Pelko, alakuloisuus, liika syöminen ja juominen, wilustuminen lämpimäin
päiwäin perästä, tartunta=woiman lisäyminen umpinaisissa huoneissa
j.n.e. owat usein tämänki taudin alkusyynä.
7:ksi _Keltatauti_. Paranee usein itsestänsä. Ellei sitä tekisi, eikä
lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun
sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa
hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi
kowana, niin annetaan engelska=suolaa tahi raparperia, ja
juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk.
maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.
8:ksi _Wesitauti, pöhö, wesipöhö_. On taikka _yleinen_, koska koko
ruumis ja liiatenki jalkapuolus pöhöttyy, taikka _erinäinen_, koska waan
watsaa eli rintaa pöhöttää. Kumpaaki lajia kaimaa tawallisesti jano,
hidas wedenlähtö, hikusuonten sulku, kalwia ruumiin aje ja waikia
henkimä. Seuraawia aineita taitaa sairas ilman waaratta hywäksensä
käyttää: sauna= ja muuriaiskylpyjä kerran päiwässä; ihon hieromista
kahdesti päiwässä puu= tahi liinaöljyllä, tiiman aika kummallaki
kerralla; lämpimiä hauteita saunakukista, koiruohoista, heinänteristä,
suokanerwista, jywänkaunoista, tuhkaporosta j.n.e. kuiwiltaan. Sisään
otetaan joka päiwä aamuin illoin ruokalusikallinen katajamarja=mehua ja
puoli lusikallista tartarisuolaa (Cremor Tartari) yhteen seotettuna;
taikka nautitaan keitosta katajanjuurista tahi raateteetä, kumpaaki
tartarisuolan kanssa ja kupillinen joka toinen tiima; taikka
retikka=mehua tahi tupakan tuhkaa kumpaistaki siltään taikka
tartarisuolan kanssa, waan jälkimästä ei jos kahdeksas osa luotia (hywä
weitsen kärjellinen) kerraltaan. Pippurajuuri eli piparuuti oluessa
liotettuna, jota liotusta sitte pari kolme teekupillista päiwässä
aamupuolella nautitaan, on myös hywäksi hawaittu. Sinappi, lyökki,
persilja, rassi owat tässä taudissa terweellisiä, sairaan ruokiin
seotettawia aineita. Watsapöhössä on hywä tehdä woidetta talista,
terwasta ja kamfertistä, jota lewitetään isolle lapulle ja pidetään
watsan päällä. Sinappijauhoa ja tartarisuolaa yhteen seotettuna ja
nautittuna teelusikallinen joka toinen tiima on usein auttanut pöhössä.
Seuraawa keino sanotaan monta wesitautista parantaneen: kannuun wäkewää
olutta (tahi porteria) pannaan riiwittyä piparuutia, männyn kaswatteita
(kerkkiä) ja katajanjuurta, 2 piwollista kutaki lajia, 1 piwollinen
kalmujuurta ja 4 luotia sinappijauhoja. Sittekun se seotus on lämpimässä
paikassa 4 tahi 5 wuorokautta hautounut, siilataan neste erilleen ja
nautitaan puolentoista tahi pari jumprua katajamarja=mehun seassa joka
päiwä aamupuolella. Jos tarpeenteko on waikia, otetaan wälimmiten
engelska=suolaa. Juomaksi nautitaan hapahkoita marjawesiä taikka
etikka=wettä. Wälistä pestään ja hierotaan koko ruumis seotetulla
etikalla ja palowiinalla.
9:ksi _Hurmikko, werijuoksu, werikuohu_. Tulee milloin
_liikawerewyydestä_ nuorille, wahwoille ihmisille, milloin
_heikkoudesta_ wähäkuntoisille, kiwulaisille. Ensimäisessä tapauksessa
otetaan teelusikallinen tahi runsaampi hienottua suolaa joka toinen
tiima, maataan liikahtamatta ja mielenki puolesta lewollisena, juodaan
wälistä juomalasillinen kylmää wettä hunajan tahi maidon kanssa, ollaan
syömättä taikka wähällä ja laihalla ruualla. Kowemmissa tapauksissa, ja
koska ruumis niin näyttäisi sietäwän, awetaan suonta. Pitkällisiä,
sairaan heikkoudesta syytetyitä werijuoksuja saadaan usein sillä
tyreytymään, että juoma=aineisiin seotetaan munan ruskiata, punawiinaa,
kanelia ja sokuria, jonka ohessa nautitaan kuiwia, wahwistuttawia ruokia
ja oleskellaan puhtaassa, raittiissa ilmassa. Myös on terpentiini, 10
tahi usiampaa tipausta joka tiima, hawaittu hywäksi aineeksi.
