Nämät matkakertomukset ovat meille jo antaneet jonkunlaisen kuvauksen
Bjarmein kansasta. Mutta me voimme saada sen vielä paljo selvemmäksi
kokoilemalla kaikki mitä muissa Skandinavilaisten tarinoissa on heistä
mainittu. Woimmepa siihen vielä lisätä Wienan rannoilla nyt asuvien
Wenäläisten jutut pakanallisesta _Tschud_-kansasta, jolta heidän
esi-isänsä ovat maan vallanneet. Kumpaisetkin sanovat näiden
Wienalaisten ahkerasti viljelleen maata. Myös pitivät suuret karjat.
Skandinavit kehuivat Bjarmeja mainioiksi sepiksi; niinikään
Wenäläisetkin muistelevat Tschudein olleen taitavia käsitöitten
mestareita.
Erittäin tärkeänä elatuskeinona, paitsi jo mainittuja, oli Wienan
rantalaisilla kaupankäynti. Niinkuin edellisestä tarusta näimme,
kaupittelivat Bjarmit paraastaan kaikellaisia turkiksia, jotka siihen
aikaan olivat yleisesti pukimina ja pidettiin kalliissa arvossa. Niitä
hakemassa kävivät Norjalaiset myöskennellen sitten muille läntisille
kansoille. Toiselta puolen vietiin Bjarmein tavaroita myös toista tietä
kaukaisille itämaille. Wilkas kauppaliike kulki silloin Wienan itäistä
lähdehaaraa ylös. Siitä vietiin veneet tavaroineen kapean taipalen yli
yhteen Kama-joen lisähaaraan, ja menivät sitten taas vesimatkaa Kamaa
sekä Wolgaa alaspäin. Wiimeinmainitun virran partaalla seisoi suuri ja
rikas _Bolgarin_ kaupunki, mihin Aasian karavaneja (kauppias-matkueita)
saapui Pohjan perän tuotteita vastaan ottamaan ja omia teoksiaan sijaan
tuomaan. Kamankin haarajoella kukoisti silloin mahtava kaupunki nimeltä
_Tscherdyn_. Kumpaisestakin on vielä rauniot jäljellä, joista niiden
muinaisen avaruuden voi arvata; myöskin on niiltä paikoilta löydetty
paljo kulta- ja hopeakaluja. Itse Bjarmein maassa, Wienan varrella, ei
näy olleen mitään varsinaista kaupunkia kaupan keskuksena. Ainakaan ei
ole semmoisesta mitään jälkiä löydetty. Olipa kuitenkin vähä ylempänä
joen suusta, kuin nykyinen Arkangeli, kauppapaikka, jota Wenäläiset
nimittävät _Kolmogory_ ja Skandinavit _Holmgård_ s.o. Saarela.
Siinä samassa paikassa nähdään nytkin vielä synkkä kuusikko, missä
kansa tarinoipi Tschudein temppelin muinoin seisoneen; sen jäänöksiäkin
sanovat entisinä aikoina vielä olleen nähtävänä. Tämä ynnä ennen
kerrottu taru kalliisti koristetusta Jumalan kuvasta on kaikki mitä
tiedämme Wienalaisten uskonnosta. Saman verran on myös säilynyt tietoja
heidän valtiolaitoksestaan. Skandinavian tarut mainitsevat usein
Bjarmein kuninkaita. Siitä kuitenkaan ei sopine päättää että koko maa
oli yhden hallitsijan valtikan alla; sillä kuninkaan nimi oli
Skandinaveilla tapana antaa myös omille pienille nurkka-ruhtinaille.
Luultavasti oli Bjarmeillakin sama patriarkallinen hallitusmuoto, jonka
myöhemmin saamme nähdä suomalaisille heimoille omituiseksi, että
nimittäin kukin kyläkunta oli erikseen _vanhimpansa_ hallittavana. Sen
todistaakin kauppakirja, jonka muutama Wenäläinen 14:n vuosisadan
alussa teki Wienalaisten kanssa. Kaupan vahvistajina on siinä
mainittuna neljä vanhinta, jotka heimonsa puolesta sovinnon solmivat.
Kolmella heistä on selvät suomalaiset nimet: Asikka, Harakkinetz (-nen)
ja Routa.