Takaa-ajo.
"Nyt, Azualin poika, näytä, mitä osaat", sanoi Pablo.
"Ruhtinaallisesti tahdon sinut palkita."
"Oi, herra, minä palvelen sinua, koska olen maya ja koska rakastan
sinua, en rahasta."
"Sinä olet ystäväni, Tenanga, tiedän sen", sanoi nuorukainen ojentaen
kätensä seuralaiselleen.
Kun he olivat saapuneet paikalle, johon asti Tenanga oli seurannut
Tamayn ja neekerin jälkiä, hän laskeutui hevosen selästä maahan.
Pablo pysähdytti myös hevosensa.
"Ratsasta maantielle, herra, minä kuljen sivulla."
Pablo ratsasti tietä myöten. Vaikka hän olikin innokkaana
metsästäjänä tottunut löytämään eläinten jäljet ja niitä seuraamaan,
tiesi hän hyvin, ettei hän likimainkaan voinut vetää vertoja
Tenangalle siinä suhteessa; sen vuoksi hän salli tämän yksin hoitaa
tehtävänsä. Tiesihän hän hyvin, kuinka terävä huomiokyky ja tarkka
näkö nuorella mayalla oli.
Tenanga kulki kuin vainukoira hitaasti ruohikkojen ja pensaikkojen
halki, astui hetkisen tien reunaa ja viittasi sitten Pabloa tulemaan
luokseen.
Nuorukainen astui hevosen selästä maahan ja lähestyi häntä. "Katso
tänne", sanoi Tenanga osoittaen maahan, "tässä he ovat levähtäneet
kuormineen; näetkö Tamayn ja neekerin jäljet?"
Pablo tarkkasi jälkiä ja tunsi ne.
"Ja täällä."
"En näe mitään."