Seuraawista erittäin:
a) _Nenäweri_. Asetetaan pystössä olemalla raittiissa, wilunwoittawassa
huoneessa, jääkylmillä kääreillä ympäri päätä ja häpyseuduilla, kylmään
alunaweteen kastetuilla, sieramihin pistetyillä tukoilla taikka
alunaweden ruiskaamalla sieramihin. Taikka pidetään wasenta kättä ja
käsiwartta joku aika suorana pystössä, joka keino usein tyreyttää weren
sieramista wuotamisen. Wihottawissa kuumeissa on nenäweri hyödyllinen
kohtaus, eikä pidä sitä silloin ehkäistä, waan woimattamissa eli
wähäeleisissä kuumeissa ja muissa heikentäwissä taudeissa on se aina
waarallinen ja asetettawa.
b) _Weriryintä, weri=yskä, werisylje_. Waatiwat kowin liikahtamatonta
oloa, hiljaista, wienoa puhetta ja muuta kuulumatonta menoa, lämpimiä
jalkawesiä, raitista ilmaa, haalioita juomia ja werewämmiltä
suonenlyöntiä.
c) _Weri=okse, weren=oksentaminen_. Waatii melkein samaa menettelemistä,
kun wastamainittu weriryintä. Waan harwoin tulee tässä wiassa suonta
lyödä, koska jo ilmanki taudin woimalla werta kyllin ruumiista lähtee.
Kylmiä juomia wähä kerrallaan maistella on hyödyllinen, samate
lawemanki.
d) _Werenheittö, werikusenta_. Tässä wiassa nautitaan näljäisiä,
pellawasiemenistä, kauroista tahi ohrista laitetuita juomia; pehmittäwiä
aineita; ollaan liikkumatta raittiissa huoneessa ja kysytään lääkäriltä
parempata apua.
e) _Tawaton werijuoksu waimowäeltä_. Tulee milloin haittawerewyydestä,
milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdussa
tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään
liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös
pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaikalla ja sisään
ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos
liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillisen punawiinaa 3
tahi 4 kertaa päiwässä.
10:ksi _Perätauti, peräjuoksu_. On kaimattuna pieniltä, sinisiltä
werirakoilta eli pistimiltä perässä, turpuudelta ja muilta watsan
waiwoilta, kuottaiselta, werisekaiselta jäljeltä. Tältä taudilta
waiwattuin pitää aikaisin antaa suonta lyödä; taikka panna iilimatoja
10, 12 tahi usiampaaki peräseuduille; taikka sarwilla werta imettää
ristiluun tienoilta, joka iilimatojen panetus tahi sarwilla imetys on
joka toisen, kolmannen taikka neljännen wiikon päästä uudistettawa, sen
jälkeen, kuinka waiwoja ja tuskia perässä alkaa jälleen ilmautua. Ynnä
näiden pitää watsa aina pidettämän pehmiänä senlaisten ruokain
nauttimisella, joista ei koweneisi, taikka engelskan eli muun
ulostussuolan wälimmiten sisään=ottamalla tahi lawemangeilla, joista ei
kuitenkaan pidä tapaa eli alituista tarwetta tehdä, waan ainoasti
kowemmissa waiwoissa wiljellä. Kaikkia kihottawaisia juomia, kahwia,
wiinoja, olutta ja muita pitää karttaa tahi ylen wähä nauttia ja juoda
ainoasti kylmää eli haalistunutta wettä. Paras ja pysywäisin apu tulee
kuitenki wiriästä liikunnosta ja työnteosta raitiissa ulko=ilmassa, jota
wastoin istuntatöitä pitää wälttää, mikä mahdollinen.
