Anna Hewoselle kouran täysi Kissan paskaa, hienoxi surwottua
lämmitetysä oluesa, kuin sinä ensin olet ratustanut hänellä -- 4 eli 5
tiimaa pitää sen olla juomata.
Eli, ota, _Galanga_ 1 luodi, Kubeber 1 luodi, pitkää pippuria 1/2
luodi, Anixia 1/4 luodi, walkiata aiwastus juurta 1/2 luodi, jotka
jauhoxi surwotaan ja annetaan sisälle.
N:o 5.
Että Hewoiset saisit hywät ja tiwiit kawiot.
Sekoita jotain Saxan soopaa ja tuoresta Sian-sontaa, kiehauta pannusa
hiilistöllä, hiljaxeen, johon sekoitetaan tuoresta terwaa -- woitele
sudilla Hewosen kawio; mutta Hewosen pitää aina seisoman Lehmän
sonnasa; se on päälle-luotettawa konsti.
N:o 6.
Kryyni Sikoja parantaa.
Surwo kaxi _Tammen terhoa_ (galläppel) eli 3. hywin hienoxi Sialle,
ja wähä Sian kiweä (orsten, Lapis Suillus). Nämät sekoita Taikinaxi,
pähkinän suurudexi; anna Sialle, silloin ja tällöin kesä kuiwalla
erinomattain -- kuins panet niitä syötettän, on tämä tarpeellinen, 14
päiwää ennen, ja kolme päiwää ennen kuin ulos otetaan.
N:o 7. Katzo N:o 50.
Täitä, waarnikaita ja wäiweitä pois ajaa Wasikoista ja Porsaista.
Tiputa ainoastansa muutama pisar tupakin öljyä silloin ja tällöin
ihohon, niin ne pakenewat.
Pyhi Traanilla eli meren ajolla; eli Eläwällä hopialla, suolattomasa
woisa. Pese Suo-kanerwa wedellä, joka keitetään. Tee kytkyt Tuomesta
kaulaan, jota hajua wäiweet pakenewat.
N:o 8. Katzo N:o 25.
Sarwi-Raawaille, Wuohille ja Lampaille, menestyxexi.
_Ota känsiä niini puusta_, ja pane eläinten juomaan, niin estetään
monta tautia. Kuins myös näet, ettei Eläin menesty ja maidosa ehtyy;
niin ota tätä känsää kappale, joka surwotaan eli leikataan hienoxi, ja
annetaan Eläimelle haaliasa wedesä wähän jauhojen kanssa; josta tulee
hywä muutos.
Wielä, sairaalle Eläimelle.
Hakkaa pää ja pursto _Käärmeeltä_, kuiwaa sen wäli ruoto laudalla
uunisa, surwo hienoxi, ja anna täysi Raawaalle 1 luodi sisälle,
nuoremmalle wähempi.
N:o 9.
Lampoille ja märehtimättömille Eläimille ja Lehmille.
_Ota Ohran ja Rukiin jauhoja_ ja jauhetuita maltaita yhden werta
kumpiakin; pane siihen wähä _Liwerstikkua, pirun-paskaa_, ja yxi muna,
jokaista Eläintä kohden, ja wähä Terwaa: kaikki nämät sekoitetaan
yhteen Sillin taikka silahkan suolaweden kanssa niin sakiaxi ettäs
taidat kourallas ottaa -- anna tästä Eläimelle 2 eli 3 aamua, hywä pallo
eli möhkäles.
N:o 10.
Warjellus wälikappale Lampaille Wesi-tautia ja muita tautia wasten.
Katzo N:o 24, 25.
_Antimonium crudum_ 6 luodia, _Saltpietaria_ 4 luodia, Lawermarjoja
6 luodia, Tulikiweä 3 luodia, surwotaan hienoxi, ja sekoitetaan 4
kahmalon suolain kanssa, yhteen kannuun wanhaa olutta; josta sitten
annetaan Lampaille kahdesti wiikosa, erinomattain aamuilla ennen kuin
he saawat syödä eli juoda; ainoastansa Lusikallinen erältä, sitten
kuin se on haaliaxi tehty; Lammas ei saa syödä eikä juoda 3 eli 4:jään
tiimaan.
N:o 11. Katzo N:o 87, 32.
Hewoisten Umpi-tautiin.
Surwo punasta lakkaa jauhoixi, ja anna siitä Hewoiselle pensiäsä
juomasa, oluesa, joka wissiin awaa.
Eli, ota wanha _Tupakki_ piippu, krassaa se hywäxi, pistä Tupakkia
koppa täyteen, sytytä, woitele warsi raswalla; pistä Hewoisen
perä-suoleen, jonga se polttaa ulos muutamalla henkäyxellä, ja
saa sontia.
