Tawallisimmista lääkkeistä ja parannuskeinoista.
Ne tässä kirjassa mainitut lääkkeet owat enimmäksi osaksi sitä laatua,
että saadaan ja tawataan maallaki, ja usiampia niistä taitaa, ken
tahtoo, itse kerätä ja walmistaa, esimerk. kaswien juuria, kuoria,
warsia, kukkia, marjoja ja siemeniä. Niistä on kuitenki seuraawa waarin
otettawa.
_Juuret_ pitää koota taikka syksyllä myöhään, kuin lehdet jo owat
warisneet ja warsi kuihtunut, taikka warhain kewäillä ennen lehtien
puhkeamista; muina aikoina niissä ei ole täyttä woimaa.
_Kuori=aineet_ otetaan kewäillä ennen kaswin lehdittymistä, _warret ja
lehdet_ wähä ennen kukkimista, _kukat ja kukkapäät_ juuri kukkimisen
alulla taikka niinpian kuin owat puhjenneet, _marjat ja siemenet_
walmiiksi jouduttuansa, _männyn kerkät ja kangas=jäkälät_ warhain
kewäillä, _koison warwat_ waikka jo talwellaki.
Niitä ei pidä sitte päiwänpaisteessa kuiwata, waan tuulen käywässä,
katwisessa eli warjoisessa paikassa, ja ennen kuiwamaan panemista pitää
juuret pestä puhtaiksi ja paksummat niistä halkaista. Kukkia, lehtiä,
warsia ja marjoja ei milloinkaan pidä sade=ilmalla kerätä.
Monta muuta lääkettä taitaan myös kotona hankkia, ja niistä sekä
kotoisista parannuskeinoista kertoo seuraawa niiden:
Luettelo.
_Aluna_. Runsas weitsenkärjellinen alunaa liewennetty puoleen kortteliin
weteen käytetään korlauswedeksi kurkun wioissa, ja wähän runsaammin
alunaa otettuna silmänpasko=woiteeksi. Poltettuna kuumalla kiwellä tahi
raudalla on aluna hywä keino liikalihaa mätähaawoissa kuluttamaan.
_Ammesauna eli ammekylpy_ (ruots. _karbad_) katso: _hiestyttäwät aineet_.
_Aneksi, aniisi_.
_Arapian kummi_, gummi arabicum.
_Elttawoide_. Tehdään terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua
kumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hywästi yhteen seotettuna. Taikka
seotetaan yhteen: 4 luotia altteasalwaa, 2 luotia lyökkiä, 1 luoti
sappea ja 1/3 (kolmas osa) luot. kamferttiä.
_Engelska=suola_, k. _ulostus=aineet_.
_Etikka_.
_Haisupihka_, pahapihka, pirunpaska; ruots. _dyfwelsträck_.
_Hauteet_. Kylmiä hauteita tehdään lumesta, rikki sullotusta jäästä,
lumisekaisesta wedestä, muusta kylmästä wedestä etikan ja palowiinan
kanssa, näitä jälkimäisiä ei jos neljänneksi osaksi wettä wasten. Weden
jähdyttämiseksi lämpiminä aikoina seotettakoon siihen tarwittaissa wähä
hienottua suolaa.
Lämpimiä hauteita saadaan lämpimään weteen kastetuista lankawyhdeistä,
taikka lämmitetystä tuhkasta, sannasta, suolasta, kukista, heinistä
j.n.e. Haudepöperöitä tehdään jauhoista ihran, maidon tahi öljyn,
kukkain ja usein muidenkin rohtoin kanssa.
_Hieronta_, k. _hiestyttywät aineet_.
_Hiestyttäwät aineet_. Senlaisia on kaikki, mikä suojelee ja kartuttaa
ruumiin hikoamista, esimerk. omin woimin liikkuminen, käweleminen,
äänellinen luku ja laulu, lämpimät waatteet ja asunto, jalkain
hautominen lämpimässä wedessä tahi kostioihin riepuihin käärityillä,
lämmitetyillä tiilikiwillä, ruumiin hautominen lämpimään weteen
kastetuilla lankawyhdeillä tahi muulla willaisella, sen hierominen
kuiwalla willaisella waatteella tahi sukiminen harjalla, lämpimät
amme= tahi saunakylwyt, muuriais= ja lehtisaunat, tuohikääreet jalkapohjaa
wasten, höyryn saattaminen kiehuwasta wedestä peitteen alle wuoteesen,
lämpimät teet seljakukista, isopista, mintuista j.m., lämmin sahti tahi
maitojuoksutuksen hera, kamfertti kuiwaltaan tahi wiinassa y.m.
Ei mikään liiallinen, ruumista yleti rasittawa hiostuminen kuitenkaan
ole terweellinen. Siinä on kylliksi, kuin saadaan hienlähtö
kohtuullisesti enennetyksi, ja ruumis alkaa rauweta. Kuitenki sopii ja
on hyödyllinen pitkittää hiostamista wuorokaudeksi tahi kahdeksi sillä
tawoin, että wiljellään joita kuita edellä mainituita aineita usiampi
kerta perätysten tiiman, kahden tahi kolmen wäliajoilla, ja että ruumis
hikeen tultua joka kerralla puetaan kuiwiin, lämpimiin waatteisiin.
Kaikkein hiestyttäwäin kylpyin jälkeen on ruumis hywin herkkä
wilustumaan, jonka tähden sitä pitää huolellisesti waroa, ja wuoteelle
ruwettua lämpimillä peitteillä turwata. Hywä on myös peitteen alle
wuoteelle tultua juoda jonkun kupin lämmittäwää teewettä taikka lämmintä
sahtia tahi maitoheraa, ettei hiostuminen liika warhain tukehtuisi.
Hiestyttäwät aineet owat hyödyllisiä ja tarpeellisia kaikissa taudeissa
ja kohtauksissa, joilla on alkunsa ruumiin wilustumisesta, hikisuonten
salpaumisesta ja tawallisen hiun eli hikumisen tukehtumisesta,
katoamasta, esimerk. köhässä, yskässä, kuiwataudeissa, luuwalossa,
jäsenten kolottajassa, ryyhdynnässä, ihowioissa, tarttuwissa kuumeissa
ja monessa muussa. Kuumetautien alussa on sangen sowelias ja
terweellinen hiestymistä oksettimellaki edes auttaa.
Wahingollisia owat hiestys=aineet silloin, koska watsa on
sinne kokoutuneesta liikaisuudesta puhdistumaton, ja samoin
haittawerewyydessä, puuskaisissa, wihottawissa taudeissa ja
huonokuntoisille, woimattomille sairaille.
_Hofmanninwiina_; ruots. _Hoffmansdroppar_. Määrä: 30, 40 ja usiampaaki
tipausta kerrallaan.
_Hullukaali_ tahi williruoho, willitupakka, karhunkaali, hammasyrtti;
ruots. _bolmört_. Myrkyllinen kaswi; käytetään ulkonaisesti
liewittäwiksi hauteiksi.
_Humala_. Käytetään tawallisimmasti lämpimiksi hauteiksi kuiwiltaan.
Taitaan myös seottaa jauhoilla, saunakukilla j.n.e.
_Hunaja_.
_Iilimadot eli werimadot_; ruots. _blodiglar_. Owat tarpeelliset
silloin, koska werta tahdotaan jolta kulta pienemmältä alalta
wähenemään, ei yli koko ruumiin, taikka jos sairasta warotaan
liiaksi suonenlyönnistä heikentywän. Monessa taudissa, esimerk.
kurkunkuristajassa, wesiaiwossa, silmänpunotuksissa, kaulataudeissa,
nielinwioissa, perätaudissa, ulkonaisissa loukkauksissa, owat werimadot
paljo hyödyllisemmät, kun suonenlyönti, ja samate silloin, koska
lapsilta tulee werta ottaa. Jos rakkolaastaria, sinappipöperöä tahi
muita kiihottawia aineita jälkeen samalle paikalle pannaan, niin pitää
matoin puremasijat ennen sitä pienillä tali= tahi sidelaastari=lapuilla
peitettämän.
Iilimadot tarttuwat paremmin aamu=, kuin iltapuolella päiwää. Niiden
ilman ei tarttuessa on hywä keino puistaltaa niitä wähän aikaa sahdin
seassa, ja willaisella waatteella hiwuttaa paikkaa, johon pannaan.
Imemästä päästyä lypsetään weri niistä suun kautta ulos, niin tulewat
taas pikemmin wirkaansa kelwollisiksi.
Iileille säilyttäissä muutetaan kahdesti wiikossa uutta järwiwettä;
purkki peitetään riewulla päältä, että ilman henki kulkee läwitse.
_Inkewäri_. Watsanwahwistawa aine, nautitaan hienottuna ja sokerilla
seotettuna.
_Isoppi_. Laitetaan teeksi yskässä ja muissa rintawaiwoissa, kuin myös
korlauswedeksi kurkkuwioissa.
_Jalappajuuri_. Ulostus=aine, nautitaan hienottuna paljaaltaan, tahi
kremortartarin seassa, teelusikallinen kerrallaan.
_Jähdytysjauho_; ruots. _kylande pulwer_. Tuotetaan apteikistä taikka
tehdään kotona salpietarista ja kremortartarista, pari teelusikallista
kumpaistaki, kuuden teelusikallisen kanssa sokeria seotettuna.
Teelusikallinen 2:den tahi 3:men tiiman wäliajoilla.
_Jästi_, watsanpehmittäwä ja ulostawa koto=aine.
_Kahwi_ eli kohwi, kahwe, kaffe.
_Kalkkiwesi_. Kortteli wettä seotellaan wähitellen noin kahden luodin
kastamattoman kalkin kanssa. Päälle selwinnyt wesi waletaan lasiin ja
suullitaan, ettei laimistuisi. Jos ainoastaan tawallista kastettua
kalkkia olisi, niin pitää se ensin polttaa kuumalla kiwellä tahi
rautapellillä.
