VALBORG. En, vaan isää -- --

SIGNE (tanssien takaperin Hamar'in kanssa ulos). Tietysti, tietysti,

häntä myöskin! (Menevät).

Toinen kohtaus.

Valborg. Sannaes.

(Valborg menee katselemaan ulos ikkunasta etu-alalta. Hänen

pukunsa on samaa väriä, kuin ikkunan pitkä kartiini, ja häntä

peittää osaksi kukkaiset ja kivi-kuva. Sannaes tulee vasemmalta

kaksi-jakoinen ratsastus-laukku ja matkasaali kädessä, -- panee

ne tuolille oven pielessä. Kääntyessään, huomaa hän kukkaisvihon,

astuu esiin).

SANNAES. Tuossapa se onkin! Lieneekö hän sen kadottanut -- tai

viskannut tuohon? -- Yhtäkaikki, hän on kuitenkin pitänyt sitä

kädessään! (Ottaa sen maasta, suutelee sitä, aikoo tallentaa sen).

VALBORG (astuen esiin). Antakaa sen olla!

Konkurssi: Näytelmä neljässä näytöksessä, viidessä muutoksessa · 第 9 / 66 题