Yhteisiä neuwoja sairasten korjuusta ja hoidosta.
Sairaan hoitajasta.
Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, vahvan ja siivollisen, selvän,
valppaan, kärsiwällisen, wähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen.
Wähintäki tulisi jokaisen sairaan hoitajan näissä tawoissa harjotteleita
ja päälliseksi ymmärtää, miten lawemankia ja werimatoja pannaan, werta
kupataan ja haawoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen
olla, kaupungeissa usiampia.
Kulkutaudeissa owat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita
otollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus
tarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkewilla on olla rohkiana, ei
alakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruttaa suunsa wedellä ja
etikalla, ei lainata suuhun kokounutta sylkeä, ei sisällensä wetää
sairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walwoa, waan erihuoneessa nukkua
tarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulko=ilmaan mentyä
juoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa.
Wielä tulee hänen usiasti tuuleuttaa, ja muuttaa waatteet, olletikki
paita, wälimmiten käydä ulkosalla puhtaassa, raittiissa ilmassa ja
samanlaista ilmaa sairaanki huoneesen, owen, lakeisen ja akkunain
aukaisuilla wiriästi toimitella. Ei ainoasti kerta ja kahdesti päiwässä,
waan joka tiima pitäisi raitista, wiiliähkää ulko=ilmaa sairaan huoneesen
laskettaman, sillä se ei ainoasti ole sairaalle terweellinen, waan estää
taudin muualle lewenemästä, koska sen tartunta=aineet eiwät koskaan
pääse siihen woimaan yhdessä kohti paisumaan. Raittiin ilman
uudistamista ei suinkaan pidä talwellakaan laimin lyötämän; ja jos
tahdotaan oikein huolellisesti taudin tarttumista välttää, niin
pidettäköön pelti eli lakeinen alinomaa auki tahi raollansa, joka kyllä
saattaa tapahtua, jos huonetta lämmitetään usiammasti. Kaikki, josta
tartunta=aineet woisiwat lisäytä, pitää sairaan luota korjattaman,
esimerkiksi tarwet=astiat, jotka tyhjennetään, ei likelle asunhuoneita,
waan etäämmä kuoppihin, jäljestä tuhkalla, sannalla tahi kalkilla
peitettäwihin. Itse astiat pestään puhtaalla wedellä ennen uudelleen
huoneesen wietyä. Huolimattomuus tässä asiassa on sangen vahingollinen,
eikä auta niitä uloswiemättä waatteilla peitellä, sillä niistä höyryäwä
saastaisuus tungeikse läpi helposti. Etikkahöyryä kiitetään tarttumista
wasten hywäksi. Kohtuus lienee siinäki paras. Jolla siksi on huoneita
laittakoon sairaille erityiset, sitä parempi, jos ne owat awarat,
walkiat, iloiset, ei matalat. Niitä tulee pitää aina hywin puhtaina,
waan ei erittäin lämpiminä.
Sairaan wuoteesta j.n.e.
Sairaan wuode laitettakoon ei muurin (kiukaan) eikä akkunan likelle,
waan ulommaksi ja niin että sille taidetaan joka puolelta lähestyä.
Tehtäköön se kaksilla lakanoilla, pehmiällä, ei ylen lämpimällä ja
raskaalla, eikä kylmällä peitteellä. Lakanat wähänkään likautuneet
muutetaan toisilla, puhtailla, kuiwilla ja wasta lämmitetyillä. Samati
pitää muut waateneuwot, paidat, sukat, käsiliinat aina puhtaina
pidettämän. Wuodetta korjattaissa muutetaan sairas sitä warten tehdylle
toiselle. Polsteria, tyynyjä, peitteitä ja muita makuuwaatteita
pieksettäköön joka kerta ulkona ja lämmitettäköön ennen sairaan
uudelleen niille ruwettua. Sairaan kupit, tuopit, lasit, lusikat ja
pikarit pitää usein pestämän, puhdasta wettä ja saipuata muiksiki
tarpeiksi aina sairaan huoneessa löytymän.
Sairaan kaswot ja kädet pestään joka päiwä ja hiotessa annetaan hänelle
puhdas, lämmin paita, ihon esinnä hiestä lämpimällä willaisella
waatteella kuiwaksi pyhittyä ja kewiästi hierrettyä. Paitaa muutettaissa
sairasta ei pidä hiessä ollen istutettaman; muina aikoina hänelle ei ole
kielletty istua, min woipi. Wiriällä liikuttamisella ja toisinaan
istumalla estetään makuuhaawat tulemasta, jotka alkawat ristiluun ensin
punottumisella ja jäljestä wiswottumisella. Ennen märjille eli wiswoille
joutumista paranewat nämät wiat usein, jos sairasta wälimmiten
liikutellaan ja käännellään, ristiluuta eli tulehtunutta paikkaa
etikalla ja wiinalla haudellaan. Taikka pidetään lyjywedessä kastetuita
riepuja paikalla tahi tuoksutetaan sille hienoa lyywittiä. Jos kuitenki
haawa ilmautuisi, korjaellaan sitä lyjywoiteella, liinan nukalle eli
untuwalle lewitettynä ja päälle sidottuna.
Lääkkeistä.
