Neljäs Aikakausi.
Suomi Venäjän vallan alla.
Tässä sanomma sydämellisen jäähyvästin Ruotsille, jonka kanssa Suomi
oli 650 vuotta, moninaisten vaihetten alla, kulkenut käsi kädessä, ja
jonka kautta Kristinusko ynnä siitä seuraavat edut ja laitokset olivat
tulleet meidän osaksi. Nyt on tästälähin uusi tie meiltä astuttavana,
uuden kumppalin parissa. Venäjän kanssa yhdistyttyämme ovat rauha,
rikkaus ja kaikenlaiset hyvät laitokset jo moninaisesti näyttäneet,
että tästä uudesta tilastamme on kaikkea menestystä vastakin
toivottavana, jos vaan itse tahdomma onellisina pysyä.[22] —
Venäläisten v. 1808 karattua Suomeen, säästivät he nähtävästi tätä
maatamme, maksoivat kaikki tarvittavansa rahalla ja antoivat kaikki
asiat käydä entistä uraansa. Ainoastaan niillä paikoin, jossa asukkaat
olivat kapinoineet heitä vasten, tuli maa kovaa kuritusta kärsimään.
Kun mainitun vuoden lopulla Suomen armeia oli jo paennut maastansa
Ruotsiin, ja Keisari Aleksanderi jo ennen, (julistuksen kautta
5:tenä p. Kesäkuussa,) oli tietäantanut Suomen Pääruhtinaskunnan
muuttumattomasti tulleen Venäjän vallan kanssa yhdistetyksi, niin
kutsui hän neljästä Suomen Säädystä, (nimittäin Vapasukuisten,
Pappein, Porvarein, ja Talonpoikain,) miehiä Herrainpäiville Porvoon
maan asioista keskustelemaan. Tämä kokous piti 22 p. Maaliskuuta
v. 1809 tapahtuman. Säädyt tulivat, ja 25:tena päivänä alkoivat
Herrainpäivät, joka oli sama päivä, jona Suomen armeia Kaaliksessa
antausi. Heti alussa antoi Keisari, joka itse oli tullut Porvoon,
Säädyille kirjallisen vakuutuksen näillä sanoilla: "Että sittäkun Me,
Esikatsannon suomisesta, olemme ottaneet Suomen Pääruhtinaskunnan
haltuumme, niin olemme Me tämän kautta tahtoneet vakuuttaa ja vahvistaa
maan Uskon ja perustuslait ynnä ne edut ja oikeukset kun kullakin
Säädyllä nimitetyssä Pääruhtinaskunnassa erittäin, niinkuin myös
kaikilla sen asukkailla ylimalkaa, yläisemmillä kun alhaisemmilla,
tähänasti, Konstitutiuonia myöten, on ollut: Luvaten pitää kaikki
nämät edut ja säännöt muuttumattomina ja täydessä voimassaan." Tämä
vakuutus annettiin jo se 27 mainitussa kuussa, ja kahden päivän perästä
tunnustivat Säädyt, jokaiselta erittäin uudistetun uskollisuuden valan
kautta, Venäjän Keisarin korkeimmaksi Pääksensä, Valtiaksensa ja
Pääruhtinaaksensa. Keisari lähti heti Turkuun, antain Säätyjen sillä
aikaa keskustella neljästä häneltä eteenpannusta asiasta: 1:ksi Maan
sotamiehistön laitoksesta; 2:ksi Selvemmästä Kruunun maksettavain
ylöskannosta; 3:ksi Suomen myntti- ja rahaseikan selvittämisestä;
4:ksi käski Keisari heidän tutkistella siitä häneltä, Hallitus-Seuran
(Regerings Conselj) nimellä, Suomen Päähallitukseksi määrätystä
laitoksesta. Näistä ynnä moniaista muistaki asioista keskustelivat
Säädyt, ja 19:ta p. Kesäkuuta päätti Keisari, joka nyt oli taas
paikalla, Herrainpäivät. Vähän sen perästä vahvisti hän melkeen
kaikki päätökset, kun Säädyt olivat hänelle eteenpanneet. Asukkaat
vapautettiin, erityistä maksoa vasten rahassa ja jyvissä, 50:ksi
vuodeksi täyden armeiansa ylöspanemisesta: kaikki entiset verot tulivat
pidettäväksi muinaisessa laskussansa, ja Keisari oli sanonut ei
tahtovansa erityistä voittoa ottaa Suomen yhteisistä tuloista: Pankko,
Säätyjen edesvastauksen ja hoidon alla, piti laitettaman j.n.e.
Syyskuussa tapahtui Haminan rauha, jossa Ruotsi antoi Suomen Venäjälle
ja niinmuodoin vahvisti sen, mikä Suomalaisilta itsiltään, jo sodan
alussa valalla ja nyt viimesi Herrainpäivillä, oli tullut tehdyksi.