_Kalmujuuri_, kalmajuuri, kalmusi; ruots. _kalmusrot_. Erittäin
hyödyllinen suussa pitää kulkutautien aikana.
_Kamfertti=wiina_. Luoti kamferttiä sulataan kortteliin wäkewää wiinaa
(wäkiwiinaa).
_Kaneli_ eli kanelinkuori.
_Kangasjäkälä_, liisterijäkälä, islanninjäkälä; ruots. _islandsmossa_.
Näitä jäkäliä otetaan naulan werta kahden kannun keitokseen, jota
rinta= ja muissa hiwutustaudeissa nautitaan 5, 6 kahwikupillista päiwässä.
_Kataja_; juuret, tahi puu juuren rajalta, ja marjat.
_Kaura_; kauranryynit.
_Kerma_ eli maidonkuori, päälinen, taale, maitilas, kuore.
_Kirnupiimä_.
_Koiruoho_ eli mali; ruots. _malört_.
_Koiso_ eli kuisa; ruots. _qweswed_, lat. dulcamara.
_Koiwunlehdet_. Kewäillä warhain lehtisaunaksi; laitetaan paksulta sekä
alle että päälle yli koko ruumiin kaulaan asti, ja sitte wielä jotain
muuta peitettä päälimäiseksi.
_Korluwesi, korlauswesi, kurkunhuuhdewesi_; ruots. _gurgelwatten_.
Hyödyllinen kurkun=ajettumissa, nielinwioissa ja muissa suukipiöissä.
Siksi käytetään muurutilientä, selja=, minttu=, peltohumala= tahi
saunakukka=teetä joko paljaaltaan taikka wähän alunan kanssa. Korlatessa
otetaan suu puolilleen wettä, käännetään sitte ylöspäin, että wesi
laskeuu kurkkuperään, korahutellaan siellä wähän aikaa ja sylkäistään
sitte ulos suusta.
_Kremortartari_. Apteikistä saatawa.
_Kuiwaawa woide_ eli Ungventum Calaminæ compositum.
_Kukkawiina, k. lääkewiina_.
_Kukon=yrtti_; ruots. _fetknopp_ (Sedum acre).
_Kuppuu, kuppaaminen_. Sopii käyttää melkein yksissä tapauksissa, kuin
iilimadotki, koska niitä ei ole saapuwilla.
_Kynsilaukka_; ruots. _hwitlök_.
_Laakeröljy_; ruots. _lagerolja_.
_Lakritsi eli lakris_. Pidetään paljaaltaan suussa kuiwan yskän aikana,
taikka laitetaan salmiakin ja kipenen oksesuolan kanssa yskälääkkeeksi.
_Lawemanki, peräsuolen=huuhto_. Lawemankeja on eritarpeiksi erilaisia:
_pehmittäwiä, ulostuttawia, kiihottawia, huowittawia, lewottawia j.n.e_.
Monessa taudissa ja kohtauksessa on lawemanki sangen tarpeellinen, jonka
tähden pitäisi joka kelpotalossa olla luu tahi ruisku, jolla sitä
pannaan sisään. Tawallinen öljystä puhdistettu piipun luuki eli
mynstykki, jonka ruuwipäähän sidotaan eläimen rakko ja toinen pää
woidellaan, taitaan hätätilassa siksi käyttää.
_Pehmittäwään lawemankiin_ otetaan kortteli haaliaa (lensiää) wettä,
lusikallinen suolaa ja kaksi lusikallista puunöljyä tahi sulattua woita.
Jos tawallisen suolan asemesta otetaan engelska=suolaa, niin saadaan
lawemanki sillä _ulostuttawaksi_. Wielä parempi, kuin paljas wesi, on
pellawasiemenliemi. Lapsia warten ei tarwitse ottaa, kun puolen
korttelin, ja myös muita aineita wähemmin.
_Kiihottawia lawemankeja_ tehdään korttelista haaliaa wettä kahden
lusikallisen kanssa etikkaa, taikka yhden lusikallisen soopaa eli
pesettä (saippua).
_Liewittäwiksi lawemangeiksi_ kelpaa haalia maito, kauran ja ohran
ryyniliemi, saunakukkatee paljaaltaan tahi öljyllä taikka suolattomalla
woilla seotettuna.
_Huowittawiin ja lewottawiin_ pannaan keittäissä sekaan wähän
walmunpäitä taikka rahtunen hullukaalin lehtiä, tahi humaloita;
_wirwottawia_ laitetaan kylmänhaaliasta wedestä seotettuna maitoheralla
tahi etikalla, taikka otetaan siksi tawallista piimäwettä paljaaltaan.
Muistaa tulee, ettei mitään lawemankia sowi kowin lämpimältä panna.
Lawemankia pantaissa maatkoon panettaja oikialla kyljellänsä. Ruiskun
tahi luun nenä woidellaan lämpimällä öljyllä tahi muulla raswalla ja
pistetään selkäpiitä myöten peräsuoleen. Jos yhdellä panolla lawemanki
ei ottaisi sisällä pysyäksensä, niin pantakoon uudelleen. Usein on seki
sen takaisin tuloon syynä, että pantiin liika lämpimänä.
Lawemangin puutteessa pistetään peräsuoleen pieni saipun tahi
talikynttilän palanen, taikka muu puolen toista tuuman pituinen tukko,
joka sitä ennen woidellaan sekaisin keitetyllä hunajalla ja suolalla.
Semmoisia laitoksia nimitetään _peräpuikoksi_, ja on niistä usein
hawaittu olewan hywä apu, erittäinki lapsille watsan turpuudessa.
Muistettawa on kuitenki niin peräpuikoista, kuin lawemangeista, ettei
niitä pidä ilman suurempata pakkoa ja tarwetta kaikissa pienissäkin
itsestänsä paranewissa kohtauksissa wiljellä. Suotta ja wäärin
käytettyinä tulewat parhaatki aineet wahingollisiksi.
_Lehtisauna, k. hiestyttäwät aineet ja koiwunlehdet_.
_Lempikukka_, kolmikukka; ruots. _styfmorsblomma_, lat. viola tricolor.
_Liewittäwä mehu, liewitysmehu_. Laitetaan muutamasta munanruskuaisesta
sokerin kanssa yhteen pieksettynä, ja sitte kermalla eli taaleella
seotettuna, että tulee siirapin paksuiseksi. Nautitaan teelusikoittain.
_Liewittäwä woide, liewityswoide_. Tehdään talista ja suolattomasta
woista yhteen sulattuna, woita puoliksi talia wasten.
_Liinöljy_.
_Lyjyetikka_; ruots. _blyättika_.
_Lyjywesi_; ruots. _blywatten_. Saadaan lusikallisesta lyjyetikkaa
seotettuna jumprun palowiinaa ja puolentuopin sade= tahi järwiweden
kanssa. Lyjyetikka on myrkynsekaista ainetta.
_Lyywitti ja lyywittiwoide_. Woidetta tehdään hienotusta lyywitistä ja
merutusta (puhdistetusta) ihrasta yhteen seotettuua, 3 luotia edellistä
ainetta, 4 jälkimäistä.
_Lyökki, k. sipuli_.
_Lääkewiina_. Sitä on monta eri lajia sikäli kuin kukkia, juuria, kuoria
j.n.e. joista sitä tehdään, on monta lajia. Jos jota kuta näitä aineita
otetaan pari kolme luotia ja pannaan kortteliin wiinaan usiammiksi
wuorokausiksi, lämpimässä paikassa likoamaan, niin saadaan sillä keinoin
saman nimellistä lääkewiinaa, kun itse ainekin.
_Löysääwät aineet, löysäys=aineet_; ruots. _lösande medel_; k.
_ulostus=aineet_.
_Maitiainen_, woikukka; ruots. _smörblomma_, lat. leontodon taraxacum.
_Maitohera. -- Mallastee_.
_Maknesia_. Walkoista apteikistä saatawaa jauhopölyä.
_Minttu_.
_Mistuura simples_; lat. mixtura simpex.
_Muuriaissauna_. Ammeesen, johon kylpiä mahtuu tuolilla istumaan,
pannaan muuriaispesää kuuman weden sekaan pohjalle, jota sitte
höyrytetään siihen saatetuilla kuumilla kiwillä. Jollain sopiwalla,
lakanoista tahi muusta waatteesta kylpiän päälle tehdyllä katteella
pidätellään höyryä ulos hajoamasta. Katteen pitää olla niin laitetun,
että on erin kylpiän ihosta ja kohollaan, ja että kylpiä saattaa päänsä
ulos pistää. Katso tähän lisäksi _hiestys=aineet_.
_Muuruti_ tahi _moiliainen_; ruots. _morot_.
_Männynkerkät_ tahi _männynkaswatteet_; ruots. _tallstrunt_.
_Naurissiemenet_.
_Nihti, kärpäsen ruuti_. Wariksen=warpaitten siemenpölyä, jota kotona
taitaan koota tahi apteikistä ostaa.
_Nisu= eli wehnäjauho_.
_Näsiän niini_; ruots. _tibast_.
_Ohrajauhot_ ja _ryynit_.
_Oiwukka, ojakka, herukka, siestar, musta wiinamarja_; ruots. _swarta
winbär_.
_Oksejuuri_; ruots. _kräkrot_, k. _oksetus=aineet_.
_Oksesuola_ ruots. _kräksalt_. Pari kolme neulan nupin werrallista
paljaaltansa weden seassa, taikka seotettuna teelusikallisen kanssa
oksejuuren jauhoja.
