Yhteisiä muisteltawia terweydestä.
Terweys on kultaa kalliimpi; paras lahja lapsilla, paras
täysikaswaneilla, paras ikiwanhoillaki. Jopa ikäwä olisi ihmisen elää ja
olla terweydettä. Kiwulainen ihminen ei puolin määrin tunne itseänsä
terween ja raittiin rinnalla onnelliseksi. Sentähdenpä pitäisiki
jokaisen terweydestänsä huolta pitää; elää niin, että taudit ja
kiwulaisuudet wältettäisi, ja jos kuitenki tulisiwat, rientämiseen
wiljellä eli nauttia aineita, joita luoja on terweyden jälle
woittamiseksi säätänyt. Tulipalossa kyllä koetaan warjella, mitä
saadaan, eikö wielä enemmin tulisi taudeissa katsoa, mistä saisi
parannusta, etsiä ymmärtäwäisten neuwoja ja niitä ajallansa seurata. Ja
niin kuin tulta estetään wallalleen pääsemästä, niin pitäisi terween
ihmisen waroa tautiaki. Katso Syrak. kirjasta 38 L. 1, 2, 3 v.
Tautien syistä.
Syitä tauteihin ja kiwulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia
owat: _liika syöminen ja juominen, nautinto=ainetten kehnous eli
sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu
ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä
kylmään tahi kylmästä lämpimään, yliwoimainen rasitus, laiskuus,
huwitusten pitkällinen nautinto eli muu wäärinkäytös, äkillisten wimmain
eli mielenliikuntoin kohtaus_.
Ruuista ja juomista.
Ruokia ja juomia tulee ruumiin rawinnoksi ja wirwotukseksi
kohtuullisesti nauttia. Kaikki liika siinä asiassa on myrkkyä ruumiille.
Waan kohtuus yllä pitää terweyden. Ei ole wielä yksikään katunut
kohtuullisuuttansa.
Kaswu=aineista nautitaan enimmäksi jywiä ja potakoita (perunia). Waan
muu, kun joutunut, kypsi ja puhdas wilja ei kelpaa leiwäksi. Wilulta ja
ruosteelta wahingoittu on waarallinen terweydelle. Ainaki pitää se hywin
kuiwata, jauhaa hienommaksi kun tawallinen hywä wilja, taikina wisusti
sotkea, kauwemmin hapattaa ja kuminoilla, fenkolilla tahi aneksilla
höystää. Eikä saada senlaisesta turmellusta wiljasta wielä sittenkään
terweellistä leipää, jos ei ainaki kolmanneksi osaksi panna puhdasta
wiljaa sekaan. Waraleiwäksi nälkäwuosina owat potakat ja kangasjäkälät
kaikkia muita aineita etewämmät. Mahdotoin asia on, terweellistä ruokaa
oljista ja petäjän=kuorista saada.
Potakat ja muut kaswu=aineet owat lihan tahi kalan kanssa keitettynä
terweellisemmät syödä, kun ilman. Kehnowatsaisille, happamelta ja
rewäisimeltä waiwatuille on hywä wähemmin kaswin=wiljaa nauttia.
Kalat ja kaikenlainen lihan=puoli owat werekseltä tahi tuoreelta
terweellisemmät. Waan kituwina saatuin tahi jälkeenpäin pilautunutten
kalain, tautisten, itsekuollutten raawain lihaa ei pidä millään tawalla
syödä. Suolaaminen tapahtukoon puhtaissa puu=astioissa ja katsottakoon
usein, että lauka eli suolawesi pysyisi raittiina ja olisi ylettywä.
Kaikki ruuat pitää puhtaasti laitettaman ja astiat joka kerralta
pestämän. Rauta ja tinattu waski on keitto=astioiksi paras, muiksi
astioiksi sopii lasi, posliini, tina, puu ja sawi. Tinaamattomista
waski= ja kasari=astioista puuttuu myrkkyä ruokiin.
