Vapaaksi laskettiin, hän hoippuin kävi
nyt matkaan, päästen kaupungista pois.
Eräällä veräjällä viivähtävi.
Ei eellehen nyt tuosta käydä vois,
niin uupuneeksi tunsi nuoret jalat.
Ah, jospa ken nyt lasin vettä tois!
Sai nainen säälivä, hän leipäpalat
ja maitotilkan voipuneelle soi.
— Ne syötyään jo aukes tuonen salat. —