lakiehdotuksia. Vero- ja sota-asioissa on ainoastaan edustajakammarilla
ehdotteluoikeus. Jos se kammari, jossa uusi lakiehdotus on esitetty,
sen hyväksyy, menee asia toisen kammarin keskusteltavaksi. Jos se
myöskin siellä hyväksytään, asetetaan se presidentin vahvistettavaksi,
ja tulee uusi ehdotus laiksi niin pian kun tämä vahvistus on saatu.
Jokainen kumpaisenkin kammarin hyväksymä lakiehdotus on presidentin
lähetettävä takaisin kammareille kymmenen työpäivän kuluessa siitä
päivästä, jolloin se hänelle annettiin vahvistettavaksi, muuten se
luetaan vahvistetuksi laiksi. Täten saadaan se etu, ett'ei presidentti,
viivyttämällä hyväksymystänsä hänelle vastoinmieliseltä ehdotukselta,
voi estää lakia saamasta asianmukaista voimaa, ja tekee mahdottomaksi
kaiken viivyttelypolitiikin hänen puoleltansa. Ei mitään lakiehdotusta,
joka on tullut jommankumman kammarin kumoamaksi, voida saman
istuntoajan kuluessa ottaa uudestaan tarkasteltavaksi. Jos joku
lakiehdotus kokonaisuudessaan tahi osaksi tulee presidentin kumoamaksi,
s.o. ei saa hänen vahvistustansa sitte kuin kumpainenkin kammari on sen
hyväksynyt, lähetetään se takaisin sille kammarille, josta se lähtikin.
Tämä ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, ja jos se tulee hyväksytyksi
kahden kolmanneksen äänien enemmistöllä, lähetetään se toiseen
kammariin. Jos se ei saa molemmissa kammareissa tätä äänten enemmistöä,
hyljätään ehdotus. Vaan jos se toisessakin kammarissa saa yhtä suuren
äänien enemmistön, lähetetään ehdotus takaisin presidentille, joka
silloin on _velvollinen_ vahvistamaan sen.
Ei ketään kongressin jäsentä voida milloinkaan syyttää tahi oikeudessa
kuulustaa siitä mielipiteestä, minkä hän on virkaansa toimittaessa
lausunut, tahi puheesta, jonka hän on pitänyt. Ei myöskään voida
senaattoria tahi edusmiestä vangita mistään rikoksesta, lukien siitä
ajasta, jolloin hänet valittiin, siihen saakka, kuin hänen toimensa
kongressin jäsenenä kestää, ennenkuin se kammari, johon hän kuuluu, on
tutkinut häntä vastaan tehdyn syytöksen ja, siinä tapauksessa, jos se
huomataan häpäiseväksi ja kuolemanrangaistuksen arvoiseksi, on hänet
virasta erottanut.
Hallitus puoltaa roomalaiskatolilaista kirkkoa valtiokirkkona, mutta
jokainen kansalainen on oikeutettu kuulumaan mihin muuhun kirkkoon
hyvänsä ja vapaasti harjoittamaan sen kirkon tunnustusta. Valtiokirkon
piispat ja papit ovat vaalikelpoiset kongressiin, joka sitä vastoin on
suljettu munkeilta.
Koko tasavallan valtiomenot maksaa liittohallitus niillä varoilla,
joita se kantaa, valtion maatilojen ja Kansallispankin tuloilla,
tuonti- ja vientitullin tuloilla j.m.s. Valtiovelka nousi vuoden 1888
lopussa tuohon tavattoman suureen summaan 555,205,228 dollaria eli yli
2 3/4 miljaardia Suomen markkaa, josta ulkomaalaisia lainoja on
336,807,355 dollaria ja kotimaisia 218,397,873. Naiden lainojen korko
nousee yhteisesti yli 5 prosentin -- niissä on lainoja 7:kin prosentin
korolla -- ja kaikki ovat tehdyt melkoisella pääoman alennuksella.