Tämä on myös hywä Hewosten ruton aikana; eli uita Hewoisia joka päiwä,
niin ei ne tule loukkaus tautiin.
N:o 12.
Koska Hewoinen on ajettunut mulkuista eli reitten wälistä.
Ota uusia _tiilikiwiä_, tee ne tuli kuumaxi, pane laudalle, sowita
taka säärtten wäliin; wuodata sille kuumalle kiwelle ätikkata, eli
wuohen rieskaa että se höyry lyö ylös mulkkuihin, ja anna iso loimi
rippua Hewosen kupeilla; Tee se 5 eli 6 päiwää, sixi kuin ajettuminen
ittestään sulaa.
_Hautoa, humaloilla, malilla, pujolla ja Liwerstikulla_ juomasa
keitettynä, on myös hywä sulamaan.
N:o 13.
Paiseelle eli kupulalle, Satula-wyöstä.
Jos ei se ittestään aukene, awaa se teräwällä weihtellä, ja puserra
hywin ulos märkä. Ota sitten poltettua ja hienottua alunata, josta
jotain pannaan haawaan; Toisna päiwänä pestään se wiinalla, josa on
keitetty Agrimoniaa ja wiirakkia; sitten otetaan näkin kenkiä eli
simpukan kuoria joita rannoilla löytään, jotka poltetaan ja surwotaan
pulwerixi, siihen sekoitetaan hienottua wiirakkia ja sokuria. Pirota
tätä pulweria haawaan niin se paranee.
N:o 14. Katzo N:o 37.
Ulkonaisiin wikoin Satulasta eli Siloista, kuin ne lyöttäwät Hewoisen.
Jos yxi Hewoinen tulee lyötetyxi seljältä, niin että siinä talwen
liha ja märkä jo näkyy; niin ruukataan seurawaista: _Wiktrilliä ja
Åkermönjaa_ yhden werta kumpastain; _Inkifääriä_ 4 eli 5 luodia, jotka
surwotaan, ja sen päälle kaataan 1 korteli wiinaa, keitetään uudesa
kruukusa ja wahto pois otetaan, sen jähdyttyä pestään haawa; niin se
tulee puhtaaxi; sen puhdistettua tehän pulweri yrtistä Oxtunga juurista
ja lehdistä, Hauwin hambaista ja ehrenpriisistä, jota sormein wälistä
eli hypeistä haawaan pirotellaan; kuiwaa ja parantaa.
Eli: hierotaan se satulasta lyötetty paikka warsan polwen ruoholla.
(Jungfru-twål, polygonum piper.)
Eli: Saipualla ja palowiinalla pestään haawa.
Jos Satulan alla on Kupula, joka ei wielä ole märille käynyt. Niin on
tuores Lehmän sonta hywä, sekoitettu suolalla ja ätikalla, hywin yhteen
hämmennetty, joka paiseen eli kupulan päälle sidotaan; ja anna olla 1/2
wuorokautta koskemata, niins näet hywän waikutuxen.
Jos wielä tarwittaisiin, niin saat jälle panna samaa päälle.
Mutta jos satula on hiwuttanut ainoastansa karwat pois ja marras kettä;
niin ota muuri sawia uunista, joka surwotaan hienoxi, joka sotketaan
Etikan, palowiinan ja Kanan munan walkian kanssa, että se tulee
plaastarixi, joka pyhitään riewulle, ja pannaan wamman päälle: auttaa
totisesti.
N:o 15.
Jos Hewosen jalat heltyy sannasa ja ruodikosa.
Lämmitä wettä ämpäriin, wispilöite siihen soopaa, ja pidä siinä Hewosen
jalat wuorotellen, josta ne kohta paranewat.
N:o 16.
Jos Hewoinen eli muu Eläin tulee madon pannuxi eli Kärmeeltä pistetyxi,
eli muulta myrkylliseltä itikalta purruxi.
Anna Hewoselle eli Lehmälle 1 luodi Theriaakia wiinasa eli haalosesa
oluesa; mutta Lampaalle puoli. Tämä on myös willi Koirille hywä, eli
anna 4 _Ryöwärin Etikkata_; pane putken ja alannin juurta, purtua pajun
kuorta, suolan ja happoimen leiwän kanssa, haawan päälle.
Wielä Toisin, Käärmeen pistoa wasten.
