IV

Teidän nykyisen tilanne parannuskeinoa ei saata löytää mistään

mielivaltaisesta yleisestä järjestelmästä, joka olisi rakennettu jonkun

erikoisesti laaditun suunnitelman mukaan, mikä taas olisi ristiriidassa

yleisesti hyväksyttyjen kansalaissuhteiden perusteiden kanssa ja

säädelty kerta kaikkiaan pakkolakien nojalla. Meidän tehtävämme täällä

ei ole luoda ihmiskuntaa, vaan jatkaa sitä. Me saatamme ja meidän

tuleekin uudistaa sen oleelliset ainekset ja järjestää ne paremmin,

mutta me emme voi tuhota niitä. Ihmiskunta kapinoi ja on aina kapinoiva

kaikkia sen laatuisia yrityksiä vastaan. Harhakuvitelmiin menetetty

aika on sen vuoksi tuhlattua aikaa. Eikä parannuskeinoksi myöskään

kelpaa hallitsevan vallan määräämä palkkojen korotus käyttämättä

hyväkseen pääomaa kasvattavia keinoja. Palkkoihin käytetyn rahamäärän

kasvu -- s.o. tuotannon kustannusten lisäys -- toisi muassaan

tuotteiden hinnan nousun, kulutuksen vähenemisen, ja johdonmukaisesti

vähemmän työnsaantia työmiehelle.

Siihen ei kelpaa mikään keino, joka tekisi tyhjäksi _vapauden_ -- työn

pyhittäjän ja ponnistuksiin innostajan, eikä mikään pääomaa, työn ja

tuotannon välinettä, vähentävä keino.

Teidän nykyisen asemanne parannuskeino on _pääoman ja työn yhtyminen

samoihin käsiin_.

Jos yhteiskunta ei tunnustaisi mitään erotusta _tuottajien_ ja

_kuluttajien_ välillä, tai mieluummin, jos jokainen olisi _tuottaja_

ja _kuluttaja_ -- jos työn koko tulos, sen sijaan että jakautuisi

tuon välittäjäjoukon kesken, mikä alkaa kapitalisteista ulottuen

vähittäiskauppiaihin saakka ja nostaen tuotteiden hintaa 50% sadalta,

pysyisi työn hallussa -- katoaisi teidän keskuudestanne köyhyyden

_pysyvä_ syy. Teidän tulevaisuutenne piilee vapautuksessanne pääoman

kiristyksestä, tuon nykyisen tuotannon määrääjän, tuotannon, jossa

sillä ei ole mitään todellista osaa.

Puhuin teidän _aineellisesta_ ja _siveellisestä_ tulevaisuudestanne.

Katselkaa ympärillenne. Missä hyvänsä te tapaatte _pääoman_ ja _työn_

yhtyneinä samoihin käsiin, missä hyvänsä työn tulokset jaetaan

kaikkien työtätekevien kesken suhteellisesti niiden tulosten kasvun

ja sen työmäärän mukaan, millä jokainen työntekijä on avustanut

yhteistä yritystä -- siellä huomaatte te köyhyyden vähenevän, ja

samalla kertaa kunnon kasvavan. Zürichin kantonissa, Engadinissa ja

monessa muussa paikassa Sveitsissä, missä talonpoika on omistaja, ja

maa, pääoma ja työ ovat yhdistyneet samassa yksilössä -- Norjassa,

Flandriassa, Itä-Frisiassa, Holsteinissa, Reinin maakunnassa,

Belgiassa, Guernseyn saarella Englannin rannikolla -- siellä saattaa

huomata varallisuuden olevan suhteellisesti suuremman kuin kaikissa

muissa Euroopan osissa, missä maa ei kuulu sen viljelijälle. Näillä

seuduilla asuu maanviljelijärotu, joka on tunnettu kunniallisuudestaan,

arvokkuudestaan ja riippumattomuudestaan, sekä suorista, rehellisistä

tavoistaan. Cornwallilaisten vuorimiesten elämäntavat Englannissa

samoin kuin amerikkalaisten hylkeenpyytäjien, jotka ovat asioissa

Kiinan kanssa, ja jotka ovat osallisia yrityksen tuottamasta voitosta,

tunnustavat viralliset todistuskappaleet paremmiksi kuin sellaisten

työläisten, jotka ovat alistetut edeltäpäin määrätyn palkkajärjestelmän

alaisiksi.