11:ksi _Kohtutauti, emätauti, hysteria_. Rasittaa waimowäkeä kolmannella
ja neljännellä wuosikymmenellä. Sen monia erinäisiä tapoja ja laatuja
tässä ei ole tila selwittää. Kowemmissa kohtauksissa pantakoon lawemanki
kylmästä wedestä etikan kanssa tahi liewittäwää lawemankia haisupihkalla
seotettuna. Jos sairas pyörtyisi, niin wirwotettakoon sillä, että kylmää
wettä walellaan kaswoille, wäkewää etikkaa tahi poltettua höyhentä
pidetään nenän alla. Muuten on pian paras aine kowempain puuskain
aikoina kylmä wesi teelusikoittain sisään annettuna. Eikä saada tässä
taudissa muinakaan aikoina mistään lääkkeistä niin suurta apua, kuin
lewollisesta, iloisesta mielestä, raittiista ilmasta, tasaisesta
elämästä, huwittawaisista töistä ja seuroista, wedenjuonnista,
matkustelemisista, ruumiin hieromisesta tahi harjalla sukimisesta joka
päiwä, uimisista kesäsaikoina ja haalioista ammekylwyistä talwella,
kaikenlaisista kewiämmistä liikunnoista, liewistä, kewiöistä ruuista,
lihaliemistä, kohtuullisesta saksanwiinan nautinnosta ja kaikkein
sopimatonten ainetten, niink. papuruokien, hernetten, kaalin, potakkain
ja muiden juurilaitosten kartannasta. Muuta tässä taudissa ei pidä
lääkärin neuwomatta tehdä.
12:ksi _Halwuu, halwaus, werikohtaus, amputauti, lento, sattuma, pahan
nuoli_. Tämä tauti kohtaa erittäinki lihawia, punawerewiä, lyhyt= ja
paksukaulaisia ihmisiä jälkipuolella ikää. Muutamia aikoja ennen oireita
pidettyä katoo sairaalta äkisti tunto, maltti ja liikunto. Jos tähän ei
kerrassaan kuolisi, niin jääpi kuitenki tawallisesti jompi kumpi puoli
hermottomaksi. Mainituita edellä käywiä oireita tässä taudissa owat:
_huime, päänwiemistys eli heidytys, korwain suhina, sydänhypintä
ja aikalomin menehtyminen eli tainnunta_. Jos kyllä näitä kohtauksia
taitaa toisinaan muistaki syistä tulla, niin sentähden niitä
ei kuitenkaan pidä koskaan ylenkatsoa, mitättöminä pitää.
Haittawerewyydestä tulewaa, useinki halwuuta ennustawaista huimetta eli
wiemettä päässä, korwain suhinaa ja muita senlaisia parataan hiljaisella
ololla wähäwaloisessa, raittiissa huoneessa; lewollisella mielellä;
laihemmalla elannolla; kylmän eli haalistuneen weden juomaksi
nauttimalla; kylmäin kääretten pään ympäri pitämällä; lämpimillä
jalkawesillä; jalkain hieromisella puunöljyn ja willawaatteen kanssa;
lawemangeilla eli pehmittäwillä taikka ulostawilla aineilla; weden
juonnilla; kuppaamisella ja suonenlyönnillä. Muutamilla on ollut apua
kahwesta, liikkuwaisuudesta ja toimittelemisista, erittäinki ulkosalla;
ja siitä, että on entinen totuttu elämä peräti toisenlaiseksi muutettu.
Tuntemattomasta syystä tullut pitkittäwä päänkipu on toisinaan heittänyt
sillä, että on illoin aamuin juotu teelusikallinen sinappijauhoja
juomalasillisessa maitoa tahi wettä. Menehtymisissä, tainnunnoissa ja
pyörtymisissä, sydänhypinnässä, korwain suhinassa ja muissa senlaisissa
wioissa on hywä wälistä haistella äkiätä eli wäkewää etikkaa,
liikuskella wiriästi ulkona raittiissa ilmassa, hieroa, hiwutella, sukia
ja harjata ruumista, joko kuiwiltaan tahi kukkawiinoilla taikka öljyllä.