Kun kaikkien lainain korko on luonnollisesti suoritettava kullassa,
samoin kuin maksut kaikista maahan tuoduista tavaroista sekä niiden
kuljetuksesta, niin lisääntyvät siitä menot ja samoin kasvaa vuosittain
valtiokassan vailinkikin, jota vuosi vuodelta koetetaan peittää
uusilla, sopimattomin ehdoin tehdyillä lainoilla. Viime vuosina
neuvottelivat kaikki tasavallan maakunnat, paitsi Jujuy, uusista
lainoista, yhteensä yli 100 milj. dollaria. Siitä otti Buenos-Ayres'in
maakunta yksinään 17 milj. ja kaupunki Buenos-Ayres 10 milj. dollarin
lainan. -- Luonnollisesti ei tämmöinen rahapolitiikki pitkältä kannata,
josta välttämättömästi seuraa valtion vararikko. Sanomalehdistössä
on kyllä ollut varoittavia ääniä näitä alituisia uusia, suuria
lainantekoja vastaan, ja tulevat varoitukset yhä useammiksi kuta
vastahakoisempia eurooppalaiset lainanantajat ja pankkiirit ovat uusien
lainojen antamiseen.
Mitään tullirajaa yksityisten yhdysvaltioiden välillä ei ole, ja muita
tullihuoneita kuin liittohallituksen ei saa olla olemassa.
Yhdysvaltioilla on kullakin oma tasavaltaisessa hengessä laadittu
hallitusmuotonsa ja hallitaan eduskuntaisen tasavallan alkuperusteiden
mukaan, mutta ne eivät kuitenkaan voi tehdä politillisia sopimuksia,
eivätkä myöskään sisä- tahi ulkokauppaa koskevia sopimuksia, eivät saa
lyödä rahaa eivätkä perustaa setelien antamiseen oikeutettuja pankkeja
ilman liittohallituksen myöntymystä. Ne eivät myöskään saa asettaa
sotajoukkoja eivätkä varustaa sotalaivoja, ellei ulkoapäin hyökkäävä
vaara ole niin suuri, ett'ei mitään apua ennätä liittohallitukselta
pyytää tahi saada. Eri yhdysvaltioiden korkein päällysmies on
kuvernööri, jonka jokainen valtio itse valitsee. Hän ei saa olla
kongressin jäsen. Liittohallituksella on oikeus sekaantua yksityisten
valtioiden sisälliseen hallitukseen ainoastaan silloin, kuin on
kysymyksessä suojella tasavaltaista hallitusmuotoa, varjella sitä
loukkauksilta, ja siinä tapauksessa, että se kapinan tahi jonkin muun
liittovaltion hyökkäyksen tähden tulisi hävitetyksi, palauttaa ne
jälleen järjestykseen. Jos isänmaa tahi laki on vaarassa, on jokaisen
argentinalaisen porvarin velvollisuus tarttua aseihin niitä
suojellaksensa. Kun ulkomaalaiselle annetaan kansalaisoikeudet, saa hän
itse määrätä, tahtooko ensimmäisenä kymmenenä vuotena ottaa tämän
velvoituksen tahi ei; mutta mainitun kymmenen vuoden ajan kuluttua on
hän siihen pakoitettu, niinkuin jokainen muukin kansalainen. -- Mikään
maakunta ei saa julistaa sotaa toistansa vastaan, vaan jos
riitaisuuksia syntyy, ratkaisee ne liittohallitus.
Jokainen kansalainen nauttii myöskin kaikissa muissa maakunnissa samoja
vapautuksia ja oikeuksia, kuin siinä maakunnassa, jonka varsinainen
kansalainen hän on. Ulkomaalaiset, jotka asuvat maassa, vaan eivät ole
varsinaisia kansalaisia, nauttivat samoja kansalaisoikeuksia, kuin maan
omatkin asukkaat. He voivat harjoittaa mitä ammattia hyvänsä sekä pitää
mitä kauppaa ja teollisuusliikettä vain haluavat. He voivat myöskin
omistaa maatilan sekä vapaasti ostaa ja myydä sen, ilman erityistä
lupaa siihen hankkimatta. On jo ennen mainittu, että he myöskin voivat,
valtion asiaan sekaantumatta, harjoittaa mitä uskontoa tahtovat. He
eivät myöskään ole pakoitetut määrättyjen vuosien kuluessa hankkimaan
itselleen kansalaisoikeuksia, vaan voivat muukalaisina oleskella maassa
määrättömän ajan, jos nimittäin katsovat sen paremmaksi kuin ruveta
maan kansalaisiksi. Heidän ei myöskään muukalaisina tarvitse suorittaa
suurempia veroja, kuin maan omien alammaistenkaan.
