Raskaista ja lapsensynnyttäjistä.
Synnyttäjistä yhteisesti.
Ei pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa.
Kuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja
liikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan
saawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan
sotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia.
Paha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta
synnyttämisestänsä kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja iloinen.
Eikä pitäisi kenenkään muun häntä surulliseksi saattaa, häntä pahotella
ja säikähytellä, ei soimata, häwäistä ja herjata naimatointakaan
raskasta, eikä muulla tawalla häntä pahasti kohdella. Liike on raskaille
hywä, ei kuitenkaan rasittawainen liikunto. Rasittawaiset, äkilliset
liikkeet, wäkinäiset nostamiset, kantamiset, juoksemiset, huutelemiset
owat aina raskaan tilalle ja terweydelle waaralliset, warsinki neljänä
ensimäisenä kuukautena. Ilman lääkärin erityistä määräämistä ei pidä
raskaan wäkewämpiä lääkkeitä nauttiman, eikä suonta awauttaman. Ahtaat,
likistäwät waatteet owat ainaki ja erittäin kantamisen ajalla
wahingolliset.
Raskaitten erinäisistä waiwoista.
Enin osa raskaitten waiwoista ei tarwitse muuta lääkettä, kuin
kärsiwällisyyttä. Toisia löytyy, jotka kaipaawat muutaki apua.
Tawallisimmia owat:
1:ksi _Kuoitus, niwo ja okse_. Hawaitaan enimmiten alkupuolella
raskautta ja owat aamuisilla waiwaloisemmat. Raskaitten pitää silloin
käwellä tahi muuten liikkua aamuisilla ja kowemmin waiwattuina sopii
heidän nauttia lihalientä magnesialla seotettuna myös aamuisaikana ja
sitoa palowiinalla tahi rommilla kostutettuja riepuja tahi likopaperia
(harmaata paperia) watsalle.
2:ksi _Närä_. Se saapi liiasta syömisestä ja watsan rietoista tawallisen
alkunsa. Poistetaan wähemmällä, warsinki raswaisten ruokain,
nauttimisella, ja enemmällä ulko=ilmassa liikkumisella. Kowemmissa
waiwoissa nautittakoon wähäisen raparperijauhoja magnesialla seotettuna.
3:ksi _Turpo, kowa watsa, ummetti_ waiwaawat raskaita loppupuolella
aikaansa. Autetaan kewiämmillä, huwemmilla ruuilla ja lawemangilla
haaliasta (lensiästä) wedestä. Aineita ei pidä tässä tilassa nauttia,
jos ei taiten ja wähäisen raparperijauhoja eli raparperia ja magnesiaa
sekaisin tahi engelskasuoloja tahi sennateetä siltänsä, tahi
engelskasuolan seassa.
4:ksi _Päänsärky, päänkiwistys ja käsiwarsien kuolo_ (käsien
puuntuminen, sureminen) eli _tunnottomuus, turtuus käsiwarsissa_.
Waiwaawat werewiä, useinki liika lämpimässä asuwia ihmisiä, autetaan
wähemmin syömällä, wilummalla ololla ja kowemmissa tiloissa
werenlaskulla.
5:ksi _Jalkain pöhö eli ajetus_. Ei ole peljättäwä eikä waarallinen asia
wähä edellä synnyttämisen aikaa. Siltä waiwatut raskaat seisokoot ja
käykööt wähemmin, älköötkä muuten rasittako jalkojansa, waan pitäkööt
niitä tasakorkialla istuntasijansa kanssa.
6:ksi _Wesitukehdus, wesi=umme, tippatauti_. Huojennetaan sillä, että
waimo wesitarwetta tehdessä lyykistäikse eli nojaikse eteenpäin. Jos
siitä ei apua tule, kysyttäköön kätilöltä (lastenwaimolta) tahi
lääkäriltä neuwoa. Usein auttaa seki, johdatella kiehuwan weden höyryä
luonnon paikoille ja woidella samoja paikkoja lämpimällä puunöljyllä,
ihralla tahi suolattomalla woilla.