Halwuukohtauksissa päästetään eli irtautetaan waatteita; sairas
nostetaan pystöön; lihawilta, wahwakuntoisilta, punawerisiltä awetaan
suoni, waan laihoilta, heikoilta, kalwian=näköisiltä ei pidä werta
ottaa. Sitte pannaan kihottawa lawemanki ja sairaan siksi toinnuttua
annetaan ulostus=ainetta ja raitistuttawia, maustawia juomia. Halwatut
paikat peitetään lämpimästi ja hierotaan eli harjataan usiampi kerta
joka päiwä palowiinaan tahi rommiin kastetulla willaisella waatteella
tahi harjalla. Hiwuttamista, hieromista, sukimista eli harjaamista ei
pidä ennen heittää, kun iho joka kerralla on tullut hywin lämpimäksi ja
punaiseksi. Lääkäriltä kysyttäköön neuwoa, millä saataisi sairas uusista
kohtauksista wapautetuksi.
13:ksi _Kaatuwa, kaatumawika, kaadukselewainen, lankeawa, lankeawainen,
wirma, meneskelewäisyys, pahan pieksämä_. Waatii erinäisten syitensä
mukaan erilaatuisia paranteita. Tarpeellista on sentähden oppineelta
lääkäriltä neuwoa kysyä. Muuten tulee katsoa ja waralla pitää, ettei
sairas setkien alla loukkautuisi. Turha taika on, luulla siitä sairaalle
apua olewan, että koura wäännetään auki ja peukalo otetaan ulos. Parempi
on pistää hammasten wäliin palasen anturanahkaa, puulusikan warren eli
muun puikon, ettei sairas saisi kieltänsä pureskella. Eikä haittaa panna
waskilantin sairaan kouraan, josta setken into on luultu hiljenewän.
Setkien wälillä owat haaliat ammekylwyt, tasainen elämä ja wedenjuonti
hyödyllisiä. Moni sanotaan siitä awun saaneen, että on pitemmän ajan
illoin aamuin nautinnut runsaan teelusikallisen jauhettua pujojuurta
lämmitetyn sahdin seassa.
14:ksi _Kuumeettomia ihotauteja; tartunta, ryhtymä, rohtuma, maahinen,
maanwiha, syyhelmä, sawipuoli_. Tawallisimmia owat syyhelmä ja
sawipuoli, samatekuin niiden syytki: _likaisuus, siistitön ja ruokoton
elämä owat hywin tawallisia_.
Syyhelmässä wiljellään lämpimiä amme= tahi saunakylpyjä kahdesti
wiikossa, joiden ohessa wälistä, ei joka päiwä, otetaan ulostus=ainetta
ja illoin aamuin kahdeksan päiwää perätysten rikinkukkaa (flos
sulphuris). Sitte seotetaan luoti hienottua rikkiä (tulikiweä) ja 4
luotia pesettiä (soopaa) tahi suolatonta woita ja woidellaan sillä
ruumista yltä yleiseen 3 eli 4 iltaa peräksyttä. Joka kerralla
woitelemaan ruwetessa pitää iho haalialla wedellä ja saipulla entisestä
woiteesta puhtaaksi pestä, joka työ hywin taitaa tapahtua saunassa eli
wesi=ammeessa. Wiimeisen woiteen ja peson perästä puetaan ruumis
pestyihin, kuiwiin, puhtaisiin waatteisiin. Ei haittaa, jos enemminki
tulikiweä ottaisi, kuin ainoasti neljänneksi osaksi, liiatenki jos woide
tehdään woin tahi ihran kanssa. Sopii myös osittainki ruumista woidella,
jos syyhelmä erittäin muutamia paikkoja waiwaisi.