Juoda ei pidä, kun ainoastaan janostuneena. Kaikki mitä muuten makunsa
wuoksi tahi ajanwietteeksi juodaan on ruumiille wahingoksi. Luonnollisin
ja terweellisin juoma on selwä, puhdas wesi. Se raitistuttaa weren,
wahwistaa rinnan ja watsan, selwittää pään, woimassa pitää tuntosuonet,
lewottaa ja ilahuttaa koko ihmisen olennon. Wäärä luulo on ihmisillä,
weden heikontawan ruumista; ennemmin se sitä wahwistuttaa, ken liiatenki
sen ohessa ei alati paikallansa istu tahi makaa, waan wälimmiten liikkuu
ja toimittelee jotain raittiissa ilmassa ulkona. Ei semminkään pitäisi
nuorison wäkewämpiä juomia milloinkaan nauttiman. Niiltä heille waan
tulee paha tapa, kehno watsa ja elinkautinen wiheliäisyys. Oli ennen
wanhaan tapana, nuorten naimatonten ei muuta kun puhdasta wettä juoda.
Ihmisyyden onneksi pitäisi tämä tapa uudistettaman. Niin saataisi
wieläki kuulla sanottawan: _nuoret miehet naimattomat, wielä wiinan
juomattomat_. Kalja ja sahti owat täysi=ikäisille ja työmiehille tahi
laihoille ja huonohenkisille ihmisille soweliaat. Waan huonosti
keitettynä, puolikäyneinä, humaloimatta, ylen nuorena tahi wanhana ja
happamina ne ei ole terweellisiä.
Kylmiä juomia pitää wälttää semminki paluwalla ja kuumalla ruumiilla.
Ymmärtämättömyys taikka huolettomuuski tässä asiassa on saattanut
monelle iänpäiwäisen kituwaisuuden ja ennenaikaisen kuoleman.
Kuitenki on kaikista wäkewistä juomista palowiina sekä erityisille
ihmisille, että koko ihmissuwulle turmelewaisin. Se on juoma, josta
ihmiselle tosiaanki ei ole hyötyä, jos ei muutamissa erinomaisissa
tiloissa, niinkuin _ylellisissä rasituksissa, kowassa wilussa tahi
kuumuudessa, sateessa, uswassa ja sumussa_, koska sitä lääketten werosta
wähä kerrallansa ja jolloin kulloin nautitaan. Semmoisissaki tapauksissa
on kuitenki _hywä olut_ paljon wirwottawaisempi ja terweellisempi.
Mutta mitä on se wähä hyöty palowiinasta niiden tuhansien turmioin
suhteen, joita siitä lähtee niin erityiselle ihmiselle, kuin koko maalle
ja koko ihmissuwulle. Se polttaa ja kowentaa sisällykset, etteiwät woi
täydellisesti ruokia sulentaa, josta usein pitkälliset rewäisimet, muut
watsawiat ja kohtaukset saawat alkunsa, juontuu sitte weren seassa
keuhkoihin, aiwoon ja ympäri koko ruumiin, pilaa älyn, mielen, muistin,
woiman ja muun kunnon, turwottaa, pöhistyttää ja wawistuttaa ihmisen,
wähentää luonnollisen lämpimän ruumiissa, syyttää moninaisia raskaimpia,
ikuisia tauteja, _heikkopäisyyden, halwauswian, ampujan, kaadutajan,
ähkywikoja, wesiahman, luuwalon, wesipöhön ja muita pöhötauteja,
turwottumisen, kelta= ja keuhkotauteja, werisyljyn_ ynnä muita
lukemattomia wikoja, joiden wiimeinen loppu on lewoton omatunto ja
kauhistuttawa kuolema.
