Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista
taudeista ja wioista.
Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla
oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja
ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin
moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.
Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista
kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja
ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin _poikenluomiin, nosto= eli
panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin_ owat
kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua
hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on
ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset
tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat,
kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset,
maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat
rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä
ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat
tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia
sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä
waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen,
kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten
elinkaudeksi terweytensä menettänyt.
Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat
walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka
olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja
selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei
luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi
maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja
kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen
wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä,
toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa
henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää
omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki
mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa
konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään
lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista
soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.
Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi,
niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: _se on Jumalan
sallima, se on hänelle luotu eli määrätty_. Usiammissa tapauksissa owat
omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki,
koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon
tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia
kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että
sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii
ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja
wastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs
pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas
syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän
sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska
antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.
Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja
luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi
kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina
jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään,
jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä
luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä
muuttuwat myrkyiksi.
Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan
täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta
saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon
käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta,
loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi
järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.
Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja
wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan
pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan
saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä,
taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä).
Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään,
kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.
Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja
kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla
tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:
1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset
toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden
nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.
2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja
milloin piti wuotenta.
3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin
esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut,
saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita
semmoisia.
4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla
päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka
wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu,
lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous
eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu,
haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen,
kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä,
onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja
erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset,
puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät,
kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat,
kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli
seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki,
weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole
mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä
erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja
wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset
hawaitaan.
5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne
owat waikuttaneet.
Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja
määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat.
Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei
ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki
muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman.
Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi
wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä,
saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä
lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se
wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä
korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä
niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa
edellä on neuwoksi annettu.
Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä
wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä
kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi
waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja
wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä
neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita
hänelle sopii antaa.