Juuri sillä hetkellä, kun variksilla oli rantakäräjät, olivat Aapeli
ja hänen emäntänsä lopettaneet perunain kylvön ja seisoivat peltonsa
ääressä, emännällä kädessään tyhjä perunakori ja Aapeli nojaten
lapioonsa, ja katselivat peltoansa ja tekivät laskelmia, milloin siitä
saisivat ensimäisen keiton -- kalasopan, jossa on uusia, vasta maasta
otettuja perunoita. Kesken kaiken sanoi Aapelin emäntä:
"Mitähän varikset noin tuolla rannassa rääkkyvät?"
"Mitä nämä nyt rääkkyvät! Samaa mitä aina."
"Minä pahasti pelkään, että niillä ei liene hyvä mielessä. Kuka tietää,
vaikka pitäisivät neuvoa tästä meidän perunamaasta. Ehkä on parasta,
että laitat tähän heti variksenpeljättimen."
"Eihän nuo nyt pihaan uskaltane tulla! Ja saahan noita pitää silmällä."