Sawipuolia parannetaan sopiwalla, laihemmalla elannolla, lämpimillä
kylwyillä ammeessa, äkiän etikan ulkopuolin päällä pitämällä. Taikka
tehdään niille woidetta neljästä luodista talia, neljästä terwaa ja
kahdesta luodista hienottua alunaa, jolla sawipuolta illoin aamuin
woidellaan. Hienotusta lyjyhartsista ja ihrasta saadaan myös hywää
sawipuolen woidetta. Waan ennen woitelemista pitää kuin syyhelmissä,
niin sawipuolessaki rikinkukkaa sisälle otettaman, ja itsepintaisemmissa
tapauksissa werenselwittäwiä keitteitä nautittaman.
15:ksi _Rapi, paha rupi, päärupi_ on tartuntawika hiusmarrossa, joka
ajettuu, rupeaa kehnälle, wiswalle ja ruwelle. Tässä wiassa pitää esinnä
hiukset tyweä myöten poisleikattaman eli kerittämän, sitte woilla ja
lämpimällä wedellä rupia lioteltaman, siksi että heltii, jonka jälkeen
hiusmartoa woidellaan illoin aamuin rikkijauhoista pesetin eli soopan
kanssa, puoliksi kumpaistaki, tehdyllä woiteella. Joka woitamisen edellä
pitää entinen woide pois pestämän. Edellä mainittu sawipuolen woide
talista, terwasta ja alunasta on myös hywä tässäki wiassa, warsinki jos
sen ohessa kahtena iltana perätysten woidellaan sisäpuolta käsiwarsista,
reisistä ja sääristä toisella woiteella kahdesta luodista sianihraa
neljän luodin kanssa hienottua tulikiweä. Ensimäisenä iltana tapahtuu
woiteleminen saunan jälkeen, mutta toisena ilman saunatta. Wiidentenä
päiwänä saapi ruumiin puhtaaksi pestä, ja puolentoista wiikon päästä
uudistaa woitelemisen, jos ensikerrasta ei olisi apua tullut. Jästistä,
soopasta ja hionotusta tulikiwestä tehty woide on myös hywä kapia
wasten. Sitä pannaan iltaisilla paksulta päälle, ja pestään aamuisilla
jälleen pois. Werenselwittäwiä keitteitä ja aikalomin pehmittäwiä
aineita taitaan myös hywäksi käyttää, waan pikilakkia ei pidä laittaa,
jos ei juuri hätätilassa, koska rupia ei muulla tawalla saataisi
irtaumaan. Eikä pidä silloinkaan pikilakkia yhdestä palasesta tehdä,
waan kapiemmista sipaleista, jotta poisotettaissa saataisi helpommasti
irti. Kaikkia muita wäkewiä woiteita narkkulista, eläwästä hopiasta,
waskiruosteesta ja muista senlaisista ei pidä suwaita, koska owat kowin
waarallisia. Pää kawista puhdistuttua ja uudelleen woimiinsa tultua
peitetään puhtaana pidettäwällä willalakilla ja pestään usein, esinnä
haaliammalla, sitte kylmemmällä wedellä.
16:ksi _Kerpunkki, keripukki_. Tutaan löyhästä, sinertäwästä, helposti
werestäwästä ijenlihasta; sinertäwistä ihopilkuista ja toisinaan
haawoistaki, erinomattain jaloissa; pahalle haisewasta hengestä,
waikiasta henkimästä ja pöhläkästä, löyhästä ihosta. Alkunsa saapi tauti
kylmästä, nuoskiasta, saastaisesta ilmasta; näkylästä, suolaisesta
ruuasta; laiskuudesta ja työttömyydestä. Meriwäki liiatenki on tämän
taudin alainen. Parahimmia lääkkeitä owat: puhdas, kuiwa, lämmin puku;
liikkuwaisuus; sopiwampi ilma ja rawinto. Näiden ohessa juodaan
iltaisilla teewettä, johon otetaan kortteli kiehuwata wettä, luoti
sinappia ja kaksi luotia hunajata. Paitsi näitä hywäksi kiitetään
wereksiä salatti=kasweja; happoisia juotawia marjoista, hedelmistä,
etikasta, pippurajuurista; wierrettä; werenselwittäwiä keitteitä.