Sillä tawalla palowiina useinki turmelee terweyden ihmiseltä, waan jos
sitäkään ei aina silminnähtäwästi tekisi, niin kuitenki aina menettää
ilon, onnen ja siunauksen perhekunnista, turmelee hywät tawat ja
kauniit, siiwolliset menot, tuhlaa arwaamattoman työajan ja tawaran,
saattaa monta ihmistä hywältäki elolta maantielle. Myös on werisillä
tappeloilla, murhilla ja kaikenlaisilla pahatöillä tawallinen alkunsa
palowiinasta. Ei kymmennettä osaakaan hawaita niistä ilman palowiinatta
tapahtuneen. -- Joka sentähden tahtoo terweenä, raittiina ja onnellisna
elämänsä iltaan päästä, tekee hywin, jos hän ei koskaan ota palowiinaa
suuhunsa, waan wieroo sitä kuin muutaki myrkkyä. Wielä wähin totuttuaki
woipi ryyppäämisen tawan helposti heittää, waan wiimein muuttuu tapa
_tarpeeksi_ ja ihminen wapaasta, mielitahtoisesta olennosta _palowiinan
orjaksi_. Mutta jos siksi ei muuttuisikaan ryyppimisen tapa, niin jopa
ilmanki wiinaa maistellessaan ihminen toisinaan tulee sitä runsaammasti
nautitsemaan, niin että juopuu. Waan juopuneenapa _mies on mieltä wailla_
ja woipi helposti yhtyä senlaisiinki seikkoihin, joista saapi ikuisen
turmion nimellensä, arwollensa, elollensa ja kunniallensa, taikka joutuu
raskainten rankaistusten alaiseksi. Paras on sentähden ottaa korwiin
runoniekan opetus, joka sanoo:
"Jos nyt tahdot tarkemmasti
Osata oikein eleä,
Niin wiero wiina peräti,
Sekä karta karwojansa.
Ole wiinalle wihainen,
Heitä pois lihan hekuma,
Tee jo kelpaawa katumus,
Armon aikana alota!"
Parempi toki onki peräti wälttää kiusausta, kun suotta sen kanssa
taistelemaan antauta. Muuten waan wiimein ehkä myöhään taidat toisen
kuulusan runoniekan kanssa hawaita onnettomuutesi ja walittaa:
"Wasta minä wanhoillani
Oiwalsin tämän asian.
Kuinka kunnia meneepi,
Aleneepi miehen arwo,
Kaikki rakkaus katoopi
Entisiltä ystäwiltä,
Miesi welkahan wedäikse,
Joka ryyppeää rysyltä,
Wiinan wiljassa elääpi,
Monet päiwät pääksytysten,
Wikkokaudet wieretysten.
Mailman makia seura,
Tapa wanha tarttuwainen,
Jot' ei arwata alusta.
Saapi semmoiset wahingot.
Aiwan on asian kanta
Sillä lailla, lapsukaiset:
Minä sen todeksi tiedän,
Jok' olen itseki ollut
Taipuwa tähän tapahan,
Saanut semmoiset wahingot:
Terweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Ristit, waiwat rinnassani.
Wielä suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin;
Näytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hywänsuowille suruksi."
Mitä wasta palowiinasta sanottiin, sopii muihinki wäkewiin juomiin, sen
enempi, minkä wäkewämpiä. Warsinaista pysywäistä wirwotusta niistä ei
tule, sillä niistä ei lähde apua werelle, lihalle, luulle ja ytimelle.
Hywä olut ainoastaan on erotettawa. Töissä rasitetuille, semminki
iällisemmille ihmisille on olut terweellinen juoma, jos sitä waan ei
liiemmäksi, eikä ylen nuorena, eli happamena tahi laimistuneena nautita.
Nuorille, lihawille, helppotöisille, istuwille ihmisille ei ole olutkaan
terweellinen. Norri eli punssi, joita kahwesta palowiinan tahi rommin
kanssa tehdään, owat luonnostansa kuumentawaisia, polttawia juomia, eikä
pidä niitä, ei terween, eikä kiwullaisen nautitseman. Rommi siltään
ryypättynä on kowin waarallinen niin kurkulle, kuin rinnalle ja
watsalle. Se on wielä palowiinaaki wahingollisempi. Ei parempi ole
totikaan, jota kuumasta wedestä, rommista ja sokurista laitetaan.
Ilmasta terweyden suhteen.
Joka hengittämällä kulkee ilma keuhkoihin, ja on weren muuttamiseksi eli
uudistamiseksi wälttämättömästi tarpeellinen. Tämä uudistus tapahtuu
seuraawalla tawalla. Yhä ja lakkaamatta liikkuu weri ruumiissa. Tämä
liikunto toimitetaan kahdenlaisilta suonilta. Toiset, _laskimot_
(laskusuonet, werisuonet, venae) nimeltänsä, juontawat kaikesta
ruumiista weren keuhkoihin. Keuhkoissa tasataan se äskenhengitetyltä
ilmalta; joku osa siitä ilmasta yhtyy wereen, ja mikä ei yhdy, se ulos
hengitetään. Ilmasta wereen yhtynyt aine tekee sen punaisemmaksi ja
raittiimmaksi, jonkalaisna se sitte _valtimoita_ (waltasuonia,
henkisuonia, sydänsuonia, arteriae) myöten jälleen jakauupi yli kaiken
ruumiin, jättäin itsekullenki paikalle, mitä sen rawinnoksi tarvitaan.