7:ksi _Werijuoksu_. Waatii liikkumatonta oloa, wilumpaa, raitista
asuntoa ja werenlaskua haittawerewiltä. Jos sitä ei ehkäistä, saattaa
waimo murteuta, kesken luoda eli ennen aikaansa synnyttää, jonka tähden
on tarpeen kätilöltä tahi lääkäriltä neuwoa kysyä.
8:ksi _Nänni= eli nisäwiat. Lyhyet, sisään kurteuneet nännit_ autetaan
joka päiwä imemällä kuutena tahi usiampana synnyttämisen edellisenä
wiikkona. _Paksunahkaiset nännit_ pestään päiwä päiwältä haalialla
wedellä ja saipualla ja päälisnahan irtauttua ja poisnyhittyä pyhitään
wesisekaista palowiinaa alaiselle hienommalle nahalle. _Rohtumissa ja
nännihaawoissa_ auttaa sama keino. Eikä ole sekään sopimatoin, _lyhyitä
nänniä_ usein syljellä kastella ja hypeellä ulommaksi wenytellä. Imettäjä
pitäköön wäli=ajoilla rintansa peitteessä, waan ei likistyksessä,
toimitelkoon myös semmoisia askareita, joissa käsiwarret tulewat
liikuteltawiksi.
Pienempiä wajawaisuuksia, niinkuin _hammastautia, ahdashenkisyyttä,
siwuhellyyttä, peräjuoksua, suoniwetoa_ ynnä muita semmoisia tulee
kärsiwällisyydellä kantaa.
Saamisen=ajasta.
Saamisen=ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, jossa
kaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa
synnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat
walmiina. Lapsen wuokko eli kätkyt (kehto, waku) ei pidä sijotettaman
tulisijan eikä owen likelle. Muista tarpeista, niinkuin kohtu= ja
napasiteistä, sänkywaatteista ja astioista kysyttäköön kätilöä.
Kätilö noudettakoon heti syntykipuin ilmautessa, parempi aikaisin, kuin
myöhemmin, sillä wiiwykki saattaisi tulla niin äitin, kuin lapsenki
hengelle waaralliseksi. Ei pitäisi kenenkään laiminlyödä koulussa
käynyttä ja hywäksi tutkittua kätilöä tähän tarpeesen kutsua. Koulun
käymättömiä ei tule uskoa, jos olkaat waikka kuinka monessa
synnyttämisessä ennen apuna olleet. Olkoon näille sallittu ainoasti
tukea, lohdutella ja wirwotella synnyttäjiä, toimitella tarpeen mukaan
liewittäwiä lawemankeja ja muita senlaisia, waan älkööt sakon ja wastuun
haastolla millään tawalla käyttäkö käsiänsä synnyttämisen
kiirehtämiseksi, älköötkä jouduttako synnyttämistä juomillansa tahi
muilla riennättäwäisillä lääket=aineilla, niinkuin aloella, saframilla,
kahwella, wiinalla, oluella, pippurilla ja muilla senlaisilla, joilla
wahingoittaisiwat synnyttäjän terweyttä, jos kohta ei henki lähtisikään.
Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja
muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman
Jumalan awutta, johonka hänen tulee turwata. Wahwalla katosta
roikkuwalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin
toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan
raittiin, wilunwoittawan. Joutawia katsojia siinä ei pidä suwaittaman.
Kiinan lääkärit neuwowat synnyttäjiä nukkumaan, minkä woiwat, ja
walweella ollessaan nauramaan. Eikä olekaan paha se neuwo.
Jos synnyttäjää alkaa puistella eli wawahutella, niin pitää hetimmiten
lääkäri noudettaa. Häntä odottaissa warottakoon, ettei waimo
wahingoittaisi eli loukkaisi itseänsä, ja pistettäköön puinen puikko,
lusikka tahi paksu nahkapalainen hammasten wäliin, kielen
rikkipureumisen esteeksi. Wahwalta, werewältä waimolta, lasketaan
käsiwarresta werta, kortteli tahi kaksi. Kaikillenki sopii panna
liewittäwää lawemankia ja pohkioille sinappitaikinaa. Kaikkea rytyä,
ääntä ja pauhua pitää wältettämän.
