Toiseksi: _Tahtooko kansa jättää tämän hallituksen hoidon niille
henkilöille, joiden huolena se nykyäänkin on?_
Minä edellytän tässä sellaista, minkä luulen jo todistaneenikin,
nimittäin ettei valtiossa ole ainoatakaan perustuslakia, jota ei
voitaisi kumota, ottamalla lukuun yhteiskuntasopimuksenkin; sillä jos
kaikki kansalaiset kokoontuisivat yksimielisesti peruuttamaan tämän
sopimuksen, niin ei käy epäileminen, ettei sitä olisi silloin sangen
laillisesti peruutettu. Ajatteleepa Grotius niinkin, että kukin voi
luopua valtiosta, jonka jäsen hän on, ja saada maasta poistuessaan
luonnollisen vapautensa ja omaisuutensa takaisin.[43] Mutta
niinmuodoinhan tultaisiin järjettömyyksiin, elleivät kaikki kansalaiset
yhtyneinä voisi tehdä sitä, minkä kukin heistä voi tehdä erikseen.