17:ksi _Matoja, eläwiä watsassa_. Tawallisimmia owat:
a) _Lierat, suolikot, suoninkaiset_. Waiwaawat lapsia ja usein
wanhempiaki ihmisiä. Owat korttelin pituisia, pyöriöitä, huittupäisiä,
waalewanpunaisia ja saattawat moninaisia kipuja erittäinki lapsille,
jotka käywät kalwioiksi, saawat korkian, pullokkaan watsan, epätasaisen
ruokahalun; nenäkutkun, kuolastajan, lewottoman, wawahtelemisilta
waiwatun unen, napawäänteitä, oksettajan, löysän watsan, pyörryttäjän,
kaatumawian ynnä muita. Tawallisesti kiinteypi wika kuuwaihilla. Näillä
madoilla on tawallinen syntynsä sopimattomasta, jauhowoittoisesta tahi
muuten ylellisestä ruuasta. Awullisia keinoja owat kohtuullisuus ja
soweliaisuus ruuissa ja kaiken jauhosekaisen, raswaisen nautinnon
wälttäminen. Woin sijasta annettakoon siirappia leiwän kanssa.
Wedenjuonti ja humalawesi owat hyödyttäwiä. Taikka nautitaan kuutena
aamuna perätysten tawallista suolaa ja ruutia yhteen seotettuna,
teelusikallinen kumpaistaki, ja seitsemäntenä aamuna otetaan
jalappajauhoja ulostamiseksi, jonka jälkeen sitte joka aamu kahtena
wiikkona juodaan kupillinen tahi kaksi teewettä malista tahi raatteesta.
Koko aikana woidellaan usein watsaa, johon tarpeesen saadaan hywää
woidetta sapesta, kynsilaukasta ja terpentiinistä, yhtä paljo kutaki
lajia. Nawalle sidotaan etikkaan ja nuskuun kasteltu tukko.
b) _Pienet madot_. Owat pikkuruisia, walkoisia, teräwäpäisiä matoja,
jotka peräsuolessa saattawat waikian syyhynnän ja kutkun. Niitä wasten
tipahutellaan sulattua rikkiä kylmään weteen, joka wesi sitte
siiwilöitään ja käytetään lawemangeiksi. Taikka otetaan tähän tarpeesen
(lawemangiksi nimittäin) teewettä tupakasta tahi malista, seotettawa
wähällä liinaöljyllä, suolalla, saipulla ja tärkillä; taikka puoli
kortteli muuta haaliata wettä yhteen wispilöittäwä puolen luodin
hienotun haisupihkan ja yhden munanruskian kanssa. Terpentiini on hywin
tehosa niin matoja kuin muita eläwiä häwittämään ja taitaan myös weden
seassa (teelusikallinen kerrallaan) lawemangeiksi käyttää.
c) _Alwe, rihmamato, heisit, lettimato, lapamato_. On waalahka,
nauhanmoinen, solmuinen eläwä, pitkällä, huittuisella päällä. Ynnä jo
nimitetyillä matowaiwoilla ilmotaikse tämä silläki, että tuntuu
watsassa, kuin joku kiertelehtäwä, liikkuelewa, kylmähkä muhkura eli
kerä, joka rasittaa sairasta lewottomuudella, painolla sydänalassa ja
laihtumisella. Kylmän weden, marjain, hapankaalin, laukkojen
(kynsilaukan, sipulin, j.m.), suolan ja terpentiinin nautinto waiwaa
tätä matoa, jonka tähden on hywä ja sowelias sitä wasten nauttia
suolaisia ruokia, esimerk. suolakalaa kynsilaukan ja wähän leiwän
kanssa, aamuisilla juoda kylmää wettä tahi maitoa kynsilaukalla
seotettuna ja sitte joku aika (2 eli 3 wiikkoa) niin elettyä,
jälkeenpäin kahtena eli kolmena päiwänä illoin aamuin ottaa pari
teelusikallista tahi runsaamminki terpentiiniä. Tätä sopii
sisäänottamista warten joka kerralla kahden munanruskian kanssa sekaisin
wispilöitä ja wahwemmille ihmisille saapi sitä antaa joka tiima neljästi
perätysten eli kunnes waikuttaa. Sanotaan loppukuulla matojen
helpommasti lähtewän, eikä kyllä haittaa, jos sen ajan walitseeki niiden
poisajamiseksi.