Mitä tällä kerralla ruumiin tarpeeksi ei kelwannut, imetään uudelleen
laskimojen pienimmiltä, silmin keksimättömiltä, tuhathaaruisilta päiltä
ja kootaan kun ennenki keuhkoissa uudistettawaksi. Tämä uudistus
tapahtuu 25 kertaa minuutittain eli 100 kertaa neljässä minutissa ja
tiimassa 1500 kertaa.
Koska mainittu weren alituinen uudistus on juuri wälttämättömästi
kaikille eläwille maan päällä tarpeellinen, ja se ei taida ilmatta
tapahtua, niin on helppo ymmärtää, kuinka suuri ja ehdotoin tarwe ilma
on kaikille maalla eläwille. Ilma on meille yhtä tarpeellinen kuin wesi
kaloille; ikääskuin kalat näiwettywät ja kuolewat, jos wesi ei ole selwä
ja raitis, samati meki kehnossa ilmassa menehdymmä. Siitä seuraa että
meidän aina tulee ahkeroida, saada puhdasta, raitista ja kelwollista
ilmaa asuaksemme ja hengittääksemme. Senlaisna saadaan ilma olemaan, jos
asunpaikaksi walitaan kuiwa, yläinen paikka, huoneet rakennetaan
wähintäki kyynärän korkioille kiwijaloille ja muuten laeltaki korkioiksi
ja aukaistawilla akkunoilla. Asunhuone on la'astawa joka päiwä; ilma
owien ja akkunain aukaisemalla uudistettawa; lattian eli permannon,
pöydän, penkkien ja muiden paikkain peseminen aamulla, huoneen
lämmitysajalla, toimitettawa; eikä ennen sawureikiä suljettawa, kun
kaikkein pesosten kuiwettua. Yhdessä huoneessa ei pidä ylen monta henkeä
maata, eikä makuuhuoneessa kapaloriepuja tahi muita märkiä kuiwattaman,
ei happanewia, käywiä, wäkewän hajullisia aineita eikä ruokia
pidettämän, wielä wähemmin porsaita, hanhia, kanoja ja muita senlaisia
eläwiä sallittaman yhdessä ihmisten kanssa asua. Sitäki pahempi on
talweksi peräti nawettoihin taikka eläinten lämpimän waiheille asumaan
muuttaa. Häkä, häyry ja sawu hiiloksista, lampuista, päreistä ja mistä
palawasta aineesta hywänsä pitää kerkiämiseen akkunoista ja owista
laskettaman.
Kauwan suljettu ilma pilautuu hengittämiselle ja terweydelle
waaralliseksi. Kaikki paikat, niinkuin kirkot, keräjähuoneet,
ruununpuodit ja muut huoneet ja paikat, joissa ilma on tullut kauwemmin
seisomaan, pitäisi päivällä ennenkun niitä wiljellään puhdistettaa ja
raittiilla ilmalla uudistettaa. Umpinaisna olleihin hautoihin,
kellareihin ja muihin maanalaisiin kuoppiin kokouupi toisinaan rutosti
kuolettawa, erilaatuinen ilma taikka kaasu. Sentähden pitää semmoisia
kauwan käymättömiä paikkoja ennen niihin mentyä tutkittaman. Jos palawa
kynttilä, hiljalleen maata wasten laskettuna, yhä palaa, niin ei ole
pelkäämistä, waan sammuisiko kynttilä, niin ei ole sisään menemistä,
ennenkun paikka on puhtaalla wedellä, kalkkiwedellä, palawilla oljilla,
ruutilla tahi muilla senlaisilla aineilla puhdistettu.
Uswaisessa, sumuisessa, wetisessä, saastaisessa ilmassa pitää waroin
liikuttaman liiatenki aamu= ja iltakylmillä. Tautiaikoina on hywä, ennen
aamusilla ulos mentyä, juoda lämmitettyä maitoa, kaljaa tahi olutta.
