(Omistettu Katri Valalle.)
Oi kukkani, oi maariankämmekkäin,
sun miksi katkoi ani armas käsi,
mi viihtynyt on kerran vierelläin
yön yhden, huumaten mua myrkylläsi!
Oi kukkani, oi maariankämmekkäni! --
Oi kukkani, oi maariankämmekkäin,
salainen synti muodoks muutettuna,
miks' sentään suutelen sua vielä näin,
ja miksi hurmaa vielä huulies puna?
Oi kukkani, oi maariankämmekkäni!
Oi kukkani, oi maariankämmekkäin,
elämän ehtoo eteen ennättäypi.
Suloinen satu: julma ystäväin
kuin vieras vierelläni vielä käypi --
Oi kukkani, oi varjo-ystäväni!