Laivakulku sisemmissä jo'issa on vapaa kaikille kansoille ja lipuille,
kun vaan noudatetaan niitä säädöksiä, jotka tätä laivakulkua varten
ovat käytännössä. Laivan, joka on määrätty menemään toisesta
maakunnasta toiseen, ei tarvitse poiketa välillä oleviin satamiin
suorittaakseen minkäänlaisia maksuja eikä mitään kauttakulkutullia
niistä tavaroista, joita se kuljettaa jonkun maakunnan läpi.
Tasavallassa ei saa ensinkään olla orjia. Jokainen sopimus ihmisten
kaupasta pidetään rikoksena ja rangaistaan sen mukaan; siten ei
ainoastaan orjan ostaja, vaan myöskin myyjä samoin kuin se notarius tai
virkamies, joka kauppakontrahdin vahvistaa pidetään rikollisena. Orja,
joka tavalla tahi toisella on maahan tullut, on vapaa heti kun vain on
Argentinaan astunut.
Aatelistoa ei ole, eikä myöskään ole olemassa mitään etuoikeutta
syntyperän taikka arvonimen kannalta. Täydellinen yhdenarvoisuus
vallitsee tässä suhteessa kaikkien kansalaisten välillä, ja ainoastaan
persoonallinen kyky ja etevyys on määräävänä kaikkia valtion
virkamiehiä asetettaessa. Kaikkien yhtäläisyys on myöskin veroituksen
perusteena.
Jokainen tasavallan kansalainen saa vapaasti hoitaa omaisuuttaan, ja
maan pakkoluovutus, missä se yleiseksi hyväksi katsotaan
tarpeelliseksi, on luvallista ainoastaan kongressin nimenomaisella
suostumuksella. Ainoastaan kongressi voipi kantaa veroja ja määrätä
tullimaksut.
Jokainen kirjailija ja keksijä on yksinään teoksensa tahi
keksintönsä omistaja, ja tämä hänen oikeutensa voidaan häneltä saada
ainoastaan laillisella kaupalla. Omaisuuden takavarikkoon ottaminen
rangaistusmääräyksenä on ainaiseksi poistettu.
Jos perustuslain muutoksia katsotaan tarpeellisiksi, niin voi kongressi
niitä tehdä ainoastaan kahden kolmanneksen äänten enemmistöllä.
Toimeenpanevaa valtaa käyttää, kuten jo on mainittu, kuudeksi
vuodeksi valittu presidentti. Häntä auttaa varapresidentti ja
kammareille vastuunalaiset ministerit. Sekä presidentin että
varapresidentin tulee olla syntyperäisiä argentinalaisia tahi ainakin
syntyperäisistä argentinalaisista vanhemmista, jos ovat syntyneet
Argentinan ulkopuolella ja muutoin täyttää samat ehdot, kuin mitä
senaattorinkin vaaliin kelpaavalta vaaditaan. Presidentti samoin kuin
varapresidenttikään ei saa tämän virkansa ohessa toimittaa mitään muuta
virkaa. He eivät myöskään ole oikeutetut ottamaan minkäänlaisia
palkintoja yksityisiltä maakunnilta enempää kuin koko kansaltakaan.