18:ksi _Wesiumpi, salpuuwika, wesitulehdus_. Waatii erityisten syitensä
jälkeen erityisiä paranteita. Ainoastaan oppinut lääkäri taitaa tutkia,
mistä syystä tauti on alkunsa saanut, jonka tähden tuleeki häneltä apua
noutaa, jos tauti wuorokauden sisässä ei heittäisi sillä, että nautitaan
näljäisiä juomia, lawemankeja ja lämpimiä hauteita pidetään häpyseudulla
ja mahan alla, taikka sillä, että sairas istuu ammewedessä ja lawemangin
sijasta nautitsee joita kuita pehmittäwiä aineita. Wedenajawia
sisällisiä lääkkeitä ei pidä ilman lääkärin neuwoa wiljellä, kuin
olisiwat usein waarallisia.
19:ksi _Kiwitauti, tippatauti_. Waiwaa sairasta moninaisilla tuskilla ja
kiwuilla wettä heittäissä, milloin raastaltaen ylempää siwusta, milloin
wesiteistä alempata. Wesi usein ei lähde, kuin tippumalla, on usein
werisekaista, usein samiata, kuin hiedalla eli somerella seotettu. Tämä
wika waatii ainaki lääkärin apua. Itsepäällänsä ei sowi muuta tehdä,
kuin nauttia liewiä ruokia, pitää watsan pehmiänä, liikuskella
ulko=ilmassa, liewittää kowempia tuskia wereksen woin nauttimalla. Saapi
myös, ken niin tahtoo, syödä paistetuita pihlajanmarjoja, juoda teetä
sianpuolalehdistä tahi keitettä katajanmarjoista, taikka sisäänottaa
muutamia kertoja päiwässä wähän potaskaa wedessä tahi sen sijasta
teelusikallisen porolipiätä weden seassa, joista toisinaan on sanottu
apua olewan.
20:ksi _Hammastauti, hammasmato, hampaan kolotus_. On erittäinki kahta
lajia, alkunsa saawat toinen laji hampaan kololle eli reiälle
syöpymästä, toinen ijenlihan ja lähellisten paikkain ajettumisesta.
Edellisessä pakottaa waan sitä eli niitä hampaita, jotka owat kololla.
Montaki keinoa on hywäksi kiitetty tässä wiassa. Parahimmia ja
luotettawimmia owat: pistää punaiseksi kuumetun paksun rautalangan pään
koloon eli reikään ja niin juurinensa polttamalla häwittää taudin.
Taikka nyäistään hammas pois, jota kuitenkaan ei pitäisi kewiämielisesti
usein wähemmästäki tarpeesta tehdä, waan ennen kärsiä ja odottaa siksi,
että kolotus itsestänsä lakkaa, joka melkein ainaki on nähty aikaa
woittain tapahtuwan. Jälkimäinen hammastaudin laji saapi alkunsa
samoista syistä kuin yskäki. Siinä on hyödyllinen iltaisilla
maatamennessä hautoa jalkoja taikka koko ruumistaki lämpimässä wedessä,
paahtaa kolottawaa paikkaa ulkopuolin kuumetuilla raesuloilla willaisen
riewun tahi sukan sisässä taikka muilla lämpimillä hauteilla, jonka
ohessa nautitaan hiestäwiä juomia. Kowemmissa tapauksissa tarwitsee 6
eli 8 iilimatoa panna ijenlihalle kipiän hampaan seuduilla ja
rakkolaastaria niskaan, korwan taaksi tahi kaulaan kipiälle puolelle.
21:ksi _Pitali_. On erotettawa kohta mainittawasta kuppataudista, joka
aina tulee tarttumalla, jota wastoin pitali saapi alkunsa muista, wielä
epätietoisista syistä. Se alkaa ruumiin pitkällisesti ja wähittäin
kangistumisella, jalkain, sääriwartten ja reisien ajettumisella,
alakuloisuudella ja woimattomuudella. Sitte alkaa nenä tukkeutua, kaswot
käypi mustan tahi sinisen punertaviksi, säärillä, reisillä ja muuallaki
tawataan sinertäwiä eli punertawia, wähitellen puhkeawia muhkuroita.