Tästälähin on Suomi osa Venäjän Vallasta, ja Venäjän Keisari on
aina samalla Suomen Pääruhtinas. Muutoin ovat Suomella ne lait, kun
sen tullessa Venäjän alle olivat Ruotsin Valtakunnassa ojennuksena,
perustuslakina. Niitä ei saa muutoin muuttaa, kun yhteisellä Säätyjen
suostumisella, joita Keisari kutsuu Herrainpäiville keskustelemaan
Hänen Majesteetiltänsä edesasetetuista asioista. Muissa kaikissa
on Keisarilla korkein niin lakilaativa kun täyttäväki valta. Se
Aleksanderilta Turkuun laitettu Hallitus-Seura kokoonpantiin,
asetustansa myöten, Pääguvernööristä ja 14:ta jäsenestä, joista puoli
on vapasukuisten säätyä, toinen puoli muuta. Mutta kun Viipurin lääni
v. 1811 Keisarilta jällensä yhdistettiin muun Suomen kanssa, niin
tuli mainittu Hallitus- Seura lisätyksi kahdella sieltä kotoisella
jäsenellä. Tähän laitokseen kuuluu myöskin Prokuraatorin virka,
jonka velvollisuus on pitää silmällä, että laki ja oikeus niin
Hallitus-Seurassa kun muissaki paikoissa käytetään. Tämä samanen Seura
sai v. 1816 nimen: Keisarillinen Senaatti Suomelle, ja muutettiin v.
1819 Helsingforsiin, joka ennen jo oli määrätty Suomen pääkaupungiksi.
Aleksanderi oli myöskin v.1811 laittanut Seuran Suomen asioille
Pietarporissa, jonka työ oli Valtakunnan Sihteerin kanssa valmistaa
Keisarin eteen tuotavat asiat. Samalla tavalla pantiin Aleksanderin
aikana muutki maan hallitukseen kuuluvat virat ja Seurat oikeaan
järjestykseensä. Virkamiesten palkkoja lisättiin, ja kaikkityyni
alkoi saada uuden muodon. Mainittu Keisari kävi uudellensa Suomessa
silloin kun hän v. 1812 kulki Turkuun. Mutta v. 1819 tuli hän kolmannen
kerran meidän maahan, kulki Karjalan ja Savon kautta Pohjanmaalle
aina Tornioon asti, josta palasi rantatietä takasin Pietarporiin.
Tällä matkallansa voitti hän isällisellä lauhkeudella ja alasantavalla
käytöksellään kaikkein Suomalaisten rakkauden. Kun hän 1 p. Joulukuuta
v. 1825 kuoli, tuli hänen veljensä, meidän nykyinen kaikkeinarmollisin
Keisarimme Nikolai 1:mäinen, kruunun ottamaan. Heti sen perästä
tapahtui muutos Suomen asiain edestuomisessa Keisarin eteen, sillä
tavalla, että se entinen Seura tuli herkeämään ja muutettiin Kansliaksi
Valtakunnan Sihteerille. Läänit tulivat nyt v. 1831 uudestaan
järjestytetyksi. Hovi-Oikeus Viipuriin on laitettu v. 1839. Muuten
on uusi kaupunki tullut Jyväskylässä ja Mikkelissä perustetuksi, ja
Ahvenanmaalla rakennettu uutta linnaa y.m. Kaikkein meidän maassa
seurattavain lakein ja asetusten järjestämisen päälle tekee myöskin,
erittäin sitä vasten valittu, Seura paraaltaan työtä.
Kirkollinen järjestys on, vähemmin kun kansallinen, tullut Venäjän alla
muuttumaan. Kun Viipurin lääni yhdistettiin Suomen kanssa, niin tuli
se Porvon hiippakuntaan liitetyksi. Suomen Korkiopisto tuli jo alusta
alkain monta etua saamaan. Vuonna 1811 annettiin sille lisää palkoissa
opettajille ja varoja uusiksi laitoksiksi. Aleksanderi käski v. 1817
pitää riemujuhlaa Lutheruksen Opinparantamisen muistoksi, ja silloin
tehtiin Turun hiippakunta Päähiippakunnaksi. Silloin tuli myös sen
pispa, joka erousi Siakanslerin virasta, Pääpispaksi ynnä pappissäädyn
korkeimmaksi pääksi Suomessa. Kun Turku v. 1827 paloi ja siinä kaikki
Akademian tavarat hävenivät, muutettiin Korkiopisto Helsingforsiin ja
sai siellä uudet säännöt sekä uuden järjestyksen. Turkuun laitettiin
Gymnasiumi. Koululaitosten parantaminen meidän maassa on myöskin ollut
tuumassa, ehk'ei se ole vielä saanut valmiiksi.
Hallituksen toimen kautta on maamme sisämäinen tila karttunut
koskenperkkausten, vuorityön, maanpruukin, käsityön j.n.e.
edesauttamisella. Muuten on kansassa itsessään mukaunut Seuroja niin
Kristillisyyden kun myöski yhteisen Tiedon ja Suomen Kirjallisuuden
sekä Luonnontuntemisen edesauttamiseksi, jotka ulkonaisesti
osottanevat, että uusi Uskon ja Tiedon aika on lähenemässä.
Lopuksi ei muuta, kun rauhaa, menestystä Suomellemme, ja että sen tie
aina olisi totuuteen päin, eikä huikentelevaisuuteen!
Muist. Nimilehti, esipuhet ja parannukset tulevat tälle Historialle
1840-vuoden Mehiläisessä annettavaksi.