Hurmikot eli werikuohut, werijuoksut, syntyhetkellä waatiwat pikaista
lääkärin eli ymmärtäwän kätilön apua. Niiden kaipuussa katsottakoon,
että synnyttäjä makaa liikahtamatta, pitkänään seljällänsä,
wilunwoittawassa wuoteessa, raittiissa huoneessa. Annettakoon hänelle
myös jotai happamensekaista juotawaa, etikkasekoa, hywin hapanta
marja= tahi piimäwettä.
Waarinotettawista saamisen jälkeen.
Heti synnytettyä pitää waimon luoda reidet yhteen ja laskea kumpiki
kätensä watsalle lepäämään. Kun itse ei sitä woine, niin autettakoon
muilta. Sittekun jälkimenot (jälkijuoksu, perkeet) owat yli menneet,
pitää waimo warustettaman kohtuuskintiällä watsasiteellä ja nostettaman
toiseen sänkyyn, jossa saapi hiljaisuudessa lewätä joutawilta wierailta
ja onnen toiwotuksilta waiwaumatta. Watsasidettä katsotaan, ettei
löyhtyisi, ja kuiwia, lämpimiä lakanoita muutetaan tarpeen mukaan.
Rinnat pidetään lämminnä ja imetetään 6 tahi 8 tiiman päästä, jos kohta
maitoa ei wielä olisikaan. Sisään painuneita nänniä imetään
nännilasilla, sawipiipulla tahi huulilla ulospäin. Jos siitä ei olisi
apua, ja lapsen olis mahdotoin imeä, nautitaan ulostus=aineita, esimerk.
engelskan suoloja, joka kolmannella päiwällä, siksi että watsa
pehmeytyy. Rinnoilla pidetään paksulta pantuja mintturuohoja ja ruokaa
nautitaan niukemmalta. Se on paha, sopimatoin tapa, ei itse imettää
lastansa. Luonto on määrännyt äitin lapsensa imettäjäksi; joka luontoa
wastoin tässäki asiassa rikkoo, tulee sillä rangaistuksi, että saattaa
sekä itsellensä että lapselle tulewaisia wajawaisuuksia.
Ensimäisinä kolmena neljänä wuorokautena eli kunnes werisekaisia
juoksuja wielä kestää, tulee waimon maata lakanain wälissä, mutta ei
erittäin lämpimässä. Senjälkeen, jos mitään erinomaista ei wäliin
tulisi, maatkoon puettuna, waan älköön nousko wuoteelta ennenkun 8 tahi
9 wuorokaudella. Watsasidettä pitää kantaa neljä tahi wiisi wiikkoa ja
silloin wasta sopii waimon tawallisiin kowempiinki töihin ryhtyä, siihen
asti toimitelkoon helpompia askareita. Se on hywä neuwo waimolle, maata
wuoteella siksi, että jalkeella oleminen ei enää waiwuta.
Heikkosilmäisiä warten pitää waloa wähetä.
Rawinto ensimäisinä kolmena päiwinä olkoon laihempi, esimerk. wesi= ja
ryyniliemi, sahti leiwän kanssa, puuro, weres woi ja leipä. Wähitellen
saapi sitte ruweta wäkewämpiinki ruokiin, löysäkeitto=muniin, tuoreesen
kalaan ja lihaan, jonka ohessa maidon herumiseksi ja rinnasta
lähtemiseksi tihiään juodaan munamaitoa, olujuuston heraa ja muita
semmoisia. Sitte saapi wähitellen totuttaa watsan tawallisille,
jokapäiväisille ruuille. Kaikenlainen wiina, olut ja kahwi owat
sopimattomia tässä tilassa, eikä pidä niitä ilman lääkärin määräämistä
nauttia. Paidan muutteessa ja wuodetta korjattaissa taitaa waimo pian
wilustua ja saada taudin, samati mielenliikunnoista. Sentähden pitää
waroin näissä tiloissa meneteltämän.
Erinäisistä kohtauksista saamisen jälkeen.