Sairaalta sortuu ääni ja nielimissä ilmautuu päällisiä haawoja, jotka
leweäwät pehmiämpiä paikkoja myötänsä syöden. Wälistä tulee koko ruumis
ruwille, joista wuotaa sitkiätä walkoista tahi harmaata märkää. Rupi
kuiwuu sitte jälleen, warisee pois ja toista kaswaa sijaan. Monia wuosia
kestää tauti, ennenkuin sairas wiimein riutuneena, näiwettyneenä kuolee.
Ei muu, kuin oppinut lääkäri woi tähän tautiin mitään, eikä hänkään, jos
tauti pääsee wanhenemaan, jonka tähden pitääki aikaiseen neuwoa pitää.
22:ksi _Kuppatauti, paha tauti, ransuusi_. On sekä alkuansa että
seuruitansa monenlainen. Alussa milloin wuotaa wesireiästä
(kusettimesta) märkää ja karwastelee, wiilaisee wettä heittäissä,
milloin ajaa ja kiwistää mulkkuja tahi sapsorauhaisia, milloin
ilmautuu ensimältään pieniä, sitte yhtäläiseen suuremmaksi syöpywiä
haawoja terskaan, erittäinki sen päähän ja esinahkaan tahi
muihin luonnonpaikkoihin. Haawat owat laidoiltaan jyrkkiä,
hylkeenraswan=näköisiä pohjalta. Ilman jo mainittuihin paikkoihin,
taitaa näitä haawoja ilmautua kurkkuun, kitaan, huuliin, suuwieriin,
nenään ja perään. Taikka kaswaa häpyhyn ja perään syylämäisiä näpyjä;
hiusrajahan ja muihin paikkoihin ilmautuu ruskioita, sawipuolen=näköisiä
pilkkuja. Muita kupan seuruita ja tunteita owat: kuiwa, itsepintainen
syyhelmä; pahoja haawoja ja ajeita jaloissa, reisissä ja muualla;
sääriluiden kolottaminen öillä ja niiden wiimein pahoille, haisewille
haawoille puhkeaminen; nenän syöpyminen ja litistyminen, kowa äänen
sortuminen jne.
Kuppatauti on niin monenlaatuinen, eritapainen, että usein yksi laatu
eli laji tulee pahemmaksi niistä lääkkeistä, joilla toinen laatu
paranee. Pahoin siis tekewät, jotka ymmärtämättömäin käsiin ja
parannuksen ala tässä taudissa antauwat. On siinä lukeneella
lääkärilläki usein kylliksi tekemistä ja hänelle pitääki tauti kohta
alussaan ilmotettaman.
Tauti kyllä tarttuu tawallisesti haureudesta, mutta usein myös muullaki
tawalla nimittäin: kun annetaan wierasten, pahatautisten waimoin lapsia
imettää, syödään tahi juodaan yksistä astioista, poltetaan yksistä
piipuista, maataan tahi kylwetään yhdessä wierasten, kulkioiden, useinki
tuntemattomain ihmisten kanssa. Sentähden tulee jokaisen ja liiatenki
perheenhaltioiden wäestänsä waarin pitää, ettei tauti näillä tahi muilla
tawoilla pääsisi taloon. Sillä kerran tulleena on se hidas lähtemään. Ei
ainoasti tuntemattomain jälkeen pitäisi jokaisen wäestänsä huolta
pitäwäisen, tunnollisen perheenhaltian antaa wisusti pestä astiat,
makuuwaatteet, saunanlaudat ja muut senlaiset kappaleet, waan myöski
tarkoin kysellä ja tutkia omaisiansaki, markkinoilta, kaupunkiloista,
keräjistä, hollista ja muilta matkoilta palaawia. Jos kuitenki joku
tulisi saastutetuksi, niin on hänen welwollisuutensa heti kohta erottaa
semmoinen muiden wäen yhteydestä ja ruununmiehille tahi papeille asia
ilmottaa.