_Oksettawat aineet, oksetus=aineet, oksettimet_. Heti taudin alussa
nautittuna on oksettimesta useinki hywä apu nerwi=, poltto=, sulku=,
sappi=, lima= ja wilukuumeissa, mahan haittatäysinäisyydessä, ulko= ja
punataudissa, kurkunahdistajassa, myrkytyksissä ja monessa muussa
kohtauksessa. Wahingollinen ja kiellettäwä on oksetin kaikenlaisissa
wihotaudeissa, rintakiwuissa, keuhkotaudissa, werisylkeessä,
haittawerewyydessä ja sitä seuraawissa kohtauksissa, uhkaawissa
halwaustiloissa, kohdunmuljahtumissa, kuwepuhkeemissa, ylen wanhoilla
ihmisillä ja raskailla waimoilla warsinki alkupuolella raskauttansa.
Oksettimeksi käytetään hienottua oksejuurta, jota täysikaswuisia warten
sopii hiukalla oksesuoloilla seottaa. Sitä otetaan ruokalusikallisessa
wettä, ja sitte kun se on waikuttanut, ei ennen, juodaan joka
oksennuksen päälle pari kupillista eli runsaampi haalian=lämmintä wettä.
Muiden okse=ainetten puutteessa toimitetaan oksettamista runsaalla
lensiän weden juonnilla, joko paljaaltaan, tahi woilla, öljyllä eli
muulla raswalla, tahi saunakukka=teellä seotettuna. Taikka otetaan
lusikallinen eli runsaampi woinsuolawettä (suolalaukaa) joka
neljänneksen tiiman päästä siksi kun waikuttaa. Suolalaukaa täksi
tarpeeksi sopii tehdä neljästä lusikallisesta suoloja ja korttelista
kiehuwaa wettä. Taikka kutkutetaan kitaa suolaweteen kastetulla sulalla,
jota aina tulee reistata, koska juuri pikaista oksettamista tahdotaan,
niinkuin esimerk. myrkytyksissä, weteen hukkumissa, tukehtuneissa ja
kuristuneissa. Jos millä tawalla tahtonsa oksettamista toimitetaan niin
ei pidä tytymään yhteen eikä kahteen ylön antamiseen, waan pitkittää
oksettamista haalian weden joka kerta päälle juomisella. Ylen kauwan
kestäwä oksetus asetetaan muutamilla tipauksilla saksan= tahi palowiinaa
kylmän weden seassa nautittuna, taikka jäätyneellä minttuteellä.
Oksettaissa pitää löysätä kaikki nauhat, ahtaat waatteet ja muut
pinkottimet, ainoastansa watsan alle saapi tukeeksi sitoa wyön,
pyyheliinan eli muun siteen, joka warsinki on tarpeellinen niille, jotka
suolirewenneiltä eli tyrältä waiwataan.
_Olut_.
_Paatsain, pajatsin, pajakka; ruots. brakwed_. Sen kuiwatuista kuorista
keitetty liemi on watsan=puhdistawa aine, hyödyllinen semmoisissa
tiloissa, jotka kaipaawat watsan puhdistamista. Se waikuttaa wälistä
wähän raastamalla, joka saadaan sillä autetuksi, että liemeen pannaan
keittämisen lopulla wähä saunakukkia sekaan.
_Palowiina_. On jossa kussa tilassa lääkkeeksi hyödyllinen.
_Pehmitys=aineet, k. ulostus=aineet_.
_Pehmitys=jauho_; ruots. _digestiw=pulwer_. Tehdään luodista raparperia
ja kahdesta luodista kremortartaria yhteen seotettuna. Nautitaan
teelusikallinen joka toisella eli kolmannella tiimalla, kunnes pehmittää
watsan.
Toisenlaista pehmitysjauhoa saadaan, jos luoti salmiakkia ja kaksi
luotia sokeria seotetaan yhteen, ja onki tämä jälkimäinen sopiwampi
yskäsekaisessa kuume= ja wilutautien alussa. Muutamat panewat siihen
jonkun osan hienottua lakritsiaki sekaan.
Wihottawissa, runsas=eleellisissä eli kiihkoisissa taudeissa annetaan
nuorille, werewille ihmisille soweliaasti kolmatta lajia pehmitysjauhoa,
jota seotetaan salpietarista kremortartarin ja sokerin kanssa,
tasaweroon kutakin ainetta.
_Pellawansiemen_.
_Peltohumala_, pellonwanha, kärsäheinä, satalehti eli satalatwa,
pyörtänökukka; ruots. _millefolium_.
_Pese_ eli _soopa_, wetelä saippu.
_Pihlajanmarjat_.
_Pikilaastari_. Luoti talia, 2 waksia, 4 pikiä ja 6 pihkaa eli hartsia
yhteen sulattuna. On hywä kolotuksia ja kipuja ruumiista ulos wetämään.
Pitkällisessä yskässäki sopii sitä rinnassa ja hartiowälissä pitää,
warsinki jos pistoksia rinnassa tuntuu.
_Piparuuti_ eli pippuranjuuri, äikäjuuri; ruots. _pepparrot_. Piparuuti=
eli kerpunkinjuomaa laitetaan riiwitystä piparuutista, pienennetyistä
männynkerkistä, kalmujuurista ja raatteista, kaksi kourallista kutaki
lajia, ja neljä luotia sinappijauhoja. Nämät aineet pannaan muutamiksi
päiwiksi likoamaan hywään nuoreen oluehen ja huiskutetaan wälimmiten
sekaisin. Sitte siilataan ja puserretaan palttinariewun läpi mehu
erilleen ja nautitaan puoli tahi koko lasillinen illoin aamuin, taikka
jos usiamminki päiwässä.
_Potakka_= eli perunajauhot. -- _Potaska_.
_Pujojuuri_, willi koiruoho; ruots. _gråbo_ (artemisia vulgaris).
_Punaliittu_; ruots. _rödkrita_.
_Punawiina_, punainen saksanwiina.
_Purku=aineet, k. ulostus=aineet_.
_Puunöljy_; ruots. _bomolja_.
_Puuraksi, puraksi_; ruots. _borax_.
_Raate_, radake, peuranwehka; ruots. _wattenklöfwer_, trifolium
aqvaticum.
_Rakotuslaastari_, rakkolaastari, juntukka, pansluuka; ruots.
_spanskfluga_. On kowin kiihottawa, ihon rakolle nostawa aine. Pannaan
milloin hajottamaan, paikastansa muuttamaan eli ulos wetämään pahoja,
paatuneita aineita ja taudin wihoja, pistoksissa, kolotuksissa j.n.e.,
milloin woimattomia paikkoja muuten wirkistämään. Kun kuitenki niiden
waikutus koskee ei ainoastansa kipiöihin, waan terweisiinki paikkoihin,
niin sentähden niitä ei sowi kaikissa pienissäki wioissa käyttää.
Se paikka eli kohta, johon rakotuslaastari pannaan, pestään ensinnä
haalialla wedellä tahi etikalla, sitte pirostellaan rahtunen
kamferttijauhoja laastari=lapulle, joka sidelaastari=nauhoilla
kiinnitetään ihoon, ja pidetään puolen wuorokautta tahi kauwemmin
paikallansa, kunnes iho rakottuu. Sitte irti leikataan rakko, ja
haawalla pidetään puserrettuja kaalin tahi laastari=ruohon lehtiä,
taikka tuohen kettua, taikka liewittäwää woidetta, joita kerran tahi
kahdesti wuorokaudessa uudistetaan. Jos haawa ennen aikaansa paranisi,
niin pantakoon uudelleen rakkolaastaria päälle.
Wesiumpi, joka rakkolaastarin aikana muutamia rupeaa waiwaamaan, saadaan
autetuksi sillä, että pannaan talilappu haawalle, otetaan wähän
hienottua kamferttiä sokerin seassa sisään, ja kowemmissa tapauksissa
mennään haaliaan ammesaunaan.
Rakkolaastarin puutteessa, ja muutenki pikaisen awun tarpeessa, sopii
painella ihoa kiehuwassa wedessä kuumetulla wasaranpohjalla, kahdesti
tahi kolmesti, kunnes paikka punettuu ja kohoaa rakolle. Senjälkeen
hoidetaan ja auki pidetään haawa samalla tawalla, kun rakkolaastarinki
jälkeen.
_Rakkowoide, rakkosalwa_, ruots. _spanskflugsalwa_.
_Raparperi_. Raparperi=mehua saadaan, jos teekupilliseen kiehuwaa wettä
seotetaan luoti raparperi=jauhoa ja pieni murunen (kymmenes osa luotia)
potaskaa, jotka sitte laitetaan puoleksi wuorokaudeksi lämpimään
paikkaan likoamaan ja wetäymään. Sitte siilataan mehu ja puristetaan
riewun läpi ulos, ja annetaan kehnowatsaisille lapsille sokerin kanssa
teelusikallinen 4, 5 kertaa päiwässä. Happanee ja pilautuu pian, jonka
tähden ei sowi enempää kerrallaan laittaa, kun mitä päiwänä tahi kahtena
kuluu.
_Retikka_ eli _räätikkä_, rytkä; ruots. _rättika_.
_Rikki_ eli _tulikiwi_.
_Rikkimaksa_; ruots. _swafwellefwer_ (hepar sulphuris).
_Rommi. -- Ruuti_ eli _kruuti_.
_Saippu_ eli _saipua, saippuwa_.
_Salmiakki, k. lakritsi ja pehmitysjauho_.
_Salmiakki=juokse_; ruots. _stinkspiritus_.
_Salpietari. -- Sappi_.
_Sauna_, k. hiestys=aineet.
_Saunakukka_, juhannuskukka, kamelikukka; ruots. _kamillblomma_.
_Seljakukat; r. fläderthe -- Sennalehdet_.
_Sianpuola_, jauhopuola, kangasparkki; ruots. _mjölon_. Sen lehdet tahi
warret.
_Sidelaastari_; ruots. _häftplåster_.
_Siirappi. -- Silmäsokeri_ eli _puolansuola_.