Edellisiä neuwoja seuraten wälttää lapsiwaimo monta tautia. Kuitenki
taitaa erinäisiä kohtauksia ilmantua joko luonnon syistä, syntywaiwoista
tahi muusta. Semmoisia owat:
1:ksi _Hurmikko, werijuoksu_. Heti tahi wähä jälkeen synnyttämistä
ilmautuwa. Kohtaa usein silloin, koska waimo on kowin heikko tahi
ylimäärin waiwaikse taikka kun istukka (kohtumaksa) on osiksi sisään
jäänyt, osiksi irtautunut tahi wäkinäisesti ulos otettu. Hurmikko on
waarallinen kohtaus, jos se kauwemmin kestää. Lääkäriä eli kätilöä
odottaessa saapi sen tukkeeksi seuraawia keinoja käyttää: huone, wuode
ja juoma tehdään kylmemmiksi; sairasta makuutetaan seljällänsä, hartiot
muuta ruumista alempana; etikan kanssa seotettuun kylmään weteen
kasteltuja riepukääreitä pidetään ja uudistetaan usein syntypaikalla,
waan ylempänä mahalla lämpimiä öljyllä ja etikalla kasteltuja hauteita;
tahi painetaan häpyluuta käsillä, tahi pannaan pieni, leiwiskän painawa,
kylmällä wedellä kasteltawa santapussi mahan=alustalle. Kowemmissa
tiloissa annetaan sairaalle 10 tippua terpentiiniä joka toisen tiiman
päästä taikka teelusikallinen kanelijauhoja wedellä tahi wähällä
wiinalla seotettuna joka kolmannella tiimalla, ja häwyn sisälle
(häpyputkeen) työnnetään etikalla kastettu kokoon kääritty pitkä
rieputukko taikka ruiskutetaan sinne siltään kylmää wettä ja etikkaa.
Istukka kokonansa eli osittainki irtaunut wedetään ulos.
2:ksi _Pyörtyminen_. Waatii wirwottawaisia aineita, jonkalaisia owat:
raitis ilma; saksanwiina, siltänsä eli wedellä seotettu; wäkewä etikka,
ja muiden ainetten puutteessa hajuwesi eli palowiina, ei kuitenkaan
paljaaltaan, waan weteen seotettuna, neljänneksi osaksi weden suhteen,
usiasti ja wähä kullaki kerralla sisään otettawa.
3:ksi _Jälkipureet_ jälkipoltteet. Ne jotka heti synnyttämistä
seuraawat, owat tarpeelliset perketten ja werimaksain erottamiseksi.
Myöhemmin ilmautuwaisia, waikiampia kipuja pitää syitänsä ja luontoansa
myöten auttaa. Usein tulewat ne watsaan jääneistä liiallisista
ruokakokouksista, jotka arwataan pahasta suussa olewasta ma'usta,
kadonneesta eli wähetystä ruokalystistä, liittaisesta kielestä,
waikiasta, hitaasta tarpeenteosta. Silloin pitää pantaman liewittäwää
lawemankia, taikka sisälle annettaman ulostus=aineita, esimerk.
engelskan suoloja ja mahaa woideltaman ulkopuolitse ihralla, öljyllä
tahi woilla. Mutta jos kiwut tulewat jälkimenoin wäkinäisestä ulosotosta
tahi waimon omasta heikkoudesta, niin pitää liewittäwiä lawemankeja ja
lämpimiä hauteita pidettämän siksikun ennätetään lääkäri saada.
4:ksi _Ajetus, puhallus, helleys, werestys_ syntyneuwoissa tulee
waikiasta, pitkällisestä synnyttämisestä ja paljosta koskemasta.
Helpompia tapauksia autetaan lyjyweteen kastelluilla, päällä
pidettäwillä riepukääreillä. Mutta koska kowemmissa tiloissa paikat
alkawat mustalle näyttää ja wuotaa pahahajuista wiswaa, kastellaan
riepukääreitä punaiseen wiinaan taikka wesi= ja palowiinasekoon taikka
saunakukka= ja raidankuoriliemeen taikka alunaweteen. Sywemmät haawat
täytetään niihin kastellulla liinan untuwalla tahi hienoilla
saunakukkajauhoilla. Mätäpaikkain poisliuduttaa pyhitään liewittäwää
woidetta tahi lyywittiwoidetta liinaiselle lapulle ja pidetään päällä.