Ota sammalta eli jäkälätä wanhoilta aidoilta, kissan juuston ruohoa ja
malia, jotain kumpiain, keitä wanhasa oluesa, kannen alla, että 1/4 on
kokoon kiehunut, niin olut waatteen läpi ulos puserretaan jälle pataan;
Tähän surwotaan tulikiweä peukalon werta, yxi lusikallinen terwaa,
ja kappale talia eli wanhaa ihraa kanan munan werta, pannaan jälle
kiehumaan, kannen alla, että ne kaikki hywin ynnä kiehuwat; kuin se
jähtyy niin, että Hewonen sen kärsii, niin pidetään sen pää ylhällä,
ja kaataan makkara sarwen kautta kolme lusikallista kumpaiseengin
sierameen; yxi riepu kastettu tähän keittoon, pannaan ajaneen paikan
päälle. Sitten ratustetaan Hewoinen lämpymäxi, ja ei anneta syödä eikä
juoda 6 tiimaan.
Sitten kuin Hewoinen on ajettu, otetaan pujoja ja keitetyitä
humaloita eli hiiwoja, jotka keitetään kaljasa, ja pannaan, wähä
ulospuserrettuna, paiseen päälle, ja sidotaan muulla waatteella, ja
annetaan olla 1/2 wuorokautta.
N:o 17.
Kuin Hewonen on lapaantunut (Bofallen).
Otetaan åkermönja, Swartrot juuri ja lehdet, wintergrön, Celadonia,
Tormentilla eli puna juuri, winterblomma, kissan juusto, kamillin
kukkia, kummastain kourallinen, jotka kaikki keitetään juomasa, ja
lämminnä päälle pannaan, ja lämmitetään aina uudesta; mutta Hewosta
pitää kahdesti päiwäsä waroien ajettaman alas mäkiä; _sidotaan_ myös
terwes jalka ylös ja hyppäytetään alas mäkiä, taluttain, sillä kipiällä
jalalla -- --. Eli hierotaan lapaa ja olkapäitä wäkewästi Tiilikiwellä
ja lämpymällä Soopa wedellä.
N:o 18.
Kuinga Hewosen saattaa pitää hywäsä lihasa ja woimasa wielä 20
Talwiasna.
Ota Huhti- ja Loka-Kuusa, kuin Hewoset on heikoimmat; 1/2 kappaa
rukiita, pane kuiwaan rauta pataan, hiilistölle, pahda ne hywin, mutta
älä polta; hämmennä puulla wälistä -- pidä kansi padan päällä. Kuin
nämät rukiit jähtyy; surwotaan ne, ja annetaan Hewoselle kourallinen,
aamuin ja illoin, jälkeen juottamisen, ja heinäin päälle.
N:o 19.
Awoimiin, Hewosen ja Eläinden, haawoin.
Ota suoloja kahmalollinen, pane pussiin, joka hywin läpimärjäxi
kastellaan, ja pannaan poroon ja tulisia hiiliä päälle, koska se niin
on 1/2 tiimaa liedesä maannut; surwotaan suolat hienoxi, ja pirotellaan
silloin ja tällöin haawaan niin se paranee, haawa pestään lähde
wedellä eli ihmisen kusella.
Eli: keitä wanhaa woita ja ihmisen kusta, ja kaada haawaan, peitä
riewulla.
Eli: ota kahmalo katajan marjoja, surwo ne; puum-öljyä 1/2 korttelia,
1/2 tuoppia palowiinaa, pane lämpymään uuniin eli poroon, potellisa
seisomaan 3 eli 4:xi päiwäxi, huiskuta wälistä: woitele sulalla, eli
kaada haawan sisälle, parantaa pian.
Se on myös ihmisten haawoille hywä.
Eli: woitele Tärpetin öljyllä.
Eli: pese haawa usein Saltpietari wedellä, eli moder-luutilla.
N:o 20.
Sawistuneille Hewoisille.
Kuin sawi on tarttunut Hewosen ihoon, leikataan eli keritään karwat
pois. Ota sitten piki-sawia ja sotke se oluen kanssa, niinkuin muurari
sawi; sido sitten se Hewosen iholle, muuta aamun ja illoin, niin se
paranee.
N:o 21.
Täisä eli wäiweisä olewat warsat.
Seulotaan tuhkaa päälle, eli pestään lipiällä; eli suo-kanerwa wedellä;
eli Täi ruohon siemeniä ja kruutia kukkaroon kaulaan ripustetaan.
Suitaan usein, sualla ja kuusen haoilla.
N:o 22.
Estää paarmoja ja itikoita Eläimistä.
Woitele sarwein wälistä ja juurelta meren ajolla eli Traanilla, eli
keitä Traania wedesä ja pese sillä, ulos laskeisa, niin pakenee sekä
paarmat että sudet. Mutta karwa lähtee kesän päälle.