_Työn yhdistyminen_, työn tulosten, s.o. tuotteiden myynnistä karttuvan

voiton jakaminen työntekijöiden kesken suhteellisesti tehdyn työn

määrään ja arvoon, siinä on sosialinen tulevaisuus. Siihen sisältyy

myöskin teidän vapautuksenne salaisuus. Te olitte kerran _työorjia_,

sitten _maaorjia_, sitten _palkkalaisia_. Kohta on teistä tuleva, jos

te vain tahdotte, vapaita tuottajia ja liittoveljiä.

Yhtiö, vapaa ja vapaaehtoinen, ja teidän itsenne määrätyille

perusteille järjestämä, miesten kesken, jotka tuntevat toisensa,

rakastavat ja kunnioittavat toisiaan, ei pakollinen, hallitsevan vallan

käskemä ja yksilöllisistä taipumuksista ja tunteista väliäpitämättä

järjestetty yhtymä, joka kohtelee ihmisiä niinkuin tuotantokoneita eikä

niin kuin vapaan ja välittömän tahdon omaavia olennoita!

Yhtiö, jota hallitsevat tasavaltaisen veljeyden hengessä teidän omat

valtuuttamanne, ja jotka te saatatte toivomustenne mukaan kutsua pois;

yhtiö, joka ei riipu valtion itsevaltiudesta tai mielivaltaisesti

laaditusta, tarpeitanne ja taipumuksianne tuntemattomasta ylivallasta!

Ryhmien yhdistyminen, ryhmien, jotka ovat muodostetut teidän omien

pyrkimystenne mukaan; ei sellaisten kuin niiden järjestelmien, joihin

olen kiinnittänyt huomiotanne, alkuunpanijat tahtoisivat, vaan ryhmien,

joihin kuuluvat kaikki määrätyllä teollisuus- tai viljelysalalla

toimivat henkilöt!

Kaikkien yksilöjen keskittäminen samaan valtioon, tai vaikkapa samaan

kaupunkiin, yhteen ainoaan tuottavaan yhtymään, johtaisi taas vanhaan

väkivaltaiseen ammattikuntain erikoisoikeuteen. Se tekisi tuottajasta

hintojen määrääjän, kuluttajan vahingoksi, antaisi laillisen

muodon vähemmistöjen sorrolle, ottaisi ja riistäisi työmiehellä

kaiken mahdollisuuden työn saantiin, ja poistaisi edistymisen

välttämättömyyden, sammuttaen kaiken kilpailuhalun työssä, kaiken

keksimisinnon.

Yhdistymisyrityksiä on viimeisinä kahtenakymmenenä vuotena tehty ensin

arasti ja epäsuotuisissa olosuhteissa Ranskassa, sitten Englannissa ja

Belgiassa, ja ne ovat saavuttaneet menestystä kaikkialla, missä niitä

ajettiin tarmolla, päättäväisyydellä ja uhrautuvaisuudella. Niissä

piilee täydellisen yhteiskunnallisen uudistuksen salaisuus, joka teidän

tottumustenne avulla ja alotteillanne yhteiskunnallisen edistyksen

alalla, alotteilla, jotka aina ovat kuuluneet teille, tulee ensiksi

selvenemään Italiassa. Ja tuo uudistus, vapauttaen teidät palkan

orjuudesta, tulee samalla antamaan uutta virikettä tuotannolle kaikkien

luokkien hyväksi, ja tulee parantamaan maamme taloudellista tilaa.

Nykyisen järjestelmän aikana on kapitalistin päämääränä tavallisesti

koota niin paljon rikkautta kuin hän saattaa voidakseen sitte

vetäytyä pois toiminnan tantereelta. Yhdistymisjärjestelmän avulla

pyrkisitte te sen sijaan turvaamaan työn _jatkuvaisuuden_, --

tuotannon kestävyyden. Nykyään se työn johtaja tai päämies, joka ei

saata kiittää omaisuudestaan mitään erikoista kykyä, vaan ainoastaan

pääomaansa, on usein ajattelematon, hätäinen tai kykenemätön; yhtymä,

jota johtaa kaikkien sen jäsenten tarkastuksen alaiset valtuutetut,

ei olisi millään lailla sellaisten vajavaisuuksien vaaran alainen.