Silloin pitää myös kaikki paikat hywin siiwoina ja puhtaina pidettämän,
taikka etikalla walettaman ja tuoreella kuusenhawulla usein
hawutettaman. Muutamat kastelewat puhtaita pellawaisia riepuja etikalla
ja ripustawat niitä kulkutautien aikana seinille ja orsille, joka onki
hywä ja hyödyllinen tapa. Mutta etikan waleleminen kuumennetuille
kiwille on yhtä mitätöin kun katajahawun, kukkien, sokurin, pihkan,
terwan ja lakanki polttaminen, jotka pikemmin pahentawat, kun parantawat
ilman.
Samati kuin weteenki, taitaa ilmaan moninaisia saastaisia aineita
sekauta, waikkei niitä ilmassa niin silmä selitä. Sairasten huoneessa on
ilma sillä tawalla pian sairasten ruumiin höyrystä ja muista aineista
täytywä, ja tulee sangen waaralliseksi terwetten hengittää. Sentähden on
warsin tarpeellinen asia, saada ilma senlaisissa huoneissa raittiimmaksi
ja puhtaammaksi, joka tapahtuu niiden usiammin lämmittämällä, akkunain
eli henkiluukuin ja owien aukaisemisella, liiatenki ennenkun terweet
sairaita lähestywät.
Waatteista.
Waatteista pidämmä parhaana, mikä muuten on hyödyttäwäisin; ei niin,
mikä ainoasti on silmän kaunis. Niiden tulee warjella ruumis kylmältä,
suojella ruumiin tawallista hikua (transpiratio), jonka tukehtumisesta
monta wikaa, sulku= ja lokatauteja, luuwaloja, kuiwatauteja, sisällisiä
polttoja, keuhkowikoja, wesitauteja, ruusu=wikoja, ryhdynnäisiä ja monta
muuta waiwaa saawat alkunsa. Ei ylen paksut ja lämpimät, eikä ylen
hienot, kewiät ja ohuet waatteet ole erittäin kiitettävät, waan jotka
wuosiaikain ja sääwaihetten, tottumisen ja töiden suhteen ei milloinkaan
waiwaa eikä rasita ruumista. Ei talwella ainoasti waan kylmempinä
kesäaikoinaki on tarpeellinen pukea lämpimämmästi ja kesähelteessäki
waroa, ettei semminki hikisellä, kuumalla eli palawalla ruumiilla
aworinnoin ja alastomin eli wähäturwatuin mahoin paljaalle maalle
nukuta. Lapsuudesta wiluun tottuminen on kyllä hyödyllinen, mutta
usiastiki waarallinen enää wanhemmalla iällä siihen totuttaita. Ylen
ahtaat waatteet estäwät weren liikunnon ruumiissa; liian wäljät eiwät
lämmitä tarpeeksi. Ei pidä kesäwaatteisiin kewäillä, eikä syksyllä
talwiwaatteisiin ylen aikaisin eikä yhtäkkiä ruweta. Semminki iällisten
ihmisten tulee tämä asia panna muistoon.
Pää, huoneessa asuen, ei kaipaa peitettä, jos ei peräti kalju,
hiuksetoin. Siitä että tuwissa lakki päässä elellään, saadaan monasti
päärupia, silmä= ja korwa=wikoja, nuha= ja röhkä=tauteja, muita
pääkipuja ja kohtauksia.
Paksut, lämpimät kaulahuivit syyttäwät kurkku= ja rinta=waiwoja; hywä ja
hyödyllinen on siis jo lapsesta alkain totuttaa kaulan wilua kärsimään.
Mahan turwaamisessa ja lämpimänä pitämisessä ollaan rahwaassa kowin
huoletoinna, koska sitä toisinaan ei peitetä kun paljaalla paidalla
matalain housuin ja lyhyen takin rajalla. Maha, warsinki hikisenä, on
arka wilulle, ja sen palelemisesta saadaan moniaki tauteja, erittäin
kohoja, watsawäänteitä, rewäisimiä, punatauteja, ja muita
ulostustauteja.