Presidentin samoin kuin varapresidentinkin vaalissa menetellään siten,
että pääkaupunki niinkuin maakunnatkin valitsevat kukin valitsijoita,
kaksi kertaa niin monta kuin he lähettävät senaattoreja ja edustajia
kongressiin. Valitsijat kirjoittavat joka maakunnassa vaaliluettelot
sekä allekirjoittavat ne, vahvistavat sinetillään ja lähettävät
senaatin puheenjohtajalle. Kun kaikki vaaliluettelot ovat saapuneet,
avaa ne hän ja yksi senaattori sekä joku edustajakammarin jäsen, jotka
molemmatkin kongressi arvalla valitsee tähän toimeen. Vaalin päätös
ilmoitetaan välittömästi ja vasta valitut huudetaan heti sen jälkeen
Argentinan tasavallan presidentiksi ja varapresidentiksi.
Sen lakisäännön, joka on Argentinan tasavallan perustuslakina ja sen
vapauden ja itsenäisyyden takeena, vahvisti kansalliskonventti Santa
Fé'ssä Syyskuun 25 p:nä 1860.
* * * * *
Jokainen asekuntoinen tasavallan mies on 17 ja 45 ikävuotensa välillä
velvollinen kuulumaan kansalliskaartiin, joka on niin hyvin sodan kuin
rauhankin aikana jaettu jalka-, ratsu- ja tykkiväkeen, ja jossa v.
1876, majuri Melchert'in antamien tietojen mukaan, oli 236,000 miestä.
45-60 ikävuoteen kuuluu jokainen semmoinen asekuntoinen mies
kansalliskaartin reserviin, jota käytetään linnapalvelukseen ja jossa,
saman majuri Melchertin ilmoituksen mukaan, v. 1876 oli 68,000 miestä.
Sitä paitsi on säännöllistä armeijaa lähes 7,000 miestä sekä noin 3,000
värvättyä indiaania, jotka palvelevat epäsäännöllisinä ratsujoukkoina
eri rajapiireissä.
Sotalaivastossa on, Mr Mulhall'in Handbook of the River Plate'n mukaan,
30 laivaa, niissä yhteensä 55 kanuunaa ja 2,200 miehinen väestö. Niissä
on 3 pansarilaivaa, 6 kanuuna- ja 7 torpedovenhettä.
Linnoituksia on ainoastaan yksi, nimittäin Martin Garcia-saarella,
Paraná'n ja Uruguay'n yhtymäpaikan luona. Tämän linnoituksen
tarkoituksena on vallita kulkureittiä molempiin virtoihin, mutta
toistaiseksi on se eurooppalaisten mielestä hyvin vähäpätöinen.
Ilmanala.
Kun Argentina on niin avara maa, että sen pohjoisimmat osat ovat
tropiikkien sisäpuolella ja sen eteläiset osat ulottuvat aina lähes
pohjanperäistä vastassa olevaan vyöhykkeesen, niin on luonnollista,
että ilmanalan täytyy olla hyvin erilainen maan eri osissa. Kun
edelliset voivat iloita yhtämittaisesta kesästä, on jälkimmäisillä sitä
vastaan suurin osa vuotta kylmää, ja, melkein saattaisi sanoa,
alituista syksyä. Kesät tuovat muassaan täälläkin suuremman lämpimän,
mutta myrskyt ja sateet ovat ympäri vuoden niin tavallisia ilmauksia,
että sivunimeä "syksymäinen" voi näistä seuduista oikeudella käyttää.
Suurin osa Argentinaa on näiden molempien äärimmäisyyksien välillä.
Siinä on ilmanala yleisesti lauhkeaa, vähän lämpimämpää pohjoisemmissa
ja itäisemmissä osissa, vilppaampaa taas eteläisemmissä ja
läntisemmissä seuduissa. Suuren korkeutensa vuoksi on ilmanala
läntisissä osissa melkoista kylmempi kuin yleensä muissa samalla
leveys-asteella olevissa maissa. Myöskin kauas itäänpäin sisämaahan
tuntuu korkeiden, lumipeitteisten Andes-vuorien olemassa olo niistä
vilppaista länsituulista, jotka sieltä aika ajoin puhaltavat. Jos
ei ota lukuun Pampas-aluetta, Patagoniaa ja Tulimaata, joissa
lämpömäärä yleensä on alhaisempi, ja joissa ei ole tehty täydellisiä
meteoroloogisia havaintoja, sekä pohjoisimpia osia, etenkin vähän
tunnettua, melkein troopillista Gran Chacoa, jossa ei myöskään ole
tarkkoja havaintoja tehty, vaihtelee vuoden keskilämpö +16:sta
asteesta C. Bahia Blanca'ssa ja Córdoba'ssa +22:een asteesen C.