_Silmänwoidewesi_. Wuotawille silmille saadaan sopiwata woisinta, jos
liuwennetään wähäsen silmäsokeria tahi alunaa weteen, ja sillä
woidellaan silmäluomia.
_Sinappipöperö_ eli _sinappitaikina_; ruots. _senapsdeg_. Se kiihottaa
ihoa ilman rakolle nostamatta, ja käytetään pikaisissa tarpeissa samalla
tarkoituksella, kun rakotuslaastarista on sanottu. Sinappipöperöön
otetaan kolme lusikallista sinappijauhoa, yksi lusikallinen rukiisia
jauhoja (taikka sen sijasta hapanleipää) ja etikkaa, minkä tarwitsee.
Muutamat seottawat siihen lisäksi lusikallisen hienoksi kaawittua
pippuranjuurta; taikka tekewät sinappipöperön kaawitusta
pippuranjuuresta, retikasta, kynsilaukasta ja etikasta; taikka
hienotuista mustista pippurista ja inkewäristä palowiinan kanssa.
Miten tahansa laitettawa tehdään pöperö sakiaksi, lewitetään puolen
tuuman paksulta neljän tahi jos kuudenki tuuman pituiselle, ja kolmen
tahi neljän tuuman lewyiselle lapulle, joka sidotaan sille paikalle,
jossa kiihotusta tarwitaan, esimerk. pohkioille, jalkapohjille, mahalle,
sydänalaan, rintaan, ja pidetään siinä, minkä kärsii. Paikka
sinappipöperön jälkeen ei tarwitse mitään erityistä hoitoa, jos ei
epähuomiosta olisi rakolle tullut, jossa tapauksessa sillä pidetään
liewitäwää woidetta tahi maidonkermaa. Sairaan tunnotonna ollessa ja
muutenki tulee wälimmiten katsoa, ettei pöperö wetäisi ihoa rakolle.
Sitä ei tarwita; hywä on jos waan saadaan oikein punettumaan. --
Sinappipöperön sijasta kastawat muutamat paksua harmaata paperia
palowiinalla tahi rommilla ja pirostawat sille hienotuita mustia
pippuria, jonka sitte sitowat ihoa wasten. Ei sekään ole kehno konsti;
erittäinki on se watsan kiwuissa mahalle pantuna hywäksi hawaittu.
_Sinikka_ eli juurikka, räätikkä, juntti; ruots. _kålrot_.
_Sipuli_ eli _lyökki_; ruots. _rödlök_.
_Soopa_, pese, wetelä saippu.
_Suonen=isku, werenlasku, suonenlyönti_. Ilman suurempaa tarwetta on
suonenlyönti wahingollinen, moneltaki ennen aikaansa terweyden turmelewa
ja ijän lyhentäwä. Ei siis pitäisi kenenkään itseänsä siihen
kewiämielisesti totuttaman. Wäärä luulo on se, että usiammat taudit
tulisiwat weren haitasta tahi _pahasta, pilauneesta werestä_, niinkuin
tawallisesti sanotaan, ja jonka tähden typerät ihmiset iskettäwät suonta
toisinaan usiammastaki paikasta yhteen aikaan. Muutamat taas
laskeuttawat werta kerran kuussa ilman muuta pienintäkään syytä, kun
omaa tyhmää luuloansa, että olisi weri ja ruumis siitä raitistuwa. Sekin
on kowin tyhmästi ja typerästi tehty.
Paikallansa ja hyödyttäwä on suonenlyönti kowissa pistoksissa,
päänkiwuissa, waikioissa rinnan ja watsan poltteissa, weri=yskissä ja
muissa werikohtauksissa, halwauksissa, tawallisten werijuoksuin
tukehtumisissa, esimerk. nenäjuoksun, waimollisten eli kuukautisten,
wihotaudeissa, kowissa loukkauksissa ja satattamissa, erittäinki jos
tekewät tunnottomaksi, waarallisissa polttohaawoissa, kureutuneissa
suolipuhkeemissa ja muissa senlaisissa. Sitä wastoin on suonenlyönti
aina waarallinen ja wahingollinen kowin nuorille ja wanhoille ihmisille,
heikkoluontoisille ja huonokuntoisille, pitkittäwissä kuumeissa ja
muissa heikentäwissä taudeissa.
Talwis= ja kewät=aikana otetaan wähä runsaammin werta, kuin kesällä ja
syksyllä. Päälle korttelin ei pidä koskaan yhdellä kerralla ottaa, ellei
lääkäri erittäin niin määräisi. Uudistettakoon kuitenki weren=otto
kowissa wihotaudeissa, liiatenki jos ensimäisen werilaskoksen hyyde
olisi sitkiänkokoinen, walkialla, harmaalla tahi kellahtawalla kuorella,
ja jos tuska ensimäisestä weren=otosta ei olisi tuntuwasti waikennut.
Otettakoon kuitenki jälkimäisillä kerroilla wähemmin.
Tyhmät, tietämättömät ihmiset luulewat itsekullaki kiwulla olewan
erityisen suonensa aukaistawan, milloin otsasta, kulloin kaulasta,
kielen alta, peukalhangasta j.n.e., jolla luulolla ei ole mitään
perustusta, sillä yksi weri kulkee koko ruumiissa, ja yhdestä paikasta
wähennetty wähentyy se pian toisistaki, siksi että taas joutuu
tasaweroon. Ei siis tarwitse'kaan waarallisia paikkoja suonenlyöntiä
warten hakea, joissa waan olisi waikiampi sekä löytää että aukaista
suonen, kuin myös wälistä saada sitte weren pysähtymään juoksemasta.
Sopiwin paikka suonta lyödä on käsiwarsi, jossa waan katsotaan, ettei
alla olewaa lihajännettä taikka waltasuonta loukata. Waltasuonen
haawoitus on kowin waarallinen tapaus.
Se tunnetaan ja hawaitaan siitä että weri silloin juoksee tyrskien eli
tykyttäin, ei yhtätasaisesti. Paikalla pitää käsiwarsi yläpuolelta
haawaa lujasti sidottaa ja lääkäri noudettaa; katso, mitä
werenseisottamisesta jo ennen on sanottu.
Jos lihajänne sattuisi loukkaumaan, josta paikka pian ajettuu, kuumenee
ja punettuu, niin pitää uudelleen taitawammasti suonta lyödä taikka
iilimatoja ympäristölle panna, ja sitte jälkeenpäin hautoa sitä
kylmillä, etikka=weteen kastetuilla kääreillä. Sen ohessa nautitaan
pehmittäwiä aineita ja hapahkoita, weteliä juomia. Raitis ilma ja lepo
eli liikkumattomuus owat myös tarpeelliset.
Erinäisissä waiwoissa, esimerk. pitkittäwissä päänkiwuissa, waimollisten
ja muiden alapuolisten juoksuin tukkeuksissa, ja kaikissa muissa
tapauksissa, joissa werta tahdottaisiin alaspäin wetäymään, sopii kyllä
jalastaki suonta aukaista, jos joku niin erittäin toiwoisi. Jos suonta
ei löyttäisi ei kädestä eikä jalasta, niin awettakoon muualta ruumiista
päältäpäin hawaittawa sinertäwä, tykkimätön suoni, niin likeltä kipiätä
paikkaa, kuin mahdollinen.
_Takkiainen_ eli takiainen, tarttiainen; ruots. _kardborre_.
_Tali_. Raawaan, lampaan tahi muun eläwän.
_Tekohaawa, fontanelli_; ruots. _fontanell_. Sitä laitetaan ja pidetään
samassa tarkotuksessa, kuin rakotuslaastariaki. Teräwällä weitsellä tahi
suoniraudalla leikataan ihoon pieni haawa, joka sitte pidetään auki
sisään painetulla pawulla tahi pienellä pyöriällä tukolla, joka
kiinnitetään paikallensa paksun, päälle pannun paperin, tuohen eli
lyjylaatan ja siteen kanssa. Parin kolmen päiwän päästä pois otetaan
ensimäinen papu eli tukko haawasta, ja sitte muutetaan siihen joka päiwä
uusia papuja, sidelaastari=nauhoilla ja sopiwalla siteellä paikallansa
pidettäwät. Muuttaissa pestään haawa haalialla wedellä puhtaaksi. Jos
yrittäisi umpeen menemään, niin taitaan papuja ennen sisälle panemista
woidella fontanelli=woiteella, jota apteikistä saadaan.
Tekohaawoja ei pidä asettaa luisiin, suonikkaisiin tahi muihin kowiin
kohtiin, waan semmoisiin kuoperoihin, joita tunnetaan lihakkaissa
paikoissa, esimerk. yli= tahi alapuolella polwiwäännettä taikka
käsiwarressa.
Kowin paljon wuotawiin tekohaawoihin sopii panna hienoa, kulunutta
riepua pohjalle, ja liikaa lihaa kaswawille pirotella wähän poltettua
alunaa. Toisinaan ilmautuu pisamia haawan ympärille; ne katoawat
jälleen, jos niitä pestään kylmällä wedellä.
Tekohaawoja taitaan myös näsiäniinellä laittaa, jos siitä leikataan noin
tuuman pituinen pala, joka ensin liotetaan pehmiäksi ja sitte sidotaan
kiintiästi paikalle, johon haawaa tahdotaan. Ensimäisinä päiwinä saapi
sen uudistaa illoin aamuin, mutta sitte kun se on päälysihon kuluttanut,
ei kun kerran päiwässä, tahi waan joka toisena eli kolmantena päiwänä.
Jonkun ajan yhdessä kohti oltua, annetaan haawan parata, ja uusi
samanlainen laitetaan wiereen. Entisen paranemista sopii liewittäwällä
woiteella jouduttaa, jos ilman käwisi hitaamaisesti.
_Terpentiini_ eli _terpentiinin öljy, tärpätti_.