Samate ollaan jalkainki turwaamisessa huolettomat. Kylmemmällä ajalla ei
pitäisi awojaloin eikä märjillä jaloilla milloinkaan astua. Matkoilla ja
muissa tiloissa, joissa jalat helposti kastuwat, pitäisi aina olla
kuiwia, pestyjä sukkia waralla. Sangen waarallinen on lämpimin jaloin
kylmillä kiwillä ja märjillä lattioilla käwellä, kuin liiatenki lapsilla
ja piioilla on tapana ja joista heille tulewatki alituiset yskänsä.
Puhtaat ja kuiwat waatteet suojelewat parhaiten ruumiin lämmintä ja owat
terweydelle otollisimmat. Likaisten, hiestä taikka muuten märkäin
waatetten sijaan pitää wiiwyttelemättä kuiwia puhtaita muutettaman, ei
kylmiä, eikä kylmässä huoneessa tahi tuulessa, awointen owien ja
akkunain waiheella, kuin, pahasti kyllä, palkollisilla pyhä=aamuisilla
on tapana pukea. Hyödyllinen on myös erittäin yöpaidat pitää. Päälle
wiikon ei pidä yhdellä paidalla käydä ilman pesemättä, jos kohta se
wiikon pidettyä ei wielä olisikaan monen silmissä tarpeeksi likainen ja
pesemistä kaipaawa.
Puhtaudesta.
Eikä pidä ruumiinkaan korjuussa ja puhtaana pitämisessä huolettomat
oltaman. Kaswot, kaula ja kädet kaipaisiwat joka aamu ja ilta pesemistä,
jalat ja muu ruumis wähintäki kerta wiikossa. Siisteys ja puhtaus
kaunistaa kaikki, kiitetään kaikilta ja pitäisiki kaikkein, niin köyhän,
kuin rikkaan, niin terween, kuin sairaan siitä huolta pitämän. Puhtaus
suojelee ja pitää ihmiset terweenä, sepä on kulkutaudeissaki paras
warjeluskeino. Pestä ruumistansa tarwetta myöten milloin kylmässä,
milloin lämpimässä wedessä on usiammissa taudeissa sangen terweellinen.
Saunanlöyly ei ole sovelias kaikille sairaille, jonka tähden semmoisten
pitäisi muuten lämpimässä wedessä istua. Uiminen kesäisaikoina on hywin
terweellinen tapa ja pitäisi ihmisen jo lapsesta alkain siihen itsensä
totuttaa, wähintäki kerta päiwässä uiman, ei kuitenkaan työstä eli
muusta rasituksesta lämpimällä ruumiilla järween menemän, eikä siellä
ylen kauwan kerrallansa oleman. Tawallisimmat ruumiin pesot owat:
1:ksi _Kylmät pesot_, joissa wesi on kylmälle tuntuwa, ihoa kylmempi
(8:sannen ja 20:nennen lämpimämerkin wälillä Celsin termometriä). Niitä
wiljellään usiammallaki tawalla. Kuka juoksuttaa wettä ihollensa, kuka
menee koko ruumiillansa weteen. Kylmissä pesoissa on kaikitse warottawa
asia, ettei mennä weteen työstä rasitetulla ruumiilla, ja peson jälkeen
waatteet heti puetaan ja lähdetään liikkeelle. Kylmät pesot wahwistawat
ja wirwottawat terween ihmisen ruumiin, ja moninaisissa kiwuissa,
niinkuin nerwiwaiwoissa, woimattomuudessa, risa= eli rauhaiskiwuissa
saattawat ne paljo hywää matkaan. Risa= eli rauhaiskiwuissa ja
riisitaudissa on sitäki parempi panna suoloja sekaan, lusikallinen tahi
kaksi, jos enempiki, joka kannulle wettä. Kaikkinaisissa
ryyhdyntäwioissa, ruusussa, luuwalossa, werisyljyssä, haittawerewyydessä
ja mahapohjan waiwoissa owat kylmät pesot kartettawat.