Corrientes'issä. Nämä ovat jotenkin korkeita numeroita ja vastaavat,
edellinen vuoden keskilämpömäärää Genuassa, Roomassa ja Lissabonissa,
jälkimmäinen Kairossa. Korkein tunnettu kuukauden keskilämpö on
Pilcicao'lla Catamarcan maakunnassa +22,38° C. Joulu- ja Tammikuulla.
Heinäkuun keskilämpö samalla paikalla on ainoastaan +8,52° C. Siis on
lämpömäärän eroitus jotenkin suuri kesällä ja talvella. Korkein
lämpömäärä, mistä v. 1874 havainto tehtiin Pilcicaossa, oli +43° C. ja
alhaisin +5,5° Córdobassa olevan meteoroloogisen Central Bureau'sen
samana vuonna julkaisemain tietojen mukaan. Pääkaupungissa,
Buenos-Ayres'issa, on vuoden keskilämmön määrä vähän yli +17° C., mutta
kesät ovat jotenkin kuumia. Etenkin Tammikuulla on kuumuus suuri. Tämän
kuukauden keskilämmön määrä on nimittäin +24,25° C. Terveyden suhteet
Buenos-Ayres'issa eivät ole lainkaan hyvät. Kun kaupunki perustettiin,
sai se nimensä Buenos-Ayres eli hyvä ilma erittäin raittiista
ilmastansa. Ilman oma puhtaus on luonnollisesti vielä jälellä, ja paikka
olisi epäilemättä koko maan raittiin ja terveellisin, ellei ilmaa
olisi kurjalla siisteyden pidolla kokonaan saastutettu. Ainakin
muukalaiselle, joka ei ole siihen tottunut, on kesän aikana melkein
sietämätöntä löyhkä, mikä syntyy siitä, että huoneista nakataan lian
paljouksia kaduille, jonne se saa jäädä mätänemään. Viime vuosina
kuitenkin on alettu tehdä suuria muutoksia puhtauden pidossa -- siitä
syystä on vaikea kuvailla millainen se ennen on ollut -- mutta varmaa
on, että hirveän paljon on vielä siihen suuntaan tehtävä. Äskettäin
kaupunki on Englannista ottanut suuren lainan hankkiakseen uuden
katuvesityslaitoksen, ja Buenos-Ayres'issa on sen vaikutuksiin
kiinnitetty suuria toiveita. Joulukuulla 1888 sanottiin kaupungin
hospitaaleissa makaavan 15,000 sairasta, vaikkei silloin raivonnut
mikään kulkutauti. Jos koleera tahi muu semmoinen tarttuva tauti olisi
silloin yht'äkkiä puhennut, olisi kaikki hospitaalit pian olleet
liiaksi täynnä. Samaan aikaan kyllä liikkui huhuja, että koleera
raivosi Bahia Blanca'ssa ja päivä päivältä läheni pääkaupunkia, ja moni
niitä uskoikin, vaikka sanomalehdet innokkaasti väittivät ne valheiksi.