_Terwa_. Terwawettä tehdään korttelista terwaa ja kannusta wettä.
Sittekun owat yhden eli usiampia wuorokausia yhdessä olleet ja
wälimmiten sekaisin pieksetyt ja hämmennetyt, waletaan tahi siilataan
selwennyt wesi erilleen ja nautitaan muutamia kupillisia aamulla tahi
aamupuolella päiwää.
_Tupakki_. Käytetään lawemangeissa ja hauteiksi.
_Ulostawat aineet, ulostus=aineet, watsan pehmittäwät, löysääwät,
tyhjentäwät, purkawat, huoltawat aineet_. Ne owat watsan turpuudessa
hyödyllisiä ja taitaan yleisesti nauttia kaikissaki kuumetaudeissa, ja
erinomattain hyödyttäwät ne kiihkoisissa lima= ja sappikuumeissa, joissa
watsa ja suolet kaipaawat puhdistusta sinne kokoontuneista pahoista,
wahingollisista aineista. Huonokuntoisille, lapsille, waimowäelle
raskauden ja kuukautisten aikoina, alaisin puolin waiwatuille,
perätautisille, owat ulostusaineet wahingollisia, jos niitä usiammin
kerroin perätysten ja muuten liikamääräisesti nautitaan.
Ulostus=aineita otetaan aamusilla, ja kuumetaudeissa hoiwempana aikana,
esinnä wähemmin, sitte runsaammin noin 3:n tiiman päästä, ellei
entisestä otosta tulisi apua. Sitte juodaan lämmintä ryyni= tahi
hedelmä=lientä wähitellen koko waikutus=aikana. Tawallisin ulostus=aine
on engelskan suola, johon ei kuitenkaan sowi itseänsä kewytmielisesti
totuttaa. Sennatee, jota laitetaan, kuin muutaki teetä, sennalehdeistä,
on myös hywä, watsaa wielä wähemmin rasittawa ulostus=aine, joko
paljaaltaan tahi engelskan suolalla seotettu. Muita tawallisia
ulostus=aineita owat raparperi ja riisiinin öljy, jota jälkimäistä sopii
pienille lapsilleki teelusikalla antaa. Myös tawallinen ruokasuola on
ulostuttawaa ainetta. Sitä otetaan, kuin engelskan suolaaki,
ruokalusikallinen, kerrallaan weteen sulattuna.
Epätietoisna ollessa ulostus=aineen soweliaisuudesta on parempi
lawemangilla, kuin millään sisään otettawalla aineella ulostuttamista
toimittaa.
_Waksi eli waha_.
_Watsantyhjennys=aineet, k. ulostus=aineet_.
_Watsanwahwistus=tee_. Malia ja raatetta pannaan piwollinen kumpaistaki
sopiwaan astiaan ja puoli tuoppia kiehuwaa wettä waletaan päälle.
Muutamain tiimain perästä siilataan wesi ja nautitaan teekupillinen
kerrallaan liiatenki aamusilla. Jos mainittuihin aineisiin ennen teeksi
laitettua seotetaan peltohumalia ja lääke=takkiaista (kardbenedikt),
niin tulee tee niiden awulla wieläki woimallisemmaksi. Mainituista
aineista saadaan myös watsanwahwistawaa wiinaa, jos niitä lämpimässä
paikassa liotetaan wiinassa putkenjuuren, kalmujuuren ja kuminain
kanssa.
_Wedenjuonti, runninjuonti, terweyslähteet_. Wedenjuonti muutamissa
tiloissa on sangen hyödyllinen, toisissa wahingollinen. Kehnorintaiset,
ahdashenkiset, werta sylkiät, turpuudelta eli kowalta watsalta waiwatut
tulewat waan pahemmaksi wedenjuonnista, waikka se kyllä on hyödyllinen
muille kehnomahaisille, madoilta, rewäisimiltä, luuwaloilta, kleiniltä,
wanhoilta juurtuneilta ryhtymiltä, sydän=, perna= ja kohtutaudilta
waiwatuille.
Wedenjuontia ei sowi alottaa ennen keskikesän aikoja ja kylmillä,
kolkoilla ajoilla wieläki myöhemmin. Sitte juodaan kuusi, wähintäänki
neljä wiikkoa, kello 5 aamusilla ensimäinen, puolen korttelin wetäwä
lasi, ja joka kymmenennen minuutin, tahi korkeintaan neljänneksen tiiman
päästä jälkeenseuraawat lasit, ensipäiwänä 2 eli 3, toisena 4 eli 5,
kolmantena 6 eli 7. Siitä alkain juodaan 8 lasia joka aamu, jos sen
watsa sietää, muuten wähemmin. Juontia lopetetaan wähitellen, samate
kuin aljettiinki.
Jos watsa koweneisi, tarpeenteko hidastuisi, niin nautittakoon
lusikallinen eli kaksi engelska=suolaa weteen seotettuna, mutta watsan
ilmanki tawallisen pehmiänä asuessa ei tarwitse mitään ulostus=ainetta
nautita. Muista kohtauksista kysyttäköön lääkäriä.
Juonti=aikana ja wielä muutamina wiikkoina jälkeen pidetään ruumis
kewiässä liikkeessä, ei koskaan niin, että hiostuisi. Hiostuneena ei
ollenkaan saa juoda, ennenkun jähtyy. Kolmen tiiman päästä wiimeisen
lasin juotua saapi wähän syödä, ei kuitenkaan mahan täydeksi, eikä kowia
ruokia. Koko aikana pitää syötämän tawallista wähemmin, ja tuoreita,
helposti sulawia ruokia. Kaikki huolet pitää mielestä heitettämän,
warhain iltasilla maata pantaman, päiwällä ei rahtuakaan nukuttaman,
waan unen rasitus kewiöillä liikunnoilla, töillä ja askaroimilla,
huwittawissa seuroissa, uimisilla j.n.e. poistettaman. Kaikki wäkewät
juomat olkoot peräti erittäinki wedenjuonnin aikana kielletyt.
Älköön ilman suurempaa pakkoa wettä terweyslähteestä kotona juotawaksi
kannettako, sillä se kadottaa woimansa matkalla. Wedenjuonnin lopetettua
juodaan joku aika jälkeen aamuisilla lasillinen tawallista raitista
lähdewettä, jonka ohessa ruokain ja juomain nautinnossa myös ollaan
kohtuulliset edellenpäinki, jos muuten wedenjuonnista jotain kauwemmin
pysywäistä hywää toiwotaan.
_Werenselwittäwä keite, werenraitistus=juoma_. Otetaan 8 luotia
takkiaisen tahi oulannin=juurta, sama määrä männynkerkkiä, 4 luot.
riiwittyä (raspittua) katajanjuurta ja 4 luot. sullotuita katajanmarjoja
ja pari kannullista wettä. Ne sitte keitetään yhdessä ja niinkauwan,
että jääpi kannun werta, joka siilataan kellarissa säilytettäwiin
putelleihin. Sitä nautitaan aamulla sängyssä ja illalla maata pannessa
kortteli tahi puolentoista kummallaki kerralla.
_Werentyrehys=jauhoja_. Siihen otetaan 2 lusikallista hienottua hartsia,
teelusikallinen hienottua hiiltä ja sama määrä arapian kummia tahi
muuriaispesän pihkaa. Pannaan paksulta werta juoksewalle paikalle ja
kääritään siteellä kiinni. Annetaan sitte olla pari kolme päiwää
paikallansa.
_Wierre_ eli _mallastee_.
_Wihtrilli, walkia wihtrilli, wehriä wihtrilli_.
_Wihtrilliöljy=wesi_. Puoleen jumprulliseen wettä tipahutellaan 80
tipahusta wihtrilliöljyä. Siitä seotuksesta annetaan sitte weden seassa
30 eli 40 tipahusta kerrallaan.
_Woisin_; ruots. _liniment_. Woisimia on öljy= ja wiina=sekaisia.
Tawallisesti kastetaan niihin sulka, jolla sitte woidellaan ihoa ja
hierotaan eli hiwutetaan jälkeen sormella, käsilappialla tahi
willaisella tilkulla.
* * * * *
Lääketten sisään=otossa muistetaan, että lapsille ja ikiwanhoille
annetaan wähemmin, kuin minkä täysi=ikäiset saawat, nimittäin:
1 ja 2 wuotisille ainoastaan kahdeksas osa.
2 " 4 " " kuudes osa.
4 " 6 " " neljäs osa.
6 " 9 " " kolmas osa.
9 " 14 " " puoli.
14 " 20 " " kaksi kolmatta osaa.
20 " 60 " " täysi määrä.
60 ja 70 wuotisille ainoastaan kaksi kolmatta osaa.
80 " 80 " " puoli.
Jos lapsille annettaisi täysi määrä lääkettä, niin taitaisi se toisinaan
hengenkin lapselta ottaa.
Suomalainen reisteri.
Ahdas henki 24, 138.
Ajetus 42, 65.
Ajetus syntyneuwoissa 29.
Ajos 106.
Ajuwiho 65.
Alaispuolen wika 107, 137.
Alwe 92.
Ampiaisen pistos 112.
Ampuhaawa 101.
Amputauti 4, 87.
Arsenikki 110.
Eltta 44.
Eläinten ruttomyrkky 113.
Eläwähopian myrkky 111.
Eläwät 59, 91.
Eläwät sisässä 91.
Emätauti 86.
Englannin tauti 45.
Epätasainen ruokahalu 91.
Erin sisältä 77.
Esinahka=haawat 95.
Haawaside 99.
Haawat 96.
Haawat häpyseuduilla 95.
Haittawerewyys 12, 16, 121, 128.
Halwaus eli halwuu 4, 40, 87, 114, 128, 134.
Hammaskipu 43.
Hammasmato 94.
Hammastauti 24, 94.
Hammasten kiristys 56.
