Kukko:
Hyvää huomenta, punahilkka!
Miltäs se maistuu kahvitilkka?
Kana:
Ah, se on aivan liian kuumaa,
Kieltäni polttaa, päätäni huimaa.
Kukko:
Kahvi on hyvää — mitä mä kuulen
Huonolla tuulella, rouvani, luulen.
Kana:
Eipä se olisi kumma lainkaan,
Voi mitä unissa nähdä sainkaan!
Kukko:
Kerro se mulle, kullanmuru,
Kertoen aina haihtuu suru.
Kana:
Mull’ oli piilossa pesä uusi,
munia siinä jo viisi, kuusi.
Lapset sen löysivät, ai, ai, ai!
Rintani haikean haavan sai.
Kukko:
Rauhoitu, rauhoitu, armas Lotta,
Eihän se ollut edes totta.
Immi Hellen.