Onneksi huomattiin nämä huhut, monen päivän levottomuuden ja
epätietoisuuden jälestä, perättömiksi, ja kaupunki välttyi sillä kertaa
vaarasta. Silloin vallitsevassa suuressa kuumuudessa -- lämpömittari
näytti joka päivä monta astetta (C.) yli kolmenkymmenen varjossa --
olisi rutto varmaan tehnyt hirveitä tuhoja, jos se olisi levinnyt
Buenos-Ayres'essa. Siihen katsoen, että sairaloisuus todellakin on
vähentynyt, on terveyssuhteissa täytynyt tapahtua suuria muutoksia
parempaan päin. Niin ei ole esim. keltakuumetta ollut täällä sitte
vuoden 1871, jolloin se Buenos-Ayres'in maakunnassa ja kaupungissa
yhteensä anasti 14,000 uhria. Koleera sitä vastoin liikkuu edelleen
useimpana vuotena. Siunaukseksi ovat ne rajut pamperos eli kylmät
kaakkoistuulet, jotka kaikkina vuodenaikoina silloin tällöin
pampastasangoilta puhaltavat, tuoden muassaan kaupunkiin puhtaampaa ja
tarttumisaineista vapaampaa ilmaa. Pari vuosikymmentä sitte, kun
Buenos-Ayres'in terveysolojen hyväksi oli tehty vähemmän kuin melkein
kaikissa pienimmissäkin Euroopan kaupungeissa, olisi kaupunki ilman
näitä puhdistavia tuulia ollut oikea ruton pesä.
Jos koko maan ilmanalasuhteita tuomittaisiin sen mukaan, mimmoiset ne
ovat pääkaupungissa, niin luonnollisesti tehtäisiin ikävä erehdys.
Argentinassa on ilmanala ylimalkaan hyvä, muutamissa seuduissa oikein
mainiokin, vaikkapa, paitsi pääkaupunkia, maassa onkin semmoisia osia,
joissa se on huonompi. Siinä suhteessa on Buenos-Ayres kaikkein
onnettomin. Bahia Blancassa, sen eteläosassa ja yleensä melkein koko
maakunnassa ovat koleera ja rokkotauti hyvin tavallisia ja ilmaantuvat
useampana vuotena Joulukuusta Helmikuuhun. Sisä- ja pohjoismaakunnissa
sitä vastoin on, kuten jo sanottiin, hyvä, osaksi mainio ilmanala.
Erittäin mainittava siinä suhteessa on Córdoba'n maakunta. Maakunnan
läpi virtaavan Sierra de Córdoba'n äyräille voisi mihin paikkaan
hyvänsä mainiolla menestyksellä perustaa sanatorioita sairaita varten.
Semmoisia laitoksia onkin jo parissa paikassa ja pidetään auttavana,
etenkin rintatautisille. Joulu- ja Tammikuut kuitenkin täälläkin ovat
kuumat, jonka vuoksi sanatoriot niinä kuukausina ovat melkein tyhjät.
Maan muodostus ja pääasiallisesti suojelevien vuorten puute sekä
pohjoista että etelää vastaan tekee sen, että Argentina on hyvin altis
pikaisille lämpömäärän vaihteluille. Kun lämmin, joskus kuumakin,
pohjoistuuli äkkiä vaihtuu kylmäksi eteläiseksi tahi lounaiseksi,
tapahtuu pikainen lämpömäärän alentuminen, mikä usein vaikuttaa
vahingollisesti eurooppalaisiin siirtolaisiin ja matkustajiin, jos vaan
eivät ole tienneet varustautua sopivilla pukineilla suojellaksensa
itseään näiden äkkinäisten lämpömäärän vaihtelujen seurauksia vastaan.
Paras keino täten syntyvää vilustusta ja muita ikäviä kohtauksia
vastaan on kokonaisen villavaatetuksen käyttäminen ihoa vastaan. Samaa
keinoa pitäisi noudattaa kaikissakin lämpimissä maissa, etupäässä
kuitenkin kuumassa vyöhykkeessä, sillä se synnyttää samalla paljoa
mieluisemman tunteen kuin puuvilla- ja liinavaatteiden käyttäminen.
Toinen seikka, joka myöskin on terveydelle eduksi, ja jota alkuasukkaat
yleisesti noudattavatkin, on se, että varotaan, ainakin keskipäivällä,
sekoittamattoman viinin juontia aterioidessa, se kun nostaa veren
päähän, jolloin voisi helposti saada auringon pistoksia.