Eli: keitä männyn kerkkiä padallinen, pese sillä wedellä joka on
pihkainen, ei pysty enää parman hammas.
N:o 23.
Että Lehmät hywin lypsäis.
Ota kuiwaa _Calmusta ja Liwerstikkua_, leikattua hienoxi, lusikallinen
kumpastain, pane tygö leikatuita kynsilaukan kynsiä 2:xi ja hienoxi
surwottua Tulikiweä 1/2 lusikallinen, jotka kaikki sekoitetaan, kahden
kahmalon mallasten kanssa jotka jotain kastellaan: Tee saman werta joka
Lehmälle, jotas silloin ja tällöin taidat sisälle antaa joka 6:des
wiikko.
Kuin Lehmä poikii, anna hauteexi polttijaisia, herneen warsia,
nauriita, kaalia, nauriin nattoja, kyrweliä, röpetoja, pyörtänö-kukkia
-- -- -- jauhoja ja suoloja hauteen päälle -- että Lehmä juoopi hywin,
niin maito suonet aukenewat, ja lypsää runsaasti.
N:o 24.
Lammasten Wesi-tautiin.
Ota Raatteen juuria, kuiwaa, surwo; anna lusikallinen suolain kanssa,
maltaisa jotka on kasteltu, Lampaille.
Katajan marjoja kourallinen, suoloja, maalia, kauran jauhoja,
Lawer-marjoja, saman werta ja lusikallinen terwaa Lammasta kohden,
surwotaan, sotketaan, pannaan kroopille kaiwetun pölkyn päähän,
kuiwataan kowaxi, pystytään keskelle Lammas karsinata; jota Lampaat
nuolewat mielellään suolan tähden; ja tulewat warjelluxi wesi- ja
keuhko-taudista. -- -- Että syöttää katajia ja myös Lepän lehtiä kohta
syxystä, eli männyngin hakoja, on hywä Lampaille, estämään wesi-tautia.
Katzo, N:o 63.
N:o 25.
Mistä tietään, jos Lampaat owat Terweet, eli ei.
_Kokoa Lepän lehtiä_ syxyllä, syöttä Lampaille Tammi-Kuusa; jotka
syöwät niitä owat terweet; mutta jotka moittiwat, owat epäilemätä
sisältä sairaat; sekoita sillon heidän juomaansa niinen känsää;
Katzo N:o 10. 8.
Jos monet punaiset suonet on Lampain silmisä, niin ne on terweet; mutta
jos suonet on walkiat, niin ei Lammas woi hywin.
N:o 26.
Saada Kanat hywin wiriästi munimaan.
Anna joka Kanalle Maalis-Kuusa kerran, ja Elo-Kuusa 4 eli 6 jänexen
lokaresta, kliisotkun sekaan; jos useimmin syötät, niin Kanat munii
kuolliaxi ittensä.
Eli, anna nuorelle Kanalle, kuin se ensin rupiaa munimaan puoli,
tuoreesta mateen maxasta, pienixi palaisixi pepanoittu, kliin sekaan;
niin siitä tulee hywä Kana munimaan.
N:o 27.
Ettei Kärwäiset kesällä istu Eläinten awoimiin haawoin.
Woitele haawa _Kruusmintulla_ eli sen mehulla. Eli keitä _Lawermarjoja_
wedesä, ja woitele sillä.
N:o 28.
Hewoisille, warjellus Taudeista.
Pässin kellukkaat 1 naula (Baggesöta, gentiana) _Foenum graecum_ ja
Lawermarjoja kumpiain 1 luodi, kaikki hywin hienoxi surwotut; annetaan
Hewoisille syxyin ja kewäin Appeisa 12 eli 14 päiwää, niin paljon kuin
3 hypeen wäliin mahtuu, ja silloin annetaan heille haliata juoda.
N:o 29. Katzo N:o 18.
Parannus kaikkiin suurimpiin tauteihin Hewoisilla, ja paras warjellus,
ja pitää heitä terwesnä ja lihasa.
Ota Apothekista Hepar Antimonii, joka tehdään Spitsglaasista eli
Antimoniumi Crudumista ja hywästä luttratusta Saltpietarista;
2 naulaa. --
Tästä on määrä antaa terweelle Hewoselle 1 luodi; Mutta jos Hewonen on
lamaantunut, ei syö, rasitetaan madoilta, ja sen weri on saastainen,
kuin se hiljan syxyllä ja warhain kewäillä on pidetty ulkona, eli
talwella syönyt tunkkautuneita heiniä, niin annetaan 2 luodia.
