Tapaturmaisista eli wahingollisista sattumista.
Semmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista,
paleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joissa pikainen apu ja
ymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.
1:ksi _Myrkyttämisistä_. Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia.
Myrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä
ihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta,
taikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, nikalta,
hätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy,
lankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan
jne. Silloin tulee heti kohta juoda runsaasti lensiätä wettä, jos
kannuttain, auttaa ylöstuloa oksettimella eli kutkuttamalla kitaa
hienolla sulalla, siksettä luultawasti kaikki myrkky on saatu ylös.
Juotawaan weteen seotetaan jälkeenpäin (ei ennenkun oksetin on
waikuttanut) öljyä taikka muuta raswaa, suolatonta woita, talia jne.
tahi lensiätä maitoa. Tarpeellinen on saada tietä, mitä lajia myrkkyä on
tultu nauttimaan ja sitte kaikkia _karkioita, äkiöitä eli syöwyttäwiä
myrkkyjä_ wasten juoda _niljamaisia aineita_, esimerk. kauraryynilientä,
waan _huumaawissa_ eli _tainnuttawissa myrkyissä_ juodaan etikkawettä
eli wäkewää kahwia, pään ympärillä pidetään kylmiä kääreitä, ihoa
harjataan, nipistellään tahi pieksetään, ettei saisi sairas wähäkään
nukahtaa, joka olis pahaksi. Ynnä näiden kanssa nautitaan seuraawia
myrkynwasteita:
A. _Syöwyttäwissä myrkyissä_ (mineraalimyrkyissä), Semmoisia owat _a)
Arsenikki_ eli _markkuli_, jota wasten ynnä edellä mainittuin neuwoin
kanssa pitää heti kohta juoda puolituoppia wettä, maitoa tahi
pellawasiemenlientä seotettuua kuudentoista munawalkian kanssa.
Jälkeenpäin nautitaan teekupillinen puunöljyä tahi sulattua woita joka
neljänneksellä tiimaa. Taikka juodaan joka wiidennellä minutilla
teekupillinen lämmintä saippuwettä, puolesta naulasta saippua tuopin
lämpimän weden kanssa. Runsasta sokuri= tahi hunajaweden juontia
kiitetään myös hywäksi. b) _Eläwähopia=suolat_, joita wasten juodaan
munanwalkiata wedessä ynnä ohuen nisujauholiemen kanssa. c)
_Kattilaruoste, waskiruoste, panskryönä_ waatii yksiä aineita kuin
edellinen ja sokuriwettä ja maitoa. d) _Wihtrilliöljy_ tarwitsee
liitua eli magnesiata weden kanssa sisään otettawaksi taikka mietoa
tuhkalipiätä eli saippuwettä, joita myös taitaan ulkopuolisiin
wihtrilliöljyn polttamisiin käytettää. e) _Siewesi_ waatii yksiä aineita
kuin wastamainittu wihtrilliöljy.
B. _Tainnuttawissa myrkyissä_ (kaswinmyrkyissä). Tawallisimmia owat: a)
_Opio_, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi
sitruunamehun kanssa taikka etikka paljaaltaan ja pidetään sairas
yhtäläiseen liikkeellä, ettei saisi nukkua. b) _Näsiänmarjat_ ja c)
_Härkäjywät_ waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja
näsiänmarjat kamferttiäki. d) _Tupakka_, e) _Hulluruoho_, f) _Jaloyrtti_,
g) _Sudenmarjat_ ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen
waikutuksensa etikkaweden juonnilla. Kuitenki pitää ennen etikkawettä
annettaman oksetinta ja ulostusaineita ja sitte jälkeenpäin pantaman
kihottawaisia lawemankeja, sairas pidettämän raittiissa ilmassa, kylmiä
etikkaweteen kasteltuja kääreitä sidottaman pään ympäri ja suoni
awettaman, jos weri näyttäisi kowin pääpuoleen pakkautuwan. h)
_Palowiina, rommi_ ja muut wäkewät juomat waatiwat myrkyllisissä
waikutuksissaan samaa menetystä, kuin wastamainitut aineet.
