TIERA.
Seis! Missä on herrasi?
ORJA.
Olenko minä herrani vartia? Pitääkö häntä paimentaa kuin lammasta?
(Aikoo mennä.)
TIERA (astuen hänen tielleen.)
Missä on Lemminkäinen? Et pääse minulta pakoon. Tulen juuri saattamasta
hänen äitiänsä Helkaa tänne erämaiden läpi, ja kun tulimme tämän
tunturin luo, alkoi harja vuotaa verta.
ORJA.
Puolukkamehua, vannon, varmaankin puolukkamehua. Herrani on mennyt
ampumaan joutsenia merenrannalta.
(Tahtoo hiipiä pois.)
TIERA (uhaten keihäällään).
Vastaa minulle! Tahdotko, että naulitsen sinut tuon tunturin juureen!
ORJA.
Mitä? Luulenpa, että käyt karkeaksi!
(Pakenee.)
Lempo partasi liimatkoon vuorisammaleeksi.
TIERA.
Musta korppi, sinun siipesi minä liimaan!
(Heittää keihään hänen jälkeensä.)
ORJA (kulissien välissä).
Maderakka! Minä kuolen!
TIERA.
Se sattui liian kovaa; hän ei päästä enää pihaustakaan. Aina olen minä
niin tulinen ja kiivas. Kuka sanoo minulle nyt Lemminkäisen kohtalon?
Kahdeksas kohtaus.
TIERA. CHRYSEIS, kylmänä ja kalpeana, ruhtinaallinen kruunu
päässään, lähestyy MEDONIN, ANEMOTIKSEN ja kyprolaisten
seuraamana. AALLOTTARET sukeltavat esiin merestä.