen).
Minä kyllä tiedän mitä sinun sielussasi liikkuu. Näin ajattelet sinä
tänä hetkenä: tässä seison minä Simson, jonka edessä Kaanaa vapisi,
sokeana ja häväistynä. (Yhä kiihkeämmin). Ah, jospa minä saisin
silmänräpäykseksi minun entisen voimani takaisin! Tämän temppelin, nämä
ruhtinaat, tämän pilkasta juopuneen kansan, tämän hymyilevän
jumalattaren, hänen kavalat pappinsa ja alastomat tanssijattarensa,
tämän pettäjä-naisen Delilan, johonka minun elämäni särkyi -- kaikki
nämä syöksisin minä raunioläjäksi ja huutaisin: minun sieluni kuolkoon
filistealaisten kanssa!
(Jää jännittyneenä odottamaan.)
KANSA (riemusta villinä sekä alhaalla että katolla). Niin, Simson! Tartu
pylväisiin, hahhahhah! -- Hei, Simson! Kaada temppeli, niin pääsemme
nopeammin alas! Hahahahahahaha!
SIMSON (jonka levollisuuden Delilan sanat ovat horjuttaneet, liikahtaa
niin että kahleet kalahtavat.)
KANSA. Kas, jalopeura ravistelee! Hahahaha! Kas, kas, hah hah hah!
VANKIEN PÄÄMIES. Kyllä pysyy, hahaha!
KANSA. Oikein, Simson! Päästä voimasi valloilleen! Hahahahaha!
Hahhahhah!
DELILA (hurjan riemuisena). Antakaa juhlan jatkua! Laulua! Soittoa!
Tanssia!
KANSA. Laulua! Soittoa! Tanssia!
YLIPAPPI. Heti, ruhtinattareni! (Soittajille). Vihittyjen tanssi!
KANSA (hurmautuneena). Vihittyjen tanssi! Vihittyjen tanssi! Tietä
neitosille!
(Soittajat alottavat soiton, parvi nuoria, kevyesti
puettuja neitosia liitää sisään.)
YLIPAPPI (keskeyttää soiton). Katso, Simson! Tässä näet sinä Astarten
ihmeen, hänen valitun sotajoukkonsa. Väristen odottaa se vihkimystänsä,
ja huomenna lähtee se Mizpan temppeliin, sinun maatasi ja kansaasi
vallottamaan. Katso tätä ihanaa sotajoukkoa -- ah, sinähän et voi nähdä,
Simson...
KANSA. Hah hah hah hah! Hahahahaha!
DELILA (luo ylipappiin omituisen, terävän katseen).
YLIPAPPI (yhä pilkallisemmin). Se oli totisesti vahinko, Simson, ettet
sinä voi nähdä. Kuule sitten! Notkea kuin vesi on tämä joukko, mutta
peljättävämpi kuin kaikki peitset! Kuule! Parvi parven perään on heitä
lähtevä tästä temppelistä Israelin rinteitä kohti. Kuin heinäsirkat
leviävät ne sinun Jahvesi temppeleihin, kuin tulenliekki vallottavat ne
sinun kansasi! Mitä ei miekka voinut, sen tekee hymy; mitä ei peitsi
kaatanut, sen notkistaa tanssiva jalka; mitä eivät sotavaunut sortaneet,
sen lannistaa notkea vartalo; mitä ei tuli kuluttanut, sen polttaa
Astarten ikuinen liekki!
(Antaa merkin soittajille.)