Hampaan kolotus 94.
Hankaama 59.
Happama 40.
Heirytys 87.
Heikkoluontoisuus 15.
Heikkopäisyys 4.
Heikkosilmäisyys 27.
Heisimato 92.
Helleys syntyneuwoissa 29.
Helpottelewa kuume 71.
Heltyminen 34, 42.
Hengen=ahdistaja 55.
Hermottomuus 45.
Hidas wesi 29.
Hiertäyminen 106.
Hiki, kylmä 110.
Hiku 10, 13.
Hinku 54.
Hiostaminen 65.
Hirtetyt 117.
Hiukatauti 77.
Hiwellys 47, 108.
Hiwennys 79.
Hiwutustauti 123.
Houru 65.
Huime 87.
Hukkuneet 116, 128.
Hulluin eläwäin purema 112.
Hulluruohon myrkytys 111.
Hurmikko 25, 27, 84, 114.
Huuliwiat 46, 47, 95.
Hysteria 86.
Häkään kuolleet 114, 117.
Häpytienoin haawat 95.
Härkäjywä=myrkytys 111.
Hätätuska 110.
Hökäyskä 68.
Höyry 117.
Iho, kuiwa 56.
Ihoaminen 34, 42.
Ihonpunote 43.
Ihotauti 57, 89, 121.
Ihotekuume 74.
Ihottuma 121.
Ijenlihan werestys 91.
Ikenet, kipiät 43, 47.
Imettäjä 38.
Irrallinen 77.
Isokumppali 107.
Isorokko 48, 51.
Jalkahaawat 95.
Jalkapöhö 23.
Jalkoajetus 23.
Jaloyrtin myrkytys 111.
Jano, kowa 64.
Juoksiainen, juoksiatauti 75.
Juopumus 114.
Jälkipoltteet, jälkipureet 28.
Jäsenkoi 107.
Jäsenkolottaja 121.
Jäsenniukahus 108.
Jäsentauti 13, 75.
Jäsenten ajetus 45, 58.
Jäsenten kankeus 109.
Kaadukselewainen 41, 88.
Kaatumawika 4, 88, 91.
Kaatumatauti 88, 114.
Kahwi 27, 49.
Kalwehtuminen 91.
Kalweus 45, 57, 91.
Kapi 90.
Kaswopöhö 57.
Kattilaruosteen myrkky 111.
Kaulatauti 122.
Kehnomahaisuus 138.
Kehnorinta 138.
Keltatauti 4, 82.
Keripukki eli kerpunkki 91, 130
Kerpunkkihaawat 103.
Keskieräiset 114.
Keuhkotauti 4, 21, 68, 128.
Keuhkowika 4, 10, 14, 21, 128.
Kierosilmäisyys 41.
Kihti 75.
Kina 39.
Kinakuume, katso köhätauti.
Kinotauti 77.
Kitawiat 95.
Kiwitauti 93.
Kleini 75, 138.
Kohtukuume 30.
Kohtulasku, =laskeunta 30.
Kohtumulje 30, 128.
Kohtutauti 86, 138.
Koi 107.
Koiso 107.
Kolera 81.
Kolottaja, kolotus 65, 130.
Korwasuhina 87.
Korwasärky 66.
Korwawiho 66.
Korwawika 10.
Koukkuselkä 45.
Kouristaja, kouristus 43.
Kowa watsa 78.
Kuisma 106.
Kuiwatauti 21, 45, 75, 121.
Kuiwayskä 124.
Kulkutauti 17, 81, 123.
Kuoitus 22.
Kuolastaja 91.
Kuppatauti 46, 95.
Kuratti 79.
Kuristetut 117, 128.
Kuristuneet 117, 128.
Kurkkupolte, =poltto 53, 110.
Kurkkutauti 66.
Kurkkuwiat 95, 119.
Kurkkuwiho 66.
Kurkun=ahdistaja 128.
Kurkun=ajetus 124.
Kurkunkuristaja 55, 122.
Kuukautiset 134, 135, 137.
Kuuma iho 43.
Kuume 63.
Kuume, pitkittäwä 134.
Kuumetaudit 63, 121, 129, 137.
Kuumuus 43, 65.
Kuwepuhkeema, =puhku 107, 128.
Kylmätauti 72.
Kylmään kuolleet 117.
Käsimurehus 23.
Käsien puuntuminen 23.
Käsiwarsien kuolo 23.
Käsiä surettaminen 23.
Käärmeenpisto 112.
Köhä 68, 121.
Köhätauti 68.
Laihtuminen 45, 92.
Laihuus 16.
Lankeawainen 88.
Lankeawatauti 88.
Lapamato 92.
Lapsensynnyttäjä 15, 21.
Lapsiwuoteen tauti 30.
Lawantauti 69, 114.
Leini 75.
Lentotauti 87.
Lettimato 92.
Lewottomuus 43.
Lierat 91.
Liikaliha haawoissa 42, 103, 119.
Limatauti 71, 127, 137.
Liudekuume, k. lawantauti.
Liudewaiwa, k. nerwiwaiwa.
Lokatauti 10.
Lonkkawika 56.
Loukkaukset 122, 134.
Luiden kolottaja 75.
Luomamerkit 47.
Luomet, kipiät 46.
Luotihaawat 101.
Luumurto 47, 108.
Luuntaite, =taittuminen 47, 108.
Luutauti 75.
Luuwalo 4, 12, 13, 75, 121, 138.
Luuwana 75.
Lyhyet nännit 23.
Lyöttymä 106.
Löyly 65.
Maahinen 57, 89.
Maanwihat 89.
Madonpanema 112.
Madot 39, 91, 138.
Maha, korkia, pullokas 91.
Mahan haittatäytyys 127.
Mahapohjanwaiwa 12.
Mahan pullistuminen 45.
Mahawaiwa 110.
Maidon wähenemä 32.
Maitokerni 44.
Maitokuume 30.
Maitopaate 31.
Maitosulku 31.
Maksawiho 69.
Makuuhaawa 18.
Markkuli 111.
Menehtyminen 87.
Meneskelewäisyys 43, 88.
Mettiäisen pistos 112.
Mielenliikunto 15.
Muljahtaneet 107.
Muuttorokko 52.
Myrkytys, myrkyttäminen 110, 128.
Mähkä 106.
Mätähaawat 101.
Mätätauti 69.
Naarannappi, k. näärännäppi.
Napahaawat 42.
Napamulje 107.
Napapuhku 47.
Napawiat 42.
Napawäänne 91.
Nenäwiat 95.
Nenäkutku, =syyhy 56, 91.
Nenäweri, =werestys 84.
Nerwipoltto 20.
Nerwitauti 69, 127.
Nerwiwaiwa 12.
Nielinwika 122, 124.
Nikka 42, 110.
Nisellys 108.
Nisäajos 30.
Nisärohtumat, =ruwet 32.
Nisätulehus 30.
Nisäwiat 23.
Niuka 77.
Niukahus 108.
Niwellys 108.
Niwo 22.
Nostotauti 59.
Nuohatauti 10.
Nyrjähtymä 47, 108.
Näiwettajä, näiwetys 39.
Nännihaawat 24.
Nännikihelmät 32.
Nännirohtumat 24, 32.
Nännit, lyhyet 23; paksunahkaiset 23; sisään painuneet 26.
Nänniwiat 23.
Näpyt häpyseuduilla, perässä 95.
Närä 22, 77.
Näsiänmarjain myrkytys 111.
Nääntöyskä 54.
Näärännäppi 109.
Okse 22, 37, 110.
Oksettaja 42, 91.
Oksetus 77, 128.
Olut 6, 27, 49.
Opio=myrkytys 111.
Paha weri 133.
Pahan nuoli 87.
Pahan pieksämä 88.
Paharupi 90.
Pahatauti 46, 95.
Painaja 15.
Paiseet, paisuma 106.
Paksunahkaiset nännit 23.
Palaneet 104.
Palelma 105.
Paleltuneet 105, 114, 117.
Paleluwika 105.
Palowiina=myrkytys 112.
Panentatauti 59.
Panorokko 52.
Panskryönä=myrkky 111.
Pehmiä watsa 42, 43, 91.
Perkeet 28.
Pernatauti 138.
Pernawiho 69.
Peräjuoksu 24, 85.
Peräkuhlot 29.
Peräsuolen kutku, syyhyntä 92.
Perätauti 29, 85, 122, 137.
Peräwierten haawat 95.
Petosrokko 52.
Pienet madot 92.
Pikilakki 90.
Pistimet perässä 29.
Pistohaawat 100.
Pistos 67, 130, 134.
Pistotauti 67.
Pitali 94.
Pitalihaawat 104.
Pitkittäwät taudit 75.
Poikenluoma 59.
Poimuaminen 42.
Polttohaawat 104, 134.
Polttokuume 63, 69, 127.
Polttorokko 52.
Polttotauti 63, 69, 127.
Polwien kipu 56.
Puhallus syntyneuwoissa 29.
Puhkeemat 51.
Puistelemiset 25, 110.
Puistelia 43.
Puistuttaja 41.
Punatauti 79, 128.
Puno 65.
Puremahaawat 101.
Purtuhaawat 101.
Putkama 106.
Putkenpolttama 106.
Pyörryttäjä 91.
Pyörtyminen 28, 87, 114.
Pää, iso 45; kuuma 56.
Päänkipu 13, 87, 134, 135.
Päänkiwistys 23.
Päänsärky 23.
Päänwiemistys 16, 87.
Päärupi 90.
Pöhö 4, 42, 82.
Raateluhaawat 101.
Raino, katso luumurto.
Rampaus 14.
Ransuusi 46, 95.
Rantatauti 71.
Raskaisuus 22, 137.
Raudanhaawat 97, 103.
Rauhaiset 57.
Rauhaiskipu 12, 57.
Reisihaawat 95.