C. _Puremamyrkyissä_ (eläwäin myrkytyksissä). a) _Käärmeenpistossa,
madon panemassa_. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että
werestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella,
sawipiipun pesällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niissä waan
ei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen
imemistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä side pikkuruisen ylemmä
haawaa, jota tiiman ajoin pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko
paikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla,
pidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päiwässä 10
pippurajywää lasillisessa wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin
lämmin, ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi. Saapi myös toisinaan antaa
lusikallisen öljyä. Hywäksi kehutaan käärmenpistoissa sitäki keinoa,
että kohta jälkeen sitoa paksulta tupakkaa paikalle tahi panna sille
käärmeen talia. Willit kansat muutamissa paikoissa kuuluwat kaiwawan
koko käden tahi jalan, johon käärme pisti, heti kohta maan sisään ja
niin siinä usiampia tiimoja eli puolen päiwää pitäwän. b) _Ampiaisten,
waapsiaisten, ja mettiäisten pistämä_ woidellaan hunajalla, kääritään
äkiään suolaweteen kastelluilla riewuilla. Etikka ja öljy owat hywiä
tässäki wiassa. c) _Hulluin eläwäin_ (koirain, kissain, sutten jne)
_purema, wesikauhu_. On kowin waarallinen kohtaus, joka woimiinsa
päästyä melkein aina lopettaa kuolemalla. Siinä taudissa sairas
kauhistuu wettä ja muita weteliä aineita, jonka ohessa hän waiwataan
hirwiältä janolta, kurkun kuristukselta jne. Purtu paikka pestään
hetimmiten kylmällä wedellä ja poltetaan sitte tulipunaisella raudalla,
jonka jälkeen haawa rakkosalwalla aukipidetään kaksi kuukautta. Taikka
poltetaan haawa raudan sijasta ruutilla, jota pannaan paikalle ja
sytytetään. Taikka leikellään sywään teräwällä weitsellä, jonka jälkeen,
sitte kuin weri on seisottunut, siihen tipahutellaan wihtrilliöljyä tahi
suolahapetta (acid. muriat.). Raudalla tahi ruutilla polttaminen on
kuitenki etewämpi. Jos rakkoja ilmautuisi kielen alle ja kielijänteen
wiereen, niin pitää kohta awettaman ja pohjatse tulipunaisella
rautalangalla poltettaman. Koko taudin aikana ollaan niukalla elolla,
paljaalla leiwällä ja maidolla. d) _Eläintenruttomyrkky_ tarttuu
ihmisiin, kuin koskewat semmoisia eläimiä tahi niiden raatoja, taikka
syöwät niiden lihaa. Tautia seuraa woimattomuus, liittainen kieli,
punaisia paikkoja ihossa mustilla pilkuilla keskessä, mätärakkoja,
houru, joista sairas usein neljännellä päiwällä kuolee. Paranteeksi
pitää kaikki ilmautuwaiset rakot hetimmiten weitsenkärjellä sywälti
leikeltämän ja sairaalle annettaman oksetinta. Sitte joka toinen tiima
10 tipahusta wihtrilliöljywettä hämmennettynä teekupilliseen weteen ja
ruttopaikoille pannaan nelikertaisia palttinalappuja, joita joka tiima
kastetaan äkiähän teeweteen malista tahi saunakukista seotettuna
kolmanneksi osaksi kamferttiwiinalla. Wielä sitäki parempi on niille
illoin aamuin sitoa paksulta saunakukkajauhoja terpentiinillä
kasteltuina.
2:ksi _Walhekuolleista_. Ei kaikki ole kuolleet, jotka siltä näyttäwät.
Hirwiä asia on mainita, että tuhansia ihmisiä wuosittain haudataan,
jotka, waikka pidetään kuolleina, kuitenki eläwät ja olisiwat oikialla
menetyksellä tulleet terweiksi kuin ennenki.
Ei pidä ketään kuolleeksi päättää, ennenkun ruumis alkaa mädätä, joka
tutaan siitä että sinisiä, wehriöitä, mustelmaisia paikkoja ilmautuu
ruumiisen; watsa paisuu ja muuttuu toisenhaamuiseksi; suusta ja
sieramista waluu haisewata nestettä; ruumis käypi pehmiäksi, että
painamisen siat jääwät kohoamatta; marraskesi helposti irtautuu; silmät
tummistuwat ja lowistuwat eli rypistywät painamisesta, ruumiin löyhkä
alkaa tuntua.
Jos sitä wastoin pienintäkään liikuntoa hawaitaan esimerk. silmissä,
suussa tahi kaswoissa, joita koitteeksi pitääki kylmällä wedellä
priiskotella; jos silmäterät palawan kynttilän lähellä pienenewät; jos
höyhen eli kynttilän liekki suun edessä pidettynä tahi rinnalle pantu
wesilasi wähintäkään liikahtaa; jos awettu suoni alkaa juosta; jos
sormella silmään painaminen ei jätä jälkeä; jos leuka alaspäin wedetty
jälleen nousee paikalleen; jos kaswot wähänkään wärjähtäwät korwaan
huhuamisesta; jos ruumis ja erittäinki sydänala wielä tuntuwat
pikkuisenkaan lämpimältä -- niin on näistä yhdestä eli usiammasta
merkistä tiettäwä, epäilemätön asia wielä ruumiissa hengen olewan.
Walhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä
hurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa;
pitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä;
pyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa;
tukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa
kohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa;
paleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa;
ukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona. Eikä pidä muitakaan, ketä
tahansa, heti kuolleeksi luultaman, jotka yhtäkkiä terweestä ihmisestä
tahi ainoasti wähän sairastettuansa, menehtywät kuolleennäköiseksi.
Erittäinki owat lapsi=ikäiset ja nuoremmat waimo=ihmiset herkät
pyörtymään ja walhekuolemaan. Wielä wiikonki perästä on muutamille henki
tullut.
Walhekuolluitten kanssa menetellään seuraawalla tawalla yhteisesti:
ruumista ja liiatenki käsiä, käsiwarsia, jalkapohjia, jalkoja, sääriä,
reisiä, rintaa, watsaa ja selkäpiitä hierotaan willaisella waatteella
tahi suitaan harjalla, ensin hiljemmin, sitte kowemmasti eikä pidä tätä
hierontaa eli suintaa heittää, ennenkun iho punistuu ja lämpiää; nenän
alla pidetään äkiätä etikkaa, kaawittua pippuranjuurta, hienottua
sinappia, hajuwettä eli salmiakkijuoksetta, jos sattuisi olemaan, taikka
pannaan sieramiin nuuskaa tahi inkewärijauhoja, taikka kutkutetaan
sulalla; kaswoja, sydänalaa ja rintaa walellaan eli priiskotellaan
kylmällä wedellä, joka kuitenki jälle pian kuiwaksi pyhitään ja
uudistetaan; henkeä puhalletaan suuhun sopiwimmasti pienellä
käsipalkeella, waan muuten pillillä tahi paljaalla suulla; ruumis
kääritään lämmitettyihin lakanoihin tahi haudotaan kuumilla pyyhkeillä;
kitaa ja nielinpaikkoja kutkutetaan sulalla; suuhun kaadetaan
teelusikallinen saksanwiinaa tahi wedellä seotettua palowiinaa,
liiatenki, jos sairas rupeaisi huokumaan ja saattaisi niellä; suoni
aukaistaan käsiwarresta, kun paikkaa esinnä on hywin haudottu ja
hierottu lämpimällä willaisella; lawemankia pannaan tupakkateestä.
On wielä muitaki sopiwia keinoja, saada walhekuollutta wirkoamaan,
niink. ruumiin pieksäminen wiholaisheinillä; neuloilla pisteleminen
kynsien ala tahi jalkapohjiin; kiehuwan raswan (öljyn) tahi palawan
lakan tipahutteleminen iholle, erittäinki käsilappioihin ja
jalkapohjiin; tulikuumalla raudalla polttaminen; rakkolaastarin
istuttaminen; kuiwiltaan kuppauttaminen, ynnä muita. Waan muistaa pitää,
ettei näitä, eikä edellisiäkään keinoja wäkiwaltaisesti eikä yhtäkkiä
toisensa perästä toimiteta, sillä ruumis tarwitsee aikaa, lewätä
wälillä. Myös pitää kaikki jouto=ihmiset poislaitettaman, eikä koskaan
wirwottamisen työtä kesken heitettämän, sillä weteenki hukkuneita on
toisinaan ei ennen, kun neljän ja kuudenki tiiman hankkeilla henkiin
saatu.
Edellämainitulla tawalla tulee kokea henkiin saada kaikkia
walhekuolleita, hukkuneita, paleltuneita, tukehtuneita, kuristuneita,
ukonlyötyjä, pyörtyneitä jne, joista kuitenki tulee muutamia neuwoja
erittäin annettawaksi.
