Eräänä aamuna oli Joonas kärtyisellä tuulella. Johanna kysyi:
"Mikä sinulla nyt on?"
"Eipä juuri ... on vain niin ikävää, kun pitäis lähteä
kuntakokoukseenkin ja metsään. Kun pojat menevät yksin sinne, niin ne
eivät valikoi vähääkään, pilstovat ja hakkaavat haloiksi kauniimmat ja
riukeimmat puut. Kokoukseskin tarvittis olla, kun se kansakoulujuttu on
tullut päätettynä ja nyt on kysymys mihin toimiin ryhdytään sen
toimeenpanemisen vuoksi, valitaan johtokunta ja päätetään mihin koulu
asetetaan. Nyt en tiedä kumpaanko menen, metsään vai kokoukseen?"
"Ja onhan siellä se ruotivaivaisen asiakin, kun pannaan tähän
meidän ruotiin Mikki-vainajan sijaan uusi. Kyllä sinun täytyy
mennä Saaraleenaa puolustamaan, että se tulee tähän pääsemään".
"Saaraleenasta minä viis' huolin! Ei se ole meitä kohtaan itseänsä niin
käyttänytkään, että minä olisin velvollinen häntä puolustamaan".
"Ethän sinä muistele niitä ämmäparan vanhoja syntejä, ethän jo. Se kävi
täällä eräänä päivänä ja pyysi niin hartaasti minun puhumaan sinulle,
että sinä puolustaisit hänen ruotiin pääsemistänsä, ja minä lupasin.
Arveli, että hän tulee vielä itse sinulle puhumaan, mutta kun hän
näytti niin huonolta, niin minä lupasin, että kyllä sinä sen toimitat,
ettei hänen tarvitse itseänsä mäeltä tänne uudelleen vaivata. Kyllä
sinun pitää mennä ja auttaa sitä akkaparkaa vähän".
"Miks'ei pyydä Nevaluhdan puolustaa itseänsä. Nehän hänen ystäviään
ovat".
"Mitä Nevaluhta".
"Ei minun tahdo millään tavalla sopia mennä, pitäis aivan
välttämättömästi päästä metsään".
"Koeta vakuuttaa miehille, etteivät saa hakata muita kuin huonoimpia
puita tänäpäivänä ja mene itse huomenna".
"Kyllähän se niin on tehtävä, ei se muuten sovi. En minä juuri halusta
jättäisi koulu-asiaa vieläkään oman onnensa nojaan".
"Mutta lupaa nyt se, että autat Saaraleenaa, sillä hän on käynyt niin
huonoksi, ettei voi enää mitenkään elättää itseänsä ja muutenkin häntä
pitäis kylän elättää, jos ei ruotiinkaan pääse".
"Noo, älä nyt. Eikö se Tonttu Sannakin ole vaalis?"
"Se saattaa vielä itsensä elätellä, kun on vaan tahtoa. Eihän hän voi
tulla kysymykseenkään Saaraleenan edellä, ei jo".
Harmistuneena sanoi Joonas: "On suorastaan kiusallista joutua kaikkien
asianajajaksi. Saat haaskata puolet aikaasi yhteisiin asioihin ja
sittekin haukut palkaksesi. Tekee monasti mieli heittää hiiteen kaikki
ja vetäytyä yksinomaan kotipuuhiin, kun eivät ne asiat näytä
hitustakaan paranevan vaikka kuinka koittais".