Eliina on vaiti.
MIINA: Elä pelkää, en pahaa tahdo. Elä sano vain äidillesi tästä. Elä
kenellekään, niin on asia autettavissa. Sillä tässä on se paikka, jossa
ihmisen velvollisuus on Luojan töitä noin niinkuin vähän korjailla.
Niin, lapsukainen, koeta olla iloisempi hiukan ja kunnialla kuormasi
kantaa.
Eevertti ja Iisakki tulevat juovuksissa käsikoukussa oikealta.
MIINA: Ai, elkää tulko. Kauppias tuntuu olevan jalkeilla.
Eliina menee pelästyneenä pois.
IISAKKI (juopuneen tavoin): Antakaa minun olla. Missä on minun
tyttäreni, Teresia, minun iloni?
MIINA: Ukko on vihainen, kuulkaa. Siellä se tepastaa kuin ärsytetty
peto, kun lakot ja kaikki sattui.