Nykyään johdetaan työtä usein tuottamaan _ylellisyystavaroita_, ei

_välttämättömiä_ tarpeita. Oikullisen ja väärän epätasaisuuden vuoksi

palkoissa on työntekijöitä liiaksikin jollain toiminta-alalla ja

puuttuu taas toisella. Työmiehellä, jota määrätty palkkio kahlehtii,

ei ole mitään syytä uhrata työlleen kaikkea sitä intoa, mihin hän

kykenee, kaikkea tarmoa, millä hän saattaisi kohottaa tai parantaa

toimeentuloaan. Yhdistyminen, sehän on selvää, voisi korjata tämän ja

monet muut tuotannon säännöttömyyden ja ala-arvoisuuden syyt.

Vapaus erota, tuottamatta haittaa _yhdistykselle_, kaikkien jäsenten

tasa-arvoisuus valittaessa toimeenpanevaa, rajoitetuksi ajaksi

määrättyä, tai vielä mieluummin erottamisen alaista valtuuskuntaa;

vapaus päästä osalliseksi yhtymän perustamisen jälkeen, olematta

velvollinen sijoittamaan pääomaa, mutta saaden antaa sitä yhteisen

rahaston hyväksi vähennyksenä ensimäisen vuoden voitosta; _yhteisen

pääoman jakamattomuus ja pysyväisyys_; kaikille yhteinen elämän

_välttämättömiä_ tarpeita vastaava hyvitys; työkalujen ja -välineiden

käytettävänä pito, joka vastaa jokaisen työn paljoutta ja laatua --

siinä ne yleiset periaatteet, joille teidän tulee perustaa yhtiönne,

jos te olette halukkaita tekemään tällä kertaa uhrauksia vaativaa

työtä, joka kuitenkin tulevaisuudessa tuottaa voittoa niille luokille,

joihin te kuulutte. Jokainen näistä periaatteista, ja etenkin se, joka

koskee yhteisen pääoman pysyväisyyttä -- teidän vapautuksenne ehtoa,

sitä sidettä, mikä yhdistää teidät tuleviin sukupolviin -- tarvitsisi

eri kappaleen selvityksekseen. Mutta erikoistutkielma työmiesten

yhdistyksistä ei kuulu tämän teokseni suunnitelmaan. Ehkäpä, jos Jumala

vielä suo minulle muutaman elinvuoden, laadin minä sen erikseen,

rakkaudestani teihin. Olkaa kuitenkin varmat siitä, että nämä säännöt,

jotka tässä olen asettanut teille, ovat syvän ja vakavan tutkimuksen

hedelmiä ja ansaitsevat teidän puoleltanne tarkkaa huomiota.

Mutta pääoma? Mistä tulee pääoma, jolla tuollainen _yhtiö_ saadaan

alkuun?

Se on vakava kysymys, ja minä en tässä saata käsitellä sitä niin kuin

tahtoisin. Mutta minä tahdon lyhyesti huomauttaa teille omastanne ja

toisten velvollisuudesta.

Pääoman alkulähteen tulee olla teissä itsessänne, teidän säästöissänne,

teidän uhrautumishalussanne. Minä tunnen teidän useimpien aseman; mutta

muutamille suo säännöllisen tai hyväpalkkaisen toimen saavuttaminen

tilaisuuden kokoamaan huolellisesti lisäämällä pennin penniin pienen

riittävän summan työn alkamiseksi omaan laskuun. Ja tietoisuuden

siitä, että te täytätte juhlallisen velvollisuuden ansaitessanne oman

vapautuksenne, tulee tukea teitä tässä säästämisessä. Minä saattaisin

kertoa teille teollisuusyhtiöistä, nyt rahallisesti mahtavista

yrityksistä, jotka alotettiin täällä Englannissa niin, että joukko

työmiehiä maksoi 10 penniä päivässä. Voisin toistaa teille monta

tarinaa, Ranskasta ja muualta, uhrauksista, joissa sankarillisesti

kestivät työmiesjoukot, joilla ei nytkään ole hallussaan suuria

pääomia.[12] On tuskin mitään vaikeutta, jota ei voimakas tahto

saattaisi voittaa, kun sitä tukee tietoisuus siitä, että pyrkimys on

hyvä.