Jos wäliseinä on repeytynyt, pitää haawa wedellä wisusti puhdistettaman
ja waimon makaaman yhdessä kohti ja reidet yhdessä, siksettä paikka
paranee, johon asti sitä korjataan samalla tawalla, kuin muitakin
mätähaawoja. Rupeaisiko sisältä luonnonpaikoista pahahajuista märkää
wuotamaan, niin ruiskuteltakoon sinne kylmänhaalistunutta wettä ja, jos
siitäkään ei apua tulisi, tammen tahi raidankuorista tahi saunakukista
keitettyä wettä, tawallisella lawemankipiipulla eli rakolla, jos
warsinaista ruiskua ei olisi.
5:ksi _Peräkuhlot eli pistimet, wuotamatoin perätauti_. Painellaan
waroin pehmeillä liinalapuilla, jos saataisiin sillä takaisin. Kylmään
weteen tahi lyjyweteen kastetuita tukkoja sidotaan päälle ja kowemmissa
tuskissa imetetään werimadoilla ympäristöä. Watsa pidetään pehmiänä, ei
kuitenkaan wäkewämmillä ulostus=aineilla. Waimo waroikoon kaikesta
änkäämisestä tarwettansa tehdessä.
6:ksi _Hidas wesi, waikia wedenlähtö_. Jos wesireikä olisi wikaunut,
niin haetaan lääkäriä. Muuten pidetään lämpimiä saunakukka=hauteita
paikalla ja woidellaan lämpimällä öljyllä ja kamfertillä. Jos ei
auttaisi, kuljetettakoon kätilöltä pilli wesirakkoon.
7:ksi _Kohdun mulje eli laskeunta_. Tutaan siitä, että luonnon paikoista
ulos tungeikse mustanpunainen, werensekainen kuhlo eli tönkäle, taikka
aluswatsan poltteesta ja kusen waikiasta ulos lähdennöstä. Waatii
pikaista lääkärin tahi taitawan, oppineen kätilön apua.
8:ksi _Maitokuume_. Tulee tawallisesti kolmannella wuorokaudella eikä
ole waarallinen. Kowempana ollessa annettakoon raitistawia, löysääwiä
aineita ja imettäköön uutterasti rintoja.
9:ksi _Lapsiwuoteen tauti_. On aina waarallinen kohtaus, joka noin
puolentoista wiikon päästä synnyttämisen jälkeen, usein warhemminki,
toisinaan myöhemmin, ilmautuu. Jälkijuoksut pysähtywät, maito tukehtuu,
watsa paisuu ja hellettyy, ruumis heikontuu. Tawalliset syyt owat
huoletoin, siiwotoin, ymmärtämätöin korjuu, warahinen liike, ruumiin
wilustuminen, watsan täyttäminen sopimattomilla aineilla j.n.e.
Lääkäri pitää kerkiämiseen kutsuttaa ja sairas pidettää hywässä,
puhtaassa korjuussa ja raittiissa huoneessa, niin paikallansa ja
hiljaisuudessa, kuin mahdollinen. Annettakoon myös hapahkoja juomia,
esimerk. marjawesiä, ja löysääwiä eli pehmittäwiä aineita.
10:ksi _Rinnan=aje, rintain puhallus, nisäin ajos eli tulehus,
maitosulku_. Sitä seuraa kipu, tuska ja kuumuus. Tulee tawallisimmasti
ruumiin wilustumisesta, mieliwimmoista, siiwottomasta korjuusta j.n.e.
Alkaa esinnä wilun wäreillä, joita seuraa kuumuus, ajetus, punotus,
tuska ja wihleet rinnassa. Ellei ajetta saada peräytymään, niin se pian
kowettuu. Peräymistä eli pehmiämistä pyydetään esinnä sisäänotetawalla
oksettimella ja jäljestäpäin raitistawilla ulostus=aineilla, jonka
ohessa rintoja ulkopuolin haudellaan lämpimillä kääreillä täytettynä
hienotuilla karhunkaalin eli hulluruohonlehdeillä. Taikka pidetään
rinnoilla kylmiä kääreitä wäkewästä salmiakkilipiästä. Taikka hierotaan
ajettunutta paikkaa lämmitetyllä puun=öljyllä ja palowiinalla. Taikka
pidetään palowiinaan kasteltuja riepuja ajettuneen rinnan puolisessa
kainalossa ja itseä aje'paikkaa haudotaan lämpimällä puurolla, tehty
hienotusta korpusta tahi pellawasiemenjauhoista lyjywedessä keittämällä.
