En ole saanut muita setelejä, kuin vanhoja verokuitteja, joille on
sepitetty runoja. Näitä hän tarjoaa maksuksi.
TAIMELA. Huononpuoleista valuuttaa.
VIRTANEN. Pahinta on, että hän on ottanut omituisia olentoja asumaan
luoksensa. Tänään koko talo häiriytyi, sillä suljetusta huoneesta
kuului huutoja. Vuokralaiset vaativat, että ovi murrettaisiin. Se
tehtiinkin, ja vastaamme ryntäsi mies, joka sanoi paastonneensa 8
kuukautta.
MAUNO. Kaksi päivää vain. Luulin, että he kestäisivät, kunnes olin
ehtinyt kosia. Annoin heille Koskenniemen ihanat elegiat, etteivät
he ajattelisi vatsaa. Faust on kerran auttanut minua kestämään parin
päivän paaston.
SIRKKA. Tämä asia on heti järjestettävä. Mauno parka on sotkenut
elämänsä perinpohjin.
VIRTANEN. Kuulkaahan vielä. Lattialla makasi mies nukuksissa. Hän oli
tyhjentänyt yskänlääkepullon, Tiilemannin tippoja 200 grammaa, 15
risiiniöljykapselia ja mustepullon sisällön.
MAUNO. Siinä näette neron leimahduksen. Nyt hänen henkensä nauttii
taivaallisia unia, joita ruumis ei häiritse.
SIRKKA. Entäs ne toiset?
VIRTANEN. Yksi oli karannut alusvaatteissaan akkunasta ulos ja tyydytti
nälkäänsä läheisessä maitokaupassa, kunnes poliisi vei hänet. Neljäs
itki pöydän alla ja söi kenkämustetta, samalla kuin pää heilui samassa
tahdissa kuin seinäkellon heiluri.
TAIMELA. Sano minulle, minkälaiset ystäväsi ovat, niin minä sanon,
minkälainen itse olet.
VIRTANEN. Vuokralaiset uhkaavat haastaa minut oikeuteen, vaimoni makaa
kouristuksissa ja talonmies siivoaa huonetta ja sanoo muuttavansa
huomenna. Tästä saatte vastata, herra Keväthenki, herra Pahahenki.