Jokainen teistä voi säästöjensä avulla lisätä hiukan pientä

kantarahastoa rahoilla, aineksilla tai muilla avustuksilla. Te

kykenette kyllä, jos käytöksellänne saatatte voittaa luottamusta ja

arvoa, kokoomaan pieniä lainoja tuttaviltanne tai työtovereiltanne,

jotka tahtoisivat tulla vain osakkaiksi yhtiöön, ja jotka vaatisivat

korkoa lainoistaan vain siinä tapauksessa, että yritys menestyy.

Useissa yrityksissänne, missä raaka-aineen hinta on hyvin pieni, on

pääomakin, joka työn alottamiseen vaaditaan, hyvin vähäpätöinen.

Jos te olette päättäneet saada sen, keksitte te kyllä keinon. Ja on

parempi teille, jos saatte tuon pienen pääoman kokoon aivan omin

voimin, oman otsanne hiellä, tai luotolla, jonka olette hankkineet

kelvollisella työllänne. Samoin kuin kansakunnat, jotka ovat hankkineet

vapauden omalla verellään, säilyttävät sen paraiten, niin saapi teidän

yhtiönnekin suuremman ja _varmemman_ voiton pääomistaan, jotka ovat

kootut pitkinä työpäivinä ja säästävyydellä, kuin sellaisesta, joka

on juossut jostain muusta lähteestä. Sellainen on asiain luonto.

Ne työmiesyhtiöt, jotka perustettiin Parisissa 1848 hallituksen

avustuksella, edistyivät paljoa vaikeammin kuin ne, jotka kokosivat

pääomansa omilla uhrauksillaan.

Mutta vaikka minä kehoitankin teitä uhrautuvaisuuteen, siksi että

minä rakastan teitä vilpittömästi, enkä orjallisella matelulla koeta

imarrella tai kevyesti kohdella teidän mahdollisia heikkouksianne, ei

se saa vähentää toisten velvollisuuksia. Niiden, joille olosuhteet

ovat suoneet rikkautta, tulee ymmärtää tämä; heidän tulee ymmärtää,

että vapaus on osa sallimuksen tarkoituksista ja että se ehdottomasti

saavutetaan joko heidän avullaan tai heitä vastaan. Monet näistä

miehistä, etenkin ne, jotka kannattavat tasavaltaa, ymmärtävät tämän,

ja näitten joukosta, jos te osoitatte heille päättävää tahtoa ja

kunniallista älyä, saatte te auttajia yrityksillenne.

He voivat, -- ja heti kun he tajuavat että yhdistymishalu ei ole

ainoastaan hetken oikku, vaan useimpien meidän uskomme, he tahtovat

-- hankkia teille helpotuksia luoton saannissa, joko lainoilla tai

perustamalla pankkeja, jotka antavat luottoa, vakuutena työmiesten

yhteisen joukon tulevan työn tulos, tai ottamalla teidät osallisiksi

hankkeittensa tuloista, -- välittävä aste nykyisyyden ja tulevaisuuden

välillä, jonka avulla te saatatte hankkia sen pienen pääomamäärän,

joka tarvitaan riippumattomaan yhtiöön. Belgiassa on enemmän kuin

muualla sellaisia yhtiöitä kuin minä olen kuvaillut, _Kansan-Pankin_

tai _Ennakkomaksu-Pankin_ nimellä. Skotlannissa antavat pankit luottoa

jokaiselle kunnialliseksi tunnetulle henkilölle, joka vastaa puolestaan

ja tarjoo vakuudeksi toisen miehen nimen, jonka kunniallisuus on yhtä

varma. Ja työläisten pääsy osalliseksi voitoista on suunnitelma, jota

muutamat työnantajat ovat erikoisella menestyksellä käyttäneet.

Ihmisen velvollisuudet · 第 18 / 20 题