Hewonen pitää illalla ennen hywin juotettaman, mutta koko yön oleman
ruata: aamulla sitten 1/2 Tuoppia kauroja kastellaan, johon tämä
satzi pulweria, 1 luodi sekoitetaan eli Taikinasa eli kliisä kurkkuun
pistetään, ja annetaan syödä kauroja päälle. Tiiman perästä annetaan
hänelle haliata wettä juoda halun-perästä; jota tarjotaan joka tiima
puolipäiwään saakka.
Jälkeen puolen päiwän saa hän wähän tukon heiniä, eli wähä kauroja ja
silppua.
Jos hänellä on _suonen weto_, ja kurkku eli päätauti eli muutoin
lamasa, annetaan joka 8 eli 14 päiwä. Hyödytys tästä on: Se puhdistaa,
ja perkaa Hewosen helposti, puhdistaa weren wahingollisista sitkeistä
kinoista hien ja weden kautta.
Tämä on wissin ja wakaisin lääkitys päätautiin, suonenwetoon ja matoin
ja muihin _outoihin sisällisiin Hewos-tauteihin_ -- Hewonen saa tästä
ruoka lystin, wahwistuu, tulee lihawaxi, ja menestyy halwimmastain
konnusta.
Ota waari: Jos sinä teet itte tätä pulweria, ja sihtaat niin älä sitä
sihtiä ihmisille ruukaa; sillä 10 pippurin marjan werta saattaa ihmisen
oxennuxelle, kuolemaan.
N:o 30.
Sisällisiin, Hewoisten ja muitten Eläinten tauteihin.
_Ota punasta Bolusta_ 6 luodia, _walkiata bolusta_ 8 luodia, pirun
paskaa 4 luodia, Tulikiweä 3 luodia, Anixia 5 luodia; surwo, sekoita
ne, tästä anna potewalle Hewoiselle eli Rahwaalle 1 luodi lämpymäsä
oluesa kolme aamua perätyxin -- ratusta sitten Hewoisella, lämpymäxi
joka erällä -- älä anna ruokaa, ennen kuin 3 tiiman perästä -- niin se
pian paranee.
N:o 31.
Kurkku- ja pää-tautiin ja köhään eli yskään, Hewoisille.
Ota 5 kanan munaa yöxi Etikkaan, ja kuin kuoret aamulla owat jotain
pehmenneet, tartu Hewosen kieleen ja wedä se ulos, nakkaa kokonainen
muna kitaan että se sen nielee -- joka aamu.
Eli: anna Hewoselle jästiä (käytettä) ja ratasta hikeen, auttaa
pää-tautiin.
Jos Hewosille annetaan syxyin ja kewäin tippua Tulikiweä
(dropp-swafwel) lioitetuisa kauroisa, niin hän on wapa eli frii sinä
wuona kurkku- ja päätaudisa. Katzo N:o 2. 3.
N:o 32. Katzo N:o 11.
Hewoisten Umpi-tautiin.
Ota 5 naulaa herneitä (papuja) liota wuorokausi wedesä -- kaada
wesineen kattilaan kiehumaan liiwaxi, siiwihte liemi, anna Hewoisen
juoda, ilman muuta juotawata. Taitaan myös toistamiseen wettä päälle
panna ja keitettää. Hewoselle annetaan tämän juoman jälkeen kauroja
rukiisten jauhoin kanssa. -- Jos hän mielellään joisi tätä lientä niin
kaada siitä 4 korttelia kurkkuun; kuitengin että se on imeliätä ja
makiata; niin juowat ne ittengin.
Eli: Anna Hewoiselle _Saipua-wettä_, walkiasta saipuasta tehty, aamuin
ja illoin 2 korttelia lämminnä, ja puolipäiwinä lämmintä jauho-juomaa
kolme eli neljä päiwää peräsukaa, jos niin tarpeellinen on.
N:o 33.
Jos Hewonen on Wesi-ummella, eli ei taida kusta.
Surwo _krawun-kiwiä_, anna sisälle lämpymäsä juomasa, auttaa kohta.
Eli: Ota _Sääwenpuumia_ (Säwenbom, Sabina) keitä puolesa Tuopisa
olutta, siiwihte, ja kaada siihen tygö yxi jumfru _liin-öljyä_, anna
Hewoselle sisälle, auttaa tosiaan, on usein koeteltu.
N:o 34. Katzo N:o 18.
Että yxi Hewonen 14:sta päiwän sisällä lihoo ja kostuu.