Sateen määrä on hyvin erilainen maan eri osissa; muutamilla seuduilla
jotenkin suuri, esim. Tucuman'issa, jossa se on 42 tuumaa, Rosario'ssa
39,2 ja Buenos-Ayres'issa 34,6 tuumaa vuotta kohti, toisissa paikoissa
taas jotenkin vähäinen, esim. Mendoza'ssa, jossa sade tekee 8 tuumaa,
ja San Juanissa, jossa se on ainoastaan 5,5 tuumaa vuoteensa. Yleensä
voi kuitenkin sanoa, että se on suurempi eteläisessä ja myöskin
keskiosassa maata kuin pohjoisessa. Patagoniassa, josta määrättyjä
numerotietoja kuitenkin puuttuu, on sade niin muodoin yleisesti
jotenkin runsas: etupäässä koskee tämä aluskunnan eteläistä osaa samoin
kuin myöskin Tulimaata, jossa sataa hyvin paljon kaikkina vuoden
aikoina. Yleisesti sataa enimmän kesällä, keväällä ja syksyllä, jota
vastoin talvikuukausina useimmissa paikoissa sataa tuskin ollenkaan.
Poikkeuksena tästä ovat pampasseudut, joissa sade myöskin talvella on
hyvin tavallista. -- Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuotuinen
sateen määrä Helsingissä on 18-19 tuumaa, Tukholmassa 20, Lontoossa 25,
Manchesterissa 36, Florensissa 41 ja Bergenissä 70 tuumaa.
Kasvi- ja eläinkunta.
Kasvikuntansa suhteen ovat Argentinan eri osat varsin paljon
toisistaan eroavia. Tämä ei perustu ainoastaan ilmanalan
eroavaisuuksiin, jonka vaikuttaa kunkin paikan etäisyys ekvaatorista
tässä laajassa maassa, vaan myöskin itse maaperän laatuun. Onhan
luonnollista, että pohjoisissa koko- ja puolitroopillisissa osissa,
korkeilla lämpöasteilla, ei kasvikunta voi olla samanlainen kuin esim.
eteläisissä lauhkeissa ja melkein kylmissä seuduissa, samoin kuin
sen täytyy myöskin olla kokonaan toisenlainen mahdottoman suurten
Andes-vuorien rinteillä kuin lakeilla tasangoilla ja pampaksella.
Usein on sanottu Argentinan olevan melkein kokonaan metsätön maa,
mutta ne, jotka sitä väittävät, ovat nähtävästi tunteneet vaan
Buenos-Ayres-maakunnan ja päätelleet tämän ainoan maakunnan olojen
mukaan, vaikka se niin monessa suhteessa on asetettava maan
neljäntoista maakunnan viimeisimmäksi. He ovat suuresti erehtyneet,
sillä vaikka Argentinan keskiosat ovatkin puuttomia, niin sitä vastoin
pohjoisemmissa on suuriakin metsiä. Niin on esim. koko suunnaton Gran
Chaco-alue täynnä mahdottoman suuria, melkein läpipääsemättömiä
troopillisia aarniometsiä, joissa monin paikoin voi ainoastaan
suurimmilla ponnistuksilla päästä kulkemaan. Aluskunta Misiones samoin
kuin Corrientes-maakunta ja Entre Rios'in pohjoinen osa ovat myöskin
täynnä metsiä. Nämä metsät, joita suurimmaksi osaksi täytyy pitää
puolitroopillisina, saavat maan pohjoisemmissa osissa täydellisen
troopillisen luonteen. Siellä rehottaa koko troopillisen vyöhykkeen
rikas kasvimaailma ja suuri moninaisuus puita, pensaita, köynnöskasveja
ja istutuksia, jotka peittävät maan sekä rehevyytensä ja tiheytensä
vuoksi tekevät kulkemisen siellä melkein mahdottomaksi. Kuitenkin
ainoastaan kaikkein pohjoisimmat osat Argentinaa, etupäässä Gran
Chaco'n ja Misiones'in pohjoisseudut, varsinaisesti kuuluvat
tropiikkeihin. Näiden seutujen eteläpuolella olevilla maakunnilla, aina
pampaskenttien rajaan saakka, on sitä vastoin puolitroopillinen
kasvimaailma. Rikas moninaisuus korkeita, muhkeita puita on myöskin
täällä ihmeteltävä. Rungot nousevat usein suorina ja oksattomina 60-70
jalan korkeuteen, siten muodostaen ikäänkuin mahtavia pylväitä, jotka
kannattavat paksua, viheriätä lehtikattoa, jonka läpi tuskin ainoakaan
auringon säde voi tunkeutua. Reheviä köynnöskasveja ja pitkiä liaaneja
on kietoutunut puiden runkojen ympäri ja välitse, samalla kuin
suurilehtiset viidakot ja mahdottoman suuret saniaiset (sanajalat)
muodostavat paksuja lehtiruhoja, jotka melkein kaikkialla verhoavat
maan näkymättömäksi. Keväällä, kun kaikki nämä köynnöskasvit ovat
täynnä sateenkaaren jokaista väriä vastaavia kukkia, semmoinen rehevä
puolitroopillinen metsä näyttänee erinomaisen kauniilta ja
miellyttävältä.
