Mihin suomalaisten heimokuntaan Bjarmit olisivat luettavat, siitä on
ollut erimieliä. Bjarman nimi, jolla Skandinavit Wienan rantamaata ynnä
sen asukkaita mainitsivat, on nähtävästi yksi kuin _Perm_ ja
_Permalaiset_, joita vieläkin meidän aikoinamme käytetään. Mutta
Permiksi sanotaan nyt paljo eteläisempi kuvernementti pääkaupunkineen,
ja Permalaisiksi (Wenäjäksi: Permjaki) nimitetään pientä heimokuntaa,
joka on hyvin likeistä sukua Syrjänein kanssa, jopa myös toisinaan
eteläisin osa itse varsinaista Syrjänin kansaa.
Toiselta puolen useammat seikat puhuvat sen arvelun puoleen, että
Wienan asukkaat olivat ei ainoasti meidän esivanhempiemme sukulaisia,
vaan varsinaiseen Suomen kansaan kuuluvia. Sen todistaa nimi Tschud,
jolla Wenäläiset aina vaan tarkoittavat varsinaisia Suomen heimokuntia;
sen todistavat myös paikkain nimet, jotka Wienan alajuoksussa enimmiten
ovat suomalaiset. Nykyisten venäläisten asukasten muodossa, sukunimissä
sekä murteessa on myös paljo jälkiä suuresta sekaannuksesta
Suomalaisten kanssa. Eikä ole Kolmogoryssa olleen epäjumalan nimi
_Jomale_ millään tavalla selitettävä Syrjänin kielestä, vaan
silminnähtävästi väännös suomen sanasta Jumala. -- Woimmepa vielä
tarkemmin saada määrätyksi mikä suomalainen heimokunta se oikeastaan
asui Wienan vesillä. Se oli nimittäin esivanhempiemme itäinen eli
_Karjalais_-haara. Kauvan aikaa nimittävät vielä venäläiset
valloittajat Wienan meren eteläisenkin samoin kuin läntisen rannikon
_Karjalais-rannaksi_. Ensimmäisiä näille seuduin rakennettuja
luostareita on _Korelsko-Nikolski_ niminen. Sama nimi _Korelskaja_ on
myös sangen monella kylällä siellä. Nykyisten Wienalaisten
sukunimissäkin on monta, jotka osoittavat niiden kantajain alkuperää;
semmoisia ovat esim. Korielin, Korelski, Korielkin y.m. Onpa
paikkanimissä koko joukko, jotka eivät voi tulla muusta kuin Karjalan
murteesta. Olkoot esimerkkeinä _Mutsch_-ostrov (mutscho Wenäjän
Karjalassa = nuorikko), _Kond_-ostrov (kondii Wenäjän Karjalassa =
karhu) y.m.s. Ja viimeinkin on Wiena, jolla nimellä Bjarmein suuri joki
oli tuttu Skandinaveille, vieläkin Wenäjän Karjalaisten puheessa
tavallisena nimityksenä noille samoille seuduille.
Kuinkapa me tämän ristinriitaisuuden ratkaisemme? Kenties ulottuivat
Syrjänein asunnot vielä Otherin aikoina Wienan suulle asti, missä
useammat paikkanimet todistavat heidän oleskelleen ennen Karjalaisten
tuloa. Huomattava on että Other ei vielä kerro Jomalen kuvasta ja että
Syrjäninkin kielen voi sanoa Lapin kielen heimolaiseksi. -- Sittemmin,
koska Karjalaiset olivat valloittaneet tuon takamaan eli Perämaan
Wienan suulla, taisi tämä Skandinaveille jo tuttu nimi siirtyä heihin.
Täydellistä selkoa ehkä saataneen joskus vasta tarkempain tutkintoin
perästä.