Kello 4 aamulla annetaan hänen ensin juoda, ja 2 tiiman perästä pitää
hänen saada 2 kahmaloa _herneitä_, jälle kello 12 kaxi kahmaloa --
jälkeen puolen päiwän kello 4 juotetaan, kello 8 samoin herneitä. Ruoki
niin 14 päiwää, niin Hewonen tulee lihawaxi kuin tukki.
N:o 35.
Hewosten ruokosta ja korjauxesta.
Ylöllisestä ja ankarasta työstä ja ajosta, erinommattain jos ei hywin
rostita Hewonen, lamaantuu ja menee pilalle, ja maha kokoon rypistyy.
Ne kaxi wahwaa suonta jotka on mahan alla ja menewät suolille eli
kupeille, tulewat kangiaxi, ja _kokoon wetäytywät_. Jos kesä on,
parataan se uimisella, eli woidellaan kupeet wanhalla ihralla.
Hewosella ratastetan joka päiwä ja suonet wänytetään joka päiwä sixi
kuin ne pitenewät ja pehmenewät.
Hewosella pitää maha olla aina täynnä. Jos Hewonen on hywäsä lihasa,
annetaan wähemmin heiniä, olkia eli kauroja. Silppu lyöttää Hewosen
hampaat.
Ei millään Eläimellä ole niin runsas ulos höyryäminen kuin Hewosella;
sentähden pitää häntä usein _suittaman ja krawattaman_, muutoin on
kaikki ruokkoaminen turha. Ei haittais jos Hewoinen joskus pestäsin
wedellä ja saipualla ja uitettaisiin. Kello neljä pitäis Hewonen
juotettaman, kello kuuteen suittaman, ja saaman wähä heiniä ja kauroja,
kello kuusi illalla juotettaman, ja heiniä eteen, oljen runsuja alle
maataxeen.
N:o 36.
Yxi hywä Silmä-salwu Hewoisille, kuin Kynsi on silmäsä, oppineelta
Hewosten korjajalta koeteltu.
Ota walkiata hunajata 1 lusikallinen, walkiata wictrilliä (puolan
suoloja eli silmi sokuria) ja walkiata wiinsteeniä, kummastain
pääskysen munan werta -- sekoita, pyhi Hewosen silmään sulalla; mutta
jos ei se olis kyllä wäkewätä, pannaan siihen lisäxi yhden werran
Spanskgröönaa joka on hywin hienoxi surwottu.
Silmään taitaan myös puhaltaa _suoloja ja saltpietaria_, kynän eli
oljen kautta.
N:o 37. Katzo N:o 14.
Satulasta eli Siloista, eli längeistä lyötetty Hewonen.
Piroita sokuria haawaan, kuin se wielä tuores on ja puhtaaxi pesty,
niin se paranee.
Eli: polta herneitä jauhoxi yhdesä pannusa, ja surwo puhdasta suutarin
pikiä: eli hartzia pulwerixi, sekoita ne, ja piroita haawaan.
Eli anna wiktrilliä sulata äkeäsä Etikasa, kasta siihen waate, ja pane
se haawan päälle.
Eli. Ota limpun eli muun Rukiisen leiwän kuori, niin suuri kuin haawa
on, lämmitä se hiilillä; sitten ota palo-wiinaa, wähä wiinätikkata ja
walkonen kahdesta munasta, lyö maljaan ja hämmennä yhteen. Ota sitten
se paistettu leiwän kuori, ja pane siihen likoamaan ja pane se niin
paiseen, kupulan eli haawan päälle. Tee se 3:sti peräkanaa.
Jos paiset eli kupula ei siitä lasken eli alene niin ota 8 luodia
Bolusta, 1 jumfru palowiinaa, Ehrenpriisi wettä, 4 luodia hapointa
taikinata ja walkonen 3:sta munasta: Tee yxi sakia woide siitä ja
woitele wamma sillä -- -- Mutta jos se lyö auki ja ajaa, niin awaa se
pitkin päin, ja kylwä siihen wähä kalkkia, joka kuluttaa sen pahan pois
ja tekee haawan puhtaaxi -- -- sillä wälillä walmistetaan tämä salwu:
Ota Terpetin- ja walkian liljan-öljyä, haawan kantain eli saanipuun
öljyä (popoleum) kummastain 4 luodia: Silwerglittiä, blyhwittiä,
Spanskgröönaa kummastain 1 luodi -- pane nämät kaikki yhteen pannuun,
ja anna ne hywin kokoon sulaa, sixi kuin se tulee yhdexi salwuxi eli
sakiaxi woiteexi; Ota sitten hampun rohtimia, pyhi niihin salwua ja
pane haawan päälle.
N:o 38.
Rupisille ja kapisille Hewoisille.