Maan pohjoisemmissa osissa on useita metsäpuita, jotka antavat
arvokkaita, eri tarkoituksiin sopivia käytöllisiä aineita.
Yleisimmät ovat: algarrobo, mimosa, akaasia, quebraolio, magnolia,
saksanpähkinäpuu, labacho, poppeli ja yerbapuu. Eräs laji akaasiata,
jota indiaanit nimittävät ñandubeyksi, on pieni puu, jonka hedelmistä
saadaan erästä mustaa väriainetta, ja jonka kova ja raskas puu on
erinomaista polttoainetta, kun se palaa hitaasti, mutta synnyttää
samalla ankaran kuumuuden. Taas eräs laji quebracho'a, jolla on
erinomaisen kova puuaine, käytetään puupiirroksiin ja on vientitavarana
tätä tarkoitusta varten. Máte, josta melkein koko Etelä-Amerikassa niin
erinomaisen paljon pidetään, saadaan yerbapuun lehdistä pikaisella
kuivaamisella eli paahtamisella.
Maan keskiosissa on chañarpensas hyvin yleinen. Sillä on imelä,
hyvänmakuinen hedelmä ja kova puuaine sekä kasvaa etempänä pohjoisessa,
Argentinan kuumimmassa osassa puuna, ei kuitenkaan koskaan korkeana ja
suorana, vaan aina koukkuisena ja oksaisena. Etäämpänä etelässä on
suuria puita niukemmin, kunnes ne kokonaan vaihtuvat pienemmiksi puiksi
ja pensaskasveiksi. Sellaista kasvistoa tavataan Entre Rion keski- ja
eteläosissa, Santiago del Estero'ssa, Santa Fé'ssä ja Córdobassa.
Kahden viimeksi mainitun maakunnan eteläosassa esiintyy kasvistossa
vähitellen yhä täydellisempi pampasluonne. Pampastasangot, jotka
pohjois- ja länsiosissa ovat vähän kupevia (epätasaisia), mutta
etelä- ja itäosissa täydellisesti tasaisia, kasvavat etupäässä
kuivakasta, karheaa, korkeata heinää, jossa kaikkialla on seassa
kaktus- ja aloepensaita sekä äärettömän paljon ohdakkeita. Kaikki nämä
piikkiset kasvit eräinä vuodenaikoina vaikeuttavat liikenneyhteyttä
laajojen tasangoiden yli vievillä teillä ja helpottavat indiaanien
piileskelyä enemmän kuin muulloin.
Keskisissä, samoin kuin pohjoismaakuntien niukempimetsäisissä osissa on
persikkapuu-istutuksia hyvin yleisesti. Sitä kasvatetaan sekä hedelmien
vuoksi, että vieläkin enemmän sen polttoaineen tähden, mitä asukkaat
saavat sen rungosta ja oksista. Persikkapuut kasvavat nimittäin
erinomaisen nopeasti ja tuottavat siten polttoainetta, joka näissä
metsästä köyhissä seuduissa muuten on jotensakin harvinaista.