kylään eli Platonaan, joka on järwen etelärannalla enemmin
länsipuolella on 20 wirstaa, ja järwien wälillä on 4 wirstan lewyinen,
korkea maataiwal, jylhää korpimetsää. Tullessamme aamupuoleen yötä
Platonaan oli kummastuttawaa nähdä, kuinka tarkan huolen Karjalan
waimonpuolet pitäwät päähineestään eli pääkruunustaan, jolle owat
panneet wenäläisen nimen »perwäskä». Maatessaan lattialla tuwassa
(heidän ainoa lämmin suojansa) oli perwäskä löyhdytetty päästä ja oli
aiwan päälaen wieressä tyynyllä. Kun suurella waiwalla ja ryskeellä
saatiin talon wäki hereille, oli waimonpuolten ensimmäinen homma unen
horroksissa hamuilla wuoteellaan, missä perwäskä oli, ettei kukaan
ennättäisi nähdä heidän tuuheata tukkaansa ilman perwäskätä. Muutamilla
oli perwäskä korkea ja moniwärinen, kullan kiiltäwä ja punainen. Ja kun
wielä paniwat punaisen tahi keltaisen huiwin sen päälle ympäri päätä ja
sitoiwat niskaan kiinni, niin se näytti eriskummaiselta; ja kyllä he
näyttiwät semmoisella päätörötyksellä auringon paisteessa soutaessaan
tarkenewan. Aamulla saatiin taas kauan odottaa uunin lämpiämistä,
kalakukon paistumista ja keiton kiehumista, ettei ennätetty sinä
päiwänä etemmä kuin Mossaan 3 peninkulmaa. Leipää tehtiin ja
paistettiin niin kuin ainakin, waikka oli Wenäjän Juhannuspäiwä.
Emäntäwäen ruokaa laittaissa, oli isäntä nurkassa olewan kuwan edessä
ristimässä itseään, ja kun oli joitakuita 10 kertoja saanut täyteen,
siirsi hän yhden helmen wasemmassa kädessään olewassa helminauhassa
alas, posmattaessaan wenäläisiä sanoja, ja katseli pitkät hetket ja
tarkasti palawan rukouksen teon alla meitä ja meidän liikkeitämme.
Platona on toinen kylä tämän järwen rannalla ja siinä on 2 taloa,
4 lehmää ja huuhdassa oli 2 puutaa ruista kylwössä. Kuukasjärwi on
lännestä itäänpäin juoksewa, 25, 30 wirstan pitkä, melkeen joka
paikasta yhtä soikea. Ainoastaan etelä-rannalta pistää kaakkoon päin
leweänlainen lahti, jonka itäpuolella on korkea ja jyrkkä niemi; sen
nimi on Hirwiäniemi. Sen eteläpuolella lahden rannalla on Hirwiäniemen
kylä, jossa sanottiin olewan 8 warakasta taloa; nämä 2 kylää omat
järwen rannalla.
Kun olimme ennen kuulleet että Karjalan tytöt osaamat soreasti laulaa,
kehoitimme järwellä niitä 2 tyttöä, jotka toisen talon isännän
kanssa oliwat lähteneet meitä kyytiin, wirittämään joku laulu matkan
ratoksi; wähän ujostelemisen perästä rupesiwatkin ja kerran alkuun
päästyänsä solui lauluja enemmänkin edestä. Suuri osa oli nähtäwästi
wenäläistä syntyperää, waan muutamat soiwat kait minun korwissani
perisuomalaisilta ja samassa miellyttäwiltä; ne oliwat mollissa. Tytöt
lauloiwat, niinkuin tytär laulaa, jolla on paha äitipuoli.
Kuukasjärwen rannoilla kuuluu olewan Lapinhautoja, maahan kaiwettuja,
seinät kiwestä, waan katto on luultamasti ollut puusta. Erilaiset
näistä owat ne haudat, joilla ennen on poroja pyydetty; ne owat
pitkiä, aina 5 syltä, ja 3 leweitä. Järwen päästä laskee lyhyt koski
Solojärween; (10 wirstaa pitkä) wene wedettiin kannaksen yli. Kun
katseli ympärilleen luontoa ja sen erityisiä kappaleita, niin näytti
siltä, kuin ne olisiwat siinä asussa, jossa ne luojan kädestä lähtiwät;
niin erämaan tapaista on tämä matka, wielä kerran mene taiwallettiin
ja niin oltiin Mossan- eli Nuoto-järwellä, joka myös lewitäksen samaan
suuntaan, ja on yhden kokoinen kuin Kuukasjärwi, noin 1 eli 1 1/2
peninkulman leweä. Kulettiin suoraan yli keskijärwen pohjoisrannalle,
jossa on