2:ksi _Lämpimät pesot_, joissa wesi on lämpimälle tuntuwa, ihoa
lämpimämpi, haalia, lensiä, ei kuumanrasittawa (30 ja 36 lämpimämerkin
wälillä). Wesi laitetaan soweliaasen ammeesen, jossa istutaan noin
neljäs osa, jos puoliki tiimaa. Sisään mentyä peitetään amme lakanoilla,
jotta muu ruumis, paitsi pää, tulevat peitteen ala. Pesosta tultua
kääritään ruumis villaisella hurstilla eli muulla waatteella, ja mennään
niin samaan huoneesen laitetulle wuoteelle peitteen ala maata. Jos joku
tahtoisi kauwemmin aikaa jälkeen nukkua, niin muutettakoon kuiwat
waatteet sitä ennen, koska ne entiset hikisestä ruumiista owat
kostuneet. Sairasten ja kiwullaisten ei pidä moneen tiimaan, kylmempinä
aikoina ei päiwäkauteen, peson jälkeen vuoteesta liikkua, sillä
liiatenki ulko=ilmassa olisi ruumiin tawallinen hiku pian tukehtuwa.
Maassamme tawalliset saunakylwyt ajawat pian saman asian, kuin
wastamainitut lämpimät pesot, mutta hiestyttäwät kowemmin ja waatiwat
wielä tarkempaa waromista kylmästä jälkeenpäin. Ne eiwät myös ole
soweliaat pääkipuisille. Mutta työmiehille rasitettuina, märkinä,
wiluisina on sauna iltasilla hywin terveellinen ja estää monta tautia
tulemasta. Muuriais= ja lehtisaunoihin sopii, mitä amme= ja
saunakylwystä wasta on mainittu. Owat waan wielä enemmin hiestyttäviä,
luuwaloisille ja muille jäsentautisille usein sangen hyödylliset.
Kaikki kylwyt pehmittäwät ihon, wirkistäwät weren, auttawat hikua ja
wahwistawat. Jos wilustumisen jälkeen ensimäisnä päiwänä otetaan
oksetinta ja sitte 3 tahi 4 tiiman päästä mennään lämpimään kylpyyn,
niin sillä katkaistaan wilustumisesta useinki alkuusa saawat kowat,
pitkälliset taudit. Ruuan jälkeen ei ole hywä saunaan, eikä muuhun
pesoon, ei lämpimään eikä kylmään mennä, waan niistä tultua sopii kyllä
atrioita päälle. Kylmissä pesoissa ei pidä wiiwyttämän siksi, että
ruumis alkaisi wäristä, eikä lämpimässä siksi, että uupuisi eli
raukeaisi.
Liikkeestä ja lewosta.
Ihminen on luotu liikkumaan ja kaswoinsa hiellä elatustansa hankkimaan.
Ja onki tämä hänelle onneksi. Liikuntoa seuraa lepo, tytywäinen mieli,
rauhallinen uni, terweys ja pitkä elämä. Kohtuullinen työnteko wahwistaa
ruumiin, wirkistää weren ja muut ruumiin nesteet, estää monet taudit
tulemasta ja parantaa tulleetki. "Uutteruus ja kohtuus", sanoi entinen
mainio wiisas, "owat kaksi parasta lääkäriä, joka wain niitä seuraa,
harwoin kolmatta kaipaa". Waikka kyllä herraswäki muuten paremmin
terweyttänsä hoitaa, niin näemmä kuitenki talonpoikaisen kansan aina
eläwän terweempänä, woimallisempana ja raittiimpana, johon ainoana syynä
on näiden töisewyys ja kohtuus nautinnoissa. Köyhyyttä ja wajawaisuutta
on moni kehunut rikkautta paremmaksi, ja pianpa onki syy kehua.
Alituiseen istuntaan wiraltansa waaditut tekewät hywin, jos he edes
tiiman päiwässä owat liikkeellä. Kowin raskasta, ylimääräistä työntekoa
emme kuitenkaan kiitä terweelliseksi. Semminki heikot, kiwullaiset, ylen
nuoret ja kowin wanhat pitäisi siitä armahdettaman. Werisylkyiset,
keuhkotautiset, sydäntykyttäjältä ja suolipuhkeemilta waiwatut, rujot,
rammat ja muut senlaiset warokoot itsiänsä kowista nostamista;
kehnorintaiset erittäinki sulattawien mitalien höyrystä, kalkin ja
kiwien tomusta. Töitä ja toimia seuraawa lewollinen uni tekee ihmisen
tulewiin töihin soweliaaksi. Jota raskaampi työ, sitä suurempi unen
tarwe. Raittiille, terweelle ihmiselle on kylliksi 6:den eli 7:män
tiiman unesta; nuoret kaswawat lapset, heikot ja kiwullaiset nukkukoot
kauwemmin. Unen kaipuussa owat liikunto, toimi, tytywäinen mieli ja hywä
omatunto paremmat kaikkia muita unettawaisia aineita. Ylellinen walwonta
on kowin waarallinen työttömällenki, wielä waarallisempi töissä
rasitetuille. Liika syöminen ja juominen iltaisilla tekee unen
lewottomaksi, samoin lämpimät ja pehmiät tahi kylmät ja kostiat wuoteet.