Toimitetuita lääkkeitä pitää lääkärin määräämistä, waan ei sairaan
mielen mukaan nautittaman. Moni luulee pikemmin paranewansa, jos ottaa
enemmän lääkkeitä sisälle, kuin määrättiinkään, waan tämä luulo on kowin
tuhma ja waarallinen. Usiampia lääkkeitä löytyy, jotka sillä tawalla
weisiwät hengen, ja toiset eiwät waikuta runsaammissa annoissa yhdellä
tawalla kuin pienemmissä. Kaikenlaiset lääkkeet warjellaan tomusta,
kylmästä ja lämpimästä, tarkkaan katsoen, ettei niitä toista toisen
sijasta wahingossa nautita. Lasit ja putellit pidetään hywin
suullittuna. Lääkejauhot (pulwerit) warjellaan tomulta ja märkyydeltä,
kaikki wetelät aineet, keittämät, seottamat, liottamat j.n.e.
jäätymästä, happanemasta ja homehtumasta, jonkalaisiksi pilautuneina
niitä enää ei pidä nauttia. Lääkemarjat (pillerit) juoksewat helposti
yhteen, woiteet ja laastarit sulawat muuten tahi eltaantuwat, jos niitä
lämpimässä pidellään.
Ruuasta ja juomasta.
Ruokaa ei pidä sairaalle tyrkytettämän, semminki ei polttotaudeissa.
Ymmärtämätöin hywätahtoisuus on liialla ruualla monen sairaan
kuolettanut. Paratessa eli terwehtyessä himoitsee sairas enemmän ruokaa,
kuin hänelle wielä sopii antaa. Hänelle pitää paratessaanki wähemmin
ruokaa annettaman, kuin terweenä, ja sitä wähemmin, mitä hän wielä on
woimattomampi, sillä ehkä syömähalu jo on entisellensä wirkistynyt, niin
kuitenki ruumiin ja watsan woimat ruokia sulentamaan wielä owat sangen
heikot. Wetelät ryyniwellit, kuorittu maito, laiha raswatoin lihaliemi
owat tässä tilassa terweelliset ja wasta myöhemmin nautitkoon hän
wahwempia ruokia niinkuin wehnä= eli nisuleipää, liewäkeittoisia munia,
tuoretta lihaa ja kalaa. Wieläki owat kaikki raswaiset, woisekaiset ja
jauhoiset ruuat, maitojuoksutukset, juustot, pannukakut j.n.e.
epäterweellisiä ja samati ryytikaswut ja juuriaineet, kaikki suolaiset,
kuiwatut ja palwatut aineet, joita wasta watsan entisellensä tultua
mahdetaan nauttia. Mitä sairas tahi paranewa syöpi, syököön wähä
kerrallansa, iltaisella parempi jos ei wähääkään.
Sairaan juoma pidetään puhtaissa, usein pestäwissä astioissa, eikä
nautita kylmempänä eli lämpimämpänä, kuin siitä joka taudissa erittäin
määrätään. Jos sairas ei itsestänsä kysyisi juomista, pitää häntä siitä
muistutettaman ja juoma laitettaman maukkaaksi. Puhdas wesi on paras
juoma sairaallenki, jota kuitenki soweliaasti maustetaan marja= tahi
omenamehulla, hunajalla, sokerilla tahi siirapilla, jos liiatenki
sairasta paljo janottaa ja tepsiwämpää juomaa tarwitaan, waikkei silloin
pidä antaakaan, kuin wähä (jumprun werta) kerrallansa. Leipäwesi,
kahwipolttarissa tahi muuten hiiloksella ruskiaksi paistetusta eli
paahdetusta leiwästä, wedessä liotettuna, on kaikenlaisissa taudeissa
otollinen juoma. Sarlakantaudissa (Scarlatina), tuhkurissa ja
kinotaudissa seotetaan lämmitettyä maitoa juomaan ruumiin hietinnän
auttamiseksi, nerwipoltoissa saksan wiinaa, sappi= ja watsapoltoissa
marjamehua, werijuoksuissa etikkaa, tahi wihtriöljywettä,
kuiwataudeissa, yskässä, keuhkotaudissa sokuria tahi mantelisiirappia.
Lewosta.
Kaikki huolettawaiset asiat pitää sairaalta salattaman, ja katsottaman,
ettei hän mistään säikähdä. Rutot, äkilliset mielenliikunnot owat
terweellenki, saati sairaalle, waaralliset. Häntä ei saa taudistansa
huoletuttaa, waan pikemmin uskottaa hänen jälleen pian terweeksi
tulewan. Parahat sairasta lewottawaiset aineet owat huolellinen korjuu,
kanssakärsiwäisyys, lohduttawaiset puheet, lääkärin ja papin katsomassa
käymiset. Heikon sairaan luoksi ei kuitenkaan pidä wieraita laskea ja
houraawaisten kanssa täytyy toisinaan elää kowemmasti, etteiwät
wahingoittaisi itsiänsä ja muita. Muuten estettäköön kaikenlainen pauhu
ja rähinä sairaan ympäriltä, ja huone pidettäköön hämärän woittawana,
sillä hänen silmänsä ei kärsi täyttä waloa.