Jos iho rinnassa on kowin hellä eli arka, niin pannaan hieno liinalappu
kääretten alle ihoa wasten, woideltuna puun=öljyllä hulluruohoöljyllä
tahi muulla ei pilauneella raswalla.
_Maitosuluksi eli maitopaatteeksi_ erittäin sanotaan rinnalle päällisin
puolin ilmautuwa, epätasainen, kuhloinen ajos, ilman kuumuutta, tuskaa
ja punotusta, kuitenki jollai tuntuwalla painolla rasittawa. Se katoo
useinki wiriällä imettämällä. Ellei katoisi, niin pidetään rinnalla
lämmintä saipuasta ruis= eli ohrajauhoin ja weden kanssa tehtyä puuroa.
Taikka tehdään woidetta hienotuista saunakukista suolattoman woin
kanssa. Taikka sulataan luoti puhdasta potaskaa korttelissa wettä ja
pidetään siinä kasteltuja lämmitettyjä riepuja rinnalla. Oksettimia
saapi nautita tämänki wian alussa, waan ainoastaan iltaisilla ja niin
wähitellen, että waan kuoittaa, ei julki okseta. Maito tawallisesti
ehtyy tällä ajalla, waan ilmautuu sitte jälleen. Niin tässä, kuin
wastamainituissa edellisissäki rintawioissa on hywä rintoja usein
saipualla ja haalialla wedellä pestä. Jos haawoja jälkeen ilmantuisi,
niin pannaan niille hieno liinalappu woideltuna nuorella kermalla
(maidon kuorella eli päällisellä, taaleella, retalla) tahi suolattomalla
woilla ja uudistetaan kahdesti päiwässä. Näissä wioissa älköön pidettäkö
rintaa ripuksissa, waan kannatettakoon niskan taaksi sidotulla huiwilla.
_Maidon muista syistä wähetessä_ pitää runsaasti juotaman heruttawia
juomia, muna=olutta, olut=, ryyni= ja lihawelliä, jonka ohessa rintaa
wiriästi imetetään ja pyhitään kuiwalla, lämmitetyllä willawaatteella.
11:ksi _Nisärohtumat, nisäruwet, nännikihelmät_. Niitä ei ilmau'kaan ja
paranewat jälleen pian, jos imettäjä ei anna rintaa lapselle, kuin
määrätyillä ajoilla neljä kertaa päiwässä, ei useemmin, ja joka kerralla
jälkeen haalialla wedellä ja palowiinalla pesee nänninsä. Sitte pyhitään
kermaa liinaiselle lapulle ja pannaan rohtumille katteeksi. Taikka
otetaan walaan raswaa ja walkiata wahaa (waksia), luoti kumpaistaki ja
kolme teelusikallista palowiinaa, jotka yhteen sulataan woiteeksi ja
sitte viljellään samalla tawalla kuin wasta kermasta mainitsimma. Taikka
yhteen sulataan pawunjywän kokoinen walkiata tahi wiheriätä wihtrilliä
ja kaksi lusikallista wettä, jolla rohtumia usiampi kerta päiwässä
woidellaan ja woideltua peitetään waatetten hieromista wasten jollai
lakilla, sarwesta, luusta, puusta, tuohesta, kowasta nahasta, sinikasta
eli nauriista tehdyllä. Imettämästä päästyä haudotaan nisää joka kerta
jälkeen kylmään lyjyweteen kastellulla nelikertaisella lapulla. Waan
sitte pitää tarkoin muistaa, että nisä jälleen puhtaaksi pestään,
ennenkun uudelleen imettämään ruwetaan. Erittäinki olisi lapselle
lyjywesi myrkyllinen, jos wähäkään nisästä suuhun tulisi. Apteekistä
saatawa kalkkiwesi ja puun=öljy, puoliksi kumpaaki, yhteen seotettuna on
myös wälimmiten ollut hywä woide nisärohtumille.