Painaja, joka muutamia rasittaa, ikääskuin rinnalle polkisi, ei ole muu
kuin äkkiä tulewa kohtaus, yhtä laatua kuin suonenwetäjä. Siltä waiwatut
tekewät hywin, jos he heittäwät iltasyönnin, juowat sen sijaan korttelin
kylmää wettä, nukkuwat korkialle päänaluselle, ei seljälle, waan
kyljellensä, ja kowemmissa tiloissa toimittawat erityisen walwojan, joka
painajan tultua olisi walmis herättämään.
Wimmoista (mielenliikunnoista).
Mielenliikunnot koskewat ruumiisenki, sillä niin owat henki ja ruumis
wälillänsä yhdistetyt, ettei kumpikaan mitään yksinänsä kärsi. Lepo,
toiwo, tytywäisyys ja kohtuullinen ilo pitäwät ihmisen terweenä, ja
wielä toisinaan parantawat sairaanki. Mutta wahingollinen on ylellinen
ilo ja riemu, jos liiallinen suru, murhe ja alamielisyyski. Koska
äkilliseltä mielenliikunnolta joku kowasti kohdataan, pitää waatteet ja
nauhat hänen päältänsä heti hellitettämän, raitista ilmaa owen ja
akkunain aukomalla huoneesen laskettaman, kylmää wettä juoda annettaman
ja kowemmissa tapauksissa suoniki aukaistaman ja lawemankia pantaman.
Wielä tarkemmin tulee sairaan äkillisiä mielenliikuntoja waroa ja, min
woipi, surut ja murheet mielestänsä heittää. Hän älköön itseänsä
murheilla waiwatko, waan luottakoon ja toiwokoon kaikki Jumalan
sallimasta hänelle hywäksi olewan, jos kohta hän ei aina
sitä käsittäisikään. Kaikillenki sairaille, waan erittäin
lapsensynnyttäjille, heikoille, kiwullaisille ja herkkäluontoisille on
senlainen mielen lewotus warsin tarpeellinen.
Ilosta ja huwituksista.
Kauniit ilot, leikit ja huwitukset owat rasitusten jälkeen
wirwottawaisia. Kohtuullisesti nautittuna ne kartuttawat sekä ruumiin
että hengen hywää, panewat weren ja muut nesteet paremmin liikkeelle.
Töistä päästyä sopii siis itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa
muillenki, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia.
Itsekullaki iällä owat huvituksensa. Hypyt, tansit, moninaiset kisat, ja
leikit, kiekan ja pallon nakkelot, lymyiset, hiipat, j.n.e. owat kyllä
syyttömiä ja somia huwituksia nuorukaisille, jos waan katsotaan, ettei
mitään tapaturmaista wahinkoa sattuisi ja ettei niitä ylimäärin
pitkitetä, tahi ettei mitään tarpeellista työtä niiltä wiiwytetä. Jotka
yhä huwituksia etsivät, niillen tulee ikäwäksi huwituksetki eikä heistä
ole viimein minkään ilon nautitsijaa.
Jos vanhatki voisivat nuorukaisten iloihin yhtyä, niin olisi se kyllä
kaunis. Tawallisesti he kuitenki viipyvät tarinoillansa oluen ja tupakan
waiheilla. Eikä ole tämäkään heille kielletty, jos waan olutta ei
muuteta palowiinaksi ja kauniita tarinoita kirouksiksi. Kowin laihoille
ja werewille, wiemistyswioissa, ja niillen, jotka paljo syljeksiwät
tupakoidessansa, ei ole tupakka terveellinen. Wäkewä nuuska rikkoo
helposti nenän ja purutupakka on watsalle wahingollinen.