Repeämät 51.
Repimähaawat 101.
Rewenneet 47.
Rewäisin 77, 138.
Rihmamato 92.
Riisi 12, 39, 45.
Rikkeet 59.
Rinnan=aje 30.
Rinnanpistäjä 67.
Rinta, teräwä 45.
Rintahaawat 31.
Rintain puhallus 30; wiat 31.
Rintakipu 128.
Rintakuume, k. maitokuume.
Rintaluun lasku 78.
Rintapolte, =poltto 134.
Rintatauti 123.
Rintawaiwat 122.
Rintawiho 67.
Ripakka 79.
Risakipu 12.
Risakko 57.
Risatauti 57.
Rohtuma 44, 89.
Rokkotauti 51, 74.
Rommi, katso palowiina.
Ruikka 79.
Rujous 14.
Runtelohaawat 101.
Rupuli 51.
Ruumiin mato 109.
Ruusu 12.
Ruusuhaawat 104.
Ruusukuume 74.
Ryhdyntä 12, 57, 121.
Ryhtymä 89, 138.
Ryintä 68.
Röhkätauti 55, 68.
Rökötauti 57.
Salpuu 93.
Sampaat 37, 39, 42.
Sappikuume, =poltto 20, 71, 127, 137.
Sapsowiho 69.
Sarlakankuume, =tauti 20, 53, 74.
Sarwentotauti 56.
Satattama 134.
Sattuma 87.
Sawipuoli 89.
Side 99.
Sierottuminen 34.
Siewesi=myrkytys 111.
Silmäkipu 43, 122, 132.
Sisuswiho 65, 69.
Siwuhellyys 24.
Sormikoi 107.
Sotatauti 69.
Sudenmarjain myrkytys 111.
Sulkukuume 127.
Sulkutauti 127.
Suolikot 91.
Suolimulje, =mulkku 107.
Suolipuhkeema 129.
Suolipuhkeeman kurehus 134.
Suolitukkio 78.
Suoliwiho 69.
Suonenwenähys 108.
Suoni, kowa 64; teräwä 64.
Suoninkaiset 91.
Suoniweto 24.
Suuhaawat 47, 95.
Suukipiä 47, 124.
Suumärkö 47.
Suupilkut, =pisamat, rehneet 42.
Suurupi 40.
Suuwalkia 42.
Suuwieras 47.
Sydänalanpaino, =waiwa 77, 92.
Sydänhypintä 87.
Sydäntauti 77, 138.
Sydäntykyttäjä 14.
Sydänwaiwa 77.
Synnyttäjä 15, 21.
Synnyttäjän kuume, katso kohtukuume.
Synnyttäminen, waikia 114.
Syntymerkit 47.
Syyhelmä, syyhy 57, 89.
Syyhelmä, itsepintainen 95.
Syystauti 71.
Syöpäpahka 109.
Säikähtäminen 43.
Säikähys unissa 56.
Tainnunta 87.
Taituntawika 47, 108.
Tarttuwainen tauti 17.
Tartunta 57, 89.
Terskahaawat 95.
Tiku 114, 117.
Tippatauti 23, 93.
Trusku 42.
Tuhkarokko 53.
Tuhkuri 53, 74.
Tukehtuneet 114, 117, 128.
Tukehtuneet juoksut 134.
Tulehtuminen 65, 106.
Tulehtumisen wika 106.
Tulemus 59.
Tulirahko 53, 74.
Tunnottomuus 23.
Tupakka=myrkytys 111.
Turpo 22.
Turpuus 77, 78, 138.
Turtuus 23.
Turwottuminen 4.
Tyrä 51, 107, 129.
Tyräkureutuma 108.
Ukonlyödyt 114, 118.
Ulkoinen, ulkotauti 79, 128.
Ulostus 110.
Ummetti 22, 78.
Umpi 41, 78.
Uneliaisuus 56.
Unettomuus 14, 43.
Uni, lewoton 15, 91.
Uni, tawaton 110.
Unileipä=myrkytys 111.
Unissa säikähtelemä 91.
Waapsahaisen pisto 112.
Waiherokko 52.
Waikia wedenlähtö 29.
Waimolliset 134, 135, 137.
Waimollisten tukkio 134, 135.
Walhekuolleet 113.
Walherokko 52.
Waltasuonen haawoitus 135.
Wammat 97.
Waskiruosteen=myrkky 111.
Watsa, kowa 22, 42, 47, 123, 129, 138; pehmiä 42, 91; pilautunut 40.
Watsa, wetelä 42, 45, 47, 91.
Watsakipu 37, 133.
Watsanpureet 42.
Watsanturpo 122, 129, 138.
Watsapolte, =poltto 21, 134.
Watsapöhö 45, 83.
Watsatauti 79.
Watsawihleet 37, 41.
Watsawäänne 39, 42.
Watsuri 79.
Wawahtelema 43.
Wedenlähtö, waikia 29.
Wenähys 47, 108.
Weren=asetus 97.
Werenheitto 85.
Weren oksentaminen 85.
Weren tukkiminen, tyrehys 97, 140.
Werestys, werestäminen 29, 42.
Werestys syntyneuwoissa 29.
Werihaawat 97.
Werijuoksu 21, 23, 25, 27, 84.
Werijuoksu (waimowäen) 85.
Werijuoksuin tukehus 134.
Werikohtaus 87, 134.
Werikuohu 25, 84.
Werikusenta 85.
Weriokse 85.
Weripahka 106.
Weriryintä 85.
Werisulku 134.
Werisylje, =sylky 4, 12, 85, 128, 138.
Weriyskä 85, 134.
Wesi, hidas 29.
Wesiahma 77.
Wesiaiwo 56, 122.
Wesikauhu 112.
Wesikohtaus 77.
Wesipöhö 4, 82.
Wesirokko 52.
Wesitauti 82.
Wesitukehus 23, 33.
Wesiumpi, =umme 23, 93, 131.
Weteen kuolleet 114, 116.
Wetelä 79.
Wieras 107.
Wiho 65.
Wihotaudit 128, 129, 134.
Wihtrilliöljyn myrkky 111.
Wiina 4.
Willieläwäin purema 112.
Wilukuume 72, 127.
Wilunwäre 64.
Wilustaja 44.
Wilustuminen 13, 121.
Wilutauti 72, 127.
Wiluun kuolleet 117.
Wimma 15, 114.
Wirma 88.
Woimattomuus 12, 45.
Wuotawat silmät 132.
Wälikalwon särkymä 29.
Wäwähtelemiset 43.
Wäärät jalat 47.
Yskä 68, 121, 122, 124, 130.
Yskäkuume 68.
Ähky 4, 77.
Äkämä 106.
Ääni, langennut, sortunut 68, 95.
Ruotsalainen reisteri.
Afdåning; tainnunta, pyörtyminen, tainioon meno.
Afförande medel; ulostusaineet.
Afmagring; näiwettäjä, laihtuminen.
Andtäppa; hengen ahdistaja, salpaaja.
Ansigtets swullnad; kaswopöhö.
Augustifebern; syystauti, rantatauti, helpottelewa kuume.
Barnsängsfeber; synnytyskuume, kohtukuume.
Benbrott; raino, luumurto, luuntaittuminen, l. rikkautuminen,
l. särkyminen, taituntawika.
Benswullnad; jalkapöhö, jalka=ajetus.
Bensår; jalkahaawat.
Benwärk; luutauti, luiden kolottaja, luuwalo, luuwana.
Binnikemask; alwe, heisi, rihmamato, lapamato.
Bitna sår; purtuhaawat.
Blekhet hos barn; kalwehtuminen.
Blodböld; weripahka, wammaus.
Blodens stillande; weren asetus, m. estäminen, seisotus,
pysähdys, tyrehys.
Blodflöde; hurmikko, werijuoksu.
Blodfullhet; liikaweri, haittawerewyys.
Blodhostning; weriyskä, weriryintä.
Blodkräkning; weriokse.
Blodpinkning; werenheitto, werikusenta.
Blodspottning; werisylky.
Blodstörtning; werikohtaus, werikuohu.
Blödning; werijuoksu.
Brandböld; mähkä.
Brock; suolimulje, suolipuhku, suolipuhkeema, alaisen puolen waiwa,
muljahtaneet, tyrä.
Brännkoppor; polttorokko.
Brännskador; palaneet.
Brännsår; polttohaawat.
Bröstböld; nisäajos.
Bröstens uppswällning; rintapuhallus.
Bröstinflammation; rintawiho.
Bröststyng; rintapistos, rinnan pistäjä.
Bröstwerk; rintakipu.
Bröstwårtor, korta; lyhyet nännit.
Bröstwårtor med tjock hud; paksunahkaiset nännit.
Bröstwårtors fel; nänniwiat.
Bröstwårtors hårdhet; kasattuneet nännit.
Bukwattusot; watsapöhö.
Bulnad; ajos.
Böld; paise, paisuma, ajos, pukama, äkämä.
Diarrhé; watsuri, watsatauti, kuratti, ruikku, ripakka.
Digestivpulwer; pehmitysjauho.
Domning; tainnunta, tunnottumuus, surettaminen, murehuttaminen,
kuolo, puuttuma.
Drunknade; hukkuneet, weteen kuolleet.
Dålig mage; kehnomahaisuus.
Efterbörd; perkeet, jälkeiset, sitwouminen
Efterwärkar; jälkipurut.
Engelska sjukan; riisi, englannin tauti.
Fallandesot; wirma, lankeawainen, kaatuwainen, kaadukselewainen,
kaatumawika, pahan pieksämä.
Feber; kuume, kuumetauti.
Fel i lungorna; keuhkowika.
Fingerwärk; wieras, koi.
Flen; leini.
Fluss; kinotauti, köhä, köhätauti.
Flussfeber; kinakuume.
Flygande wärk; juoksiainen.