Ota kusiais-pesä, tee siitä lipiä, ja pyhi sillä se köhnänen paikka:
Sen kuiwaunna, kasta se kusella, johon Saltpietari ensin on sulattu.
Yxi hywä kapi woidet.
Ota harmaata Tulikiweä, Kruutia, kumpiain 1/2 naulaa, Laweröljyä,
Eläwätä-hopiata kaxi naulaa.
Eläwähopia ynnä laweröljyn kanssa pannaan yhteen muottiin eli kruukuun
ja hywin hämmennetään, että Eläwähopia kuolee -- Sitten kaataan kaikki
yhteen pannuun, sulataan ja hämmennetään, että siitä tulee salwu, jolla
se kapinen Hewonen wojellaan.
Mutta edeltä kättä Hewonen pestään kapi-paikoista tällä lipiällä.
Ota katajan tuhkaa, kanan paskaa ja wiktrilliä, jotain arwon jälkeen,
keitä wedesä lipiäxi, anna laskeua, pese olki-wispilällä, että
weri näky; wasta kuin Hewonen ulkona ilmasa kuiwaa, woitele edellä
mainitulla woiteella.
Mutta semmoinen kapinen Hewonen pitää myös, ennen kuin se pestään ja
woidellaan, sisälle saaman tätä werta perkaawata pulweria.
Lawer-marjoja, _Foenum graecum_, Säfwenbom, kumpiain 1/4 osa naulaa:
harmaata tulikiwiä 3 luodia, walkiata aiwastus juurta 2 luodia, Suoloja
kourallinen; nämät surwotaan seansa, josta annetaan Hewoselle appeisa,
jotka kastellaan, ettei pulweri pois tomahtaisi. -- Tämä ulosajaa kawin
paremmin, ja Hewoinen tulee sisällisesti puhdistetuxi.
N:o 39.
Parannus-kiwi Hewosten wammoille.
Ota Alunata ja Wictrilliä, kumpiain 1 naula, Spanskgröönaa 3 luodia,
Salmiakkia 3 luodia; kaikki surwotaan jauhoxi: Ota sitten muotti eli
klaseerattu kruuku, ja kaada tätä pulweria siihen, pane hiilistolle, ja
anna se niinkauwan kiehua, alinomaisen liikuttamisen eli hämmentämisen
alla, jonni se kowaxi paatuu -- -- -- Hewosen saadesa kapia, ulkonaista
haawaa, hinkkaupi ja lyöttyy, pane wähä tästä kiwestä lähde weteen ja
pese sillä haawa puhtaaxi 2 eli 3 kertaa päiwäsä: niin se kyllä paranee.
N:o 40.
Että estää kaikenlaista Eläinten tauteja ja kuolemata.
Ota 8 luodia _Spitsglas_ (Antimonium crudum) yhden werran Tulikiweä
ja Saltpietaria, 6 luodia Siankuoleman juurta (Swindöds-rot) ja saman
werran Angelikata ja Alannin juurta: nämät hienotaan ja sekoitetaan
yhteen, josta aika raawaalle annetaan 2 luodia, nuorelle 1 luodi
ja wasikalle 1/2 luodi, kerralle, lämmitetysä oluesa, joka pitää
tapahtuman 2:desti joka toinen päiwä, jos tarwitaan, auttaa Jumalan
awulla.
N:o 41.
Jos Lehmän jalat ajettuwat ja paisuwat.
Surwo Ruusun kukan lehtiä (Fläder-blad) Sian ihralla, pane waateelle
ja kääri jalan ympäri -- Eli: Ota pellawan siemeniä ja Hirsgryniä, ja
keitä ne Etikasa ja sido lämminnä säären ympäri.
N:o 42.
Jos Lehmä on sarwensa loukannut, särkenyt ja pois puskenut.
Ensin sarwen _tohlo eli sohlo_ pestään wiinetikalla, suolalla
ja öljyllä seansa. -- -- Sitten otetaan wanhaa ihraa, terwaa ja
kuusenpihkaa, sulataan ja sekoitetaan, ja pannaan haawan päälle, niin
se paranee.
Eli: Ota, _nokia, suoloja_ ja wanhaa ihraa yhteen sekoitettu ja sido
ympäri Tohlon.
_Ihran kalwo_ päälle sidottu, parantaa myös hywin.
N:o 43.
Jos Lehmä kusee werta.
Anna hänen juoda _kirnupiimää_, eli omaa kustansa.
N:o 44.
Jos Lehmän eli Naudan kaula eli leuwwat ajettuwat.