a) _Hukkuneista, weteen kuolleista_. Ruumis kannetaan siiwollaan
likimmäiseen huoneesen, ei kuitenkaan aiwan lämpimään, riisutaan ja
asetetaan oikialle kyljellensä wuoteelle, niin että pää ja rinta owat
muita paikkoja ylempänä, kääritään sitte lämpimiin peitteisiin ja
ruwetaan hieromaan. Kaswoin punaiset tahi sinertäwät ollessa aukaistaan
suoni käsiwarresta tahi kaulasta. Wähän ajan päästä käännetään ruumis
hiljalleen ja lyödään käsilappialla kewiästi rintaa kohti ja hartioihin
sekä selkään. Suu puhdistetaan liitasta, ja henkeä puhalletaan suuhun,
jota tehdessä watsaa ja kylkiluita samassa kewiästi painellaan ylöspäin
niinkuin henkimisen tapaan. Joka kerralla henkeä suuhun puhaltaissa
pitää nenä samassa tukittaman. Toisin ajoin kutkutetaan sieramia
etikkaan kastetulla, ja kitaa paljaalla höyhensulalla. Kihottawa
lawemanki pannaan peräsuoleen. Ruumis pannaan neljänneksi osaksi tiimaa
olkapäihin asti haaliaan eli lensiään weteen, ja samassa tipahutellaan
eli walahutellaan kylmää wettä kolmen kyynärän korkialta rinnalle.
Otsaa, aiwenia, korwantauksia ja sydänalaa hierotaan etikalla taikka
lensiällä palowiinalla, lämpimiä tiilikiwiä kääreen sisässä pannaan
jalkoihin, ja ruumis peitetään uusilla, kuiwilla ja lämpimillä
waatteilla. Tynnyrien päällä wyöryttäminen ja muu wäkinäinen menetys on
kowin wahingollinen. Lue tähän walhekuolleista yhteisesti mainittu.
b) _Paleltuneista, kylmään kuolleista_. Ruumis wiedään kylmään (ei
suinkaan lämpimään) huoneesen ja hierotaan lumella tahi jäisellä
wedellä, siksi että wähitellen lämpiää ja notkistuu, jonka jälkeen
hieromista pitkitetään willaisella waatteella ja huonetta saatetaan
lämpimämmäksi. Sopii myös kohta alusta panna paleltunut ruumis tykkynään
lumiwuoteesen kylmänhaaliassa huoneessa ja sitte yhden lumen sulettua
uudistella toista lunta sekä alle, päälle että siwuille yltyleiseen.
Paleltumisen jälkeen wikautetut erinäiset paikat woidellaan sitte illoin
aamuin terpentiinillä. Käytettäköön myös hywäksi, mitä walhekuolleista
ja hukkuneista on edellä sanottu.
c) _Kuristuneista, hirtetyistä_. Nuora leikataan kohta poikki, ruumis
riisutaan ja pannaan wiiliähkään, raittiisen paikkaan pää ja kaula wähän
ylemmäksi. Kaulan ympäri kääritään lämmitettyyn etikkaan, wesisekaiseen
palowiinaan tahi öljyyn kastetuita riepuja; kihottawaa lawemankia
pannaan; suoni awetaan; ruumista hierotaan, ynnä muut waariotetaan, mitä
walhekuolleista ja hukkuneista on sanottu.
d) _Tukehtuneista höyryyn, tikuun tahi muihin wahingollisiin höyryihin,
häkään kuolleista_. Wiedään ulko=ilmaan ja päähän kääritään kylmään
etikkaweteen kasteltuja riepuja; ruumis nostetaan pystöön ja walellaan
päästä asti kylmällä wedellä. Muuten menetellään näiden kanssa, kuin
weteen hukkuneittenki kanssa. Kuin rupeawat henkimään, on tarpeellinen,
suoni käsiwarresta awaa, paitsi kowin kiwulaisilta, heikoilta ja
laihoilta.
e) _Joltain kurkkuun eli emättimeen puuttuneelta aineelta
tukehtuneista_. Puuttunut pala eli aine pitää poisotettaman pihdillä,
jos ylettyy, muuten alastungettaman sujuwan kalanluun, rottingin, tahi
puisen (pihlajaisen, katajaisen) siliäksi ja hienoksi wuollun, öljyllä
tahi raswalla woidellun warwan päähän sidotulla saksansienin tahi
jänönkääwän palalla. Seki auttaa usein, kuin lyödään käsilappialla
kewiästi hartioihin ja selkään. Jos saataisi oksetinta alas, niin pitää
sitä annettaa. Toisinaan on siitäki apu saatu, että on suuria waksista
ja hunajasta tehtyjä marjoja alas nielty.
f) _Ukonlyödyistä_. Ruumis riisutaan ulko=ilmassa, walellaan kylmällä
wedellä, rintaa priiskotetaan etikkawedellä ja pää kääritään samaan
weteen kastetuilla riewuilla, ja waariin otetaan, mitä walhekuolleista
edempänä yhteisesti on sanottu.