Fransos; kuppa, pahatauti, ransuusi.
Frossa; wilutauti, kylmätauti.
Frossfeber; wilukuume.
Fulslag; wieras, koi, sormikoi, jäsenkoi, isokumppali.
Fältfeber; sotatauti.
Fältsjuka; sotatauti.
Förblödning; kuiwiin juoksu, waltasuonen haawoitus.
Förgiftning; myrkyte, =ttäminen.
Förkylning; wilustuminen.
Förskämd blod; särkynyt, paha weri.
Förstoppning; turpo, watsaturpo, umpi, ummetti, kowa watsa, suolitukkio.
Försträckning; nisellys, niukahdus, suoniwenymä.
Förswårad andedräkt; hengen ahdistaja.
Gallfeber; sappikuume, sappitauti.
Galna djurs bett; hulluin eläwäin purema, hampaanjälki.
Getingsbett; ampiaisen myrkky, waapsahaisen myrkky.
Gikt; luuwana, luuvalo, leini, kihti, jäsentauti, juoksiainen.
Gulsot; keltatauti.
Gyllenåder; perätauti, peräjuoksu.
Hafwande tillstånd; raskaisuus.
Halsbränna; närä, kurkunpoltto, rinnanpoltto.
Halsinflammation; kurkkuwiho.
Halssjuka; kurkkutauti, kaulatauti.
Handdomning; käsimurehus, käsiwarsikuolo.
Hemorrhoider; perätauti.
Hicka; nikka.
Hjertklappning; sydänhypintä, sydäntykyttäjä.
Hjertsprång; kouristaja.
Hosta; yskä, ryintä.
Hosta med feber; yskäkuume.
Hudlöshet; heltymä, sierottuminen, poimuaminen, werestys.
Hudsjukdomar; ihotaudit, ihottuma.
Hufwudwärk; päänkipu, päänkiwistys, päänsärky.
Huggsår; raudanhaawat.
Hysteri; kohtutauti, emätauti.
Håll och styng; pistotauti, pistokset.
Hårdt lif; kowa watsa, suolitukkio, turpuus, umme.
Hängda; hirtetyt.
Höstsjuka; sarwentotauti.
Höstfeber; syystauti, rantatauti, huowakuume.
Höstfrosta; syystauti.
Ihjelfrusna; paleltuneet, wiluun kuolleet.
Inflammation i hjernan; ajuwiho.
Inflammation i magen; mahawiho, sisuswiho.
Inflammation i mjelten; pernawiho, sapsowiho.
Inflammationer; wihotaudit.
Karbunkel; kuisma, weripahka.
Kardialgi; rewäisin, sydäntauti, irrallinen, erin sisältä.
Katarrh; köhä, köhätauti, nuohatauti, röhkä.
Kikhosta; hinku, nääntöyskä.
Klåda; syyhy, syyhelmä.
Knölar i stolgången; peräkuhlot.
Kolera; kolera.
Kolik; ähky, watsawäänne.
Koppor; rokko, rupuli.
Koppor, falska; walherokko.
Kräfta; ruumiin mato.
Kräftknöl; syöpäpahka.
Kräkning; oksettaja.
Känslolöshet; tunnottomuus.
Körtelsjuka; rauhaiskipu.
Ledstyfhet; jäsenten kankeus.
Ledswullnad; jäsenajetus.
Ledwridning; nyrjähtämä, nisellys, hiwellys, jäsenniukahus.
Ledwärk; jäsentauti, jäsenkolottaja.
Lefwerinflammation; maksawiho.
Lifmoderbrock; kohtulasku.
Lifmodrens omwändning; kohtumulje.
Ljumskbrock; kuwepuhku, kuwepuhkeema, tyrä.
Löst lif; pehmiä watsa, kuratti, ripakka, watsarikko.
Magens öfwerlastning; mahan haittatäytyys.
Magplågor; mahawaiwa, hiwennys, watsawäänne, wihle.
Magref; watsawihleet.
Magsjuka; sydänwaiwa.
Magskärfwens nedfallande; rintaluun lasku.
Maran; painajainen.
Maskar; eläwät sisässä, madot.
Mellangärdets sårnad; wälikalwon särkyminen.
Messling; tuhkuri, tuhkarokko.
Mjeltbrandsböld; eläinten ruttomyrkky.
Mjeltsjuka; irrallinen, pernatauti, sydänwaiwa.
Mjölkens sinande; maidon wäheneminen, ehtyminen.
Mjölkfeber; rintakuume, maitokuume.
Mjölkskorpa; maitokerni.
Mjölkstockning; maitosulku.
Moderpassion; kohtutauti, emätauti.
Modifierade koppor; muuttorokko.
Munröta; suumärkö.
Munskorf; suurupi, rohtuma.
Månadsrening; kuukautiset.
Nafwelbrock; napapuhlu.
Nafwelswulst; napamulje.
Nafwelsår; napahaawat.
Nerffeber; liudekuume, lawatauti, nerwitauti.
Nerfsjukdom; liudewaiwa.
Näsblod; nenäwerestys.
Onda bettet; koi, wieras, iso kumppali, sormikoi.
Ondskorf; sienirupi, paharupi.
Ondt i swalget; nielinwiat, nielutauti.
Ormbett; kärmeenpisto, madon panema.
Orolighet; levottomuus.
Os; häkä, tiku, häyry.
Oäkta koppor; petosrokko.
Pleuresi; pistostauti.
Påssjuka; korwarauhaiset.
Qwäfda; tukehtuneet.
Qwäfda i os; häkään kuolleet.
Rasande djurs bett; hulluin eläwäin purema.
Ref; watsawäänne, wihleet.
Ref=orm; sawipuoli, maahinen
Ros; ruusu.
Rosfeber; ruusukuume.
Rossår; ruusuhaawat.
Ryckningar; puistelia, puistuttaja.
Rödsot; punatauti.
Rötfeber; polttokuume, polttotauti.
Rötsår; mätähaawat.
Sendrag; suoniweto.
Sensträckning; wenymä, wenähys.
Skabb; kapi, paharupi.
Skafsår; hieroma, lyöttynyt.
Skarlakansfeber; ehtakuume, tulirahko, sarlakantanti.
Skendöda; walhekuolleet.
Skjutna sår; ampuhaawat, luotihaawat.
Skorf i hufwudet; sienirupi, päärupi.
Skrofler; rauhaistauti, risatauti, risakko.
Skrämsel; säikähtämä.
Skälfwa; wilutauti.
Skörbjugg; keripukki, kerpunkki.
Skörbjuggssår; kerpunkkihaawat.
Slag; halwuu, halwaus, lentotauti, pahannuoli, amputauti, werikohtaus.
Slag och stötar; satattama.
Slemfeber; lokatauti, liittakuume, sulkutauti, räkätauti.
Slemsjukdomar; lokatauti.
Slitna sår; raateluhaawat.
Smitta; tartunta.
Smittkoppor; iso rokko, rokkotauti.
Spenböld; nisäajos.
Spetelska; pitaali.
Spolmaskar; suolikot, suoningat, lierat.
Spridor och sår i bröstwårtorna; nisärohtumat.
Stenpasion; kiwitauti.
Stenplågor; kiwitauti.
Strypsjuka; kurkunkuristaja.
Strypta; kuristetut.
Stuckna sår; pistohaawat.
Styng; pistos.
Swag mage; kehnomahaisuus.
Swag syn; heikkosilmäisyys.
Swaga ögon; heikkosilmäisyys.
Swaghet; heikkoluontoisuus.
Swagt bröst; kehno rinta.
Swallkött; kuollut liha, liika liha.
Swimning; pyörtyminen, menehtyminen.
Swindel; pääwiemistys, heidytys.
Swullnad; ajetus.
Syra i magen; hapan.
Swår andedrägt; ahdas henki.
Swårighet att kasta sitt watten; ahdas wesi, waikia wedenlähtö,
tippatauti.
Sår; haawat.
Sår nafwel; napawiat.
Såra bröst; rintahaawat.
Såra bröstwårtor; nisärohtumat, nännihaawat, nännikihelmät.
Sömn, owanlig; uni, tawaton. Sömnaktighet hos barn; uneliaisuus.
Sömnlöshet; unettomuus.
Taggar i stolgången; pistimet perässä, peräpistimet.
Tandköttets blödning; ijenlihan werestys.
Tandplågor; hammaskipu.
Tandsjuka; hammastauti.
Tandwärk; hammasmato, hammaskipu.
Tarminflammation; suoliwiho.
Tarmwred; suolimulje.
Torr hosta; hökäyskä.
Torrwärk; luuwalo.
Torsk; sampaat.
Transpiration; hiku.
Trosk; sampaat.
Tryckning under bröstet; sydänalan paino.
Twinsot; kuiwatauti, kujutustauti, hiwutustauti.
Uppswällning; puhallus.
Urinstämma; salpu, wesiumpi.
Utslag; ryyhdelmä, ihottuma, rohtuma, ryhtymä, ryhdyntä.
Utslagsfeber; ihotekuume.
Utslagssjukdomar; ihotaudit.
Utsot; ulkotauti, ulkonen, hiwennys, punatauti.
Wagel; naarannappi, näärännäppi.
Warioloider; muuttorokko.
Watten i hjernan; wesiaiwo.
Wattenkoppor; wesirokko.
Wattenkräfta; suuwieras, suumärkö.
Wattenstämma; salpu, wesiumpi, wesitukehus.
Wattusot; wesitauti, pöhö.
Wenerisk sjukdom; kuppa, pahatauti, ransuusi.
Ympkoppor; panorokko.
Åskrörde; ukonlyödyt.
Äckel; kue, kuoitus.
Ältan; eltta.
Ögonsjuka; silmäkipu.
Öroninflammation; korwawiho, korwawika, korwakipu.
Öronwärk; korwakipu, korwasärky.