Pese se suolaisella wedellä, ihmisen kusella, eli
parannus-kiwen-wedellä N:o 89. -- -- Ota sitten sitkiätä pikiä ja Sian
ihraa, sulaa se yhteen ja woitele sillä paisunto.
Niin pian kuin luondo kappale siitä paranee, niin pitää se slahattaman
eli myytämän slahtarille, sillä sama ajettuminen tulee useimmin, ja
Eläin kuolee.
N:o 45.
Nautain ulko-tautiin eli wetelään.
Surwo tammen-lehtiä ja Lawermarjan kuoria hienoxi ja anna Eläimelle
maidosa. Eli polta wanhoja kenkiä jauhoxi ja anna sisälle oluesa,
auttaa.
Wasikkain watturiin, keitetään pietarin kukkia (kryyni-kukat,
pyörtänö-ruohot, millefolium achillaea) oluesa ja annetaan juoda. -- --
Eli hienoa puna-kriitua eli walkiata-kriitua juomasa juotetaan. Kuin
warahin jauhoja welliin pannaan Wasikoille, tulewat ne watta-tautiin ja
kuolewat, ja kuin ne paljon juowat.
N:o 46.
Sarwi- ja sorkka-wikoin.
Sulaa pikiä ja öljyä yhteen, ja pyhi sen päälle, se on myös
pakahtuneille sorkille hywä.
Katzo Sarwi wikoihin N:o 42.
N:o 47.
Työlääseen Lehmän poikimiseen.
Tunge sywältä Lehmän kurkkuun 6 eli 7 sipulaa niin hän helposti poikii
ja selwiää wasikasta.
Eli: Ota Sipulin kuoria hywä osa, poleha ja saframia, keitä juomasa ja
anna 2:sti eli kolmasti, auttaa Wasikan poikimiseen pian.
N:o 48. Katzo N:o 23.
Että Lehmät hywin lypsäisit.
Hakkaa rouheixi liiwerstikkua; huonet-löökin juurta ja walkiata
Apeliasta, ja sekoita niitä wihkoon, se Lehmä joka niitä syö, lypsää
hywin.
Eli: Ota Fänkoolin siemeniä eli ruohoja, Kuminoita, Tillin siemeniä,
Liwerstikun siemeniä, Lawermarjoja, pimpinella (kangas kumina),
Safrania ja Airokkaan nahkaa, yhtä paljon kumpiain: anna Lehmän juoda
8 päiwää; lypsää oiwa lailla.
N:o 49.
Marttauneille Eläimille, ja joiden maito ei ole laadullinen.
Leikkaa eläintä hännän päähän poikki puolin jotain sywään: pane haawaan
9 ohran jywää, sido punasella weran tilkulla, ja anna olla koskemata 9
wuorokautta, sitte awaa ja ota side pois.
Eli: Leikkaa häntään että werta tulee, ja hiero suoloilla, elikkä
leikkaa ohran olkia silpuksi, ja hiero niillä.
N:o 50. Katzo N:o 7, 21.
Saada pois Täit ja Wäiweet, Waarnikat ja Syöpäläiset Eläimistä,
Hewosista ja Porsaista.
Keitä Säwenboomia eli wähää Fläderiä, eli Sabadilla siemeniä wedesä, ja
pese sillä Eläin -- -- salpaa se täinen pois muista, ettei Täit matele
toisiingin.
-- -- Eli: Keitä Perttulin aikana Suo-kanerwia wedesä, että woima hywin
ulos lähtee: sillä wedellä pese se täinen Eläin; niin lämminnä kuin
mahdollinen on.
-- -- Eli: Ota sammuttamatointa kalkkia niin paljon kuin tarwitaan,
keitä se wedesä ja pese sillä, niin täit pois tippuwat.
-- -- Eli: Ota kakkuja nauris öljystä (Rofolja) keitä ne wedesä, ja
pese sillä, niin syöpäläiset wissiin katoowat.
N:o 51.
Tyrehyttää werta Eläimisä ja Ihmisisä.
Polta wanha hattu eli huoppa tuhwaxi, joka kastetaan lämpymään
lin-öljyyn, ja sidotaan päälle: Eli, jotas pikemmin saat, Sian sonta
lämmin eli kylmä, sido päälle.
N:o 52.
Eläinten kieli Sampaan eli Talmaskaan.
Jos Nauta ei tahdo syödä, waan ottaa heinät suuhunsa ja kohta ulos
pudottaa; niin katto jos ei kieli ole werinen -- jos niin on: kaada
eläin, tartu kieleen wanhalla liina riewulla, krapaa pois weihtellä
kaikki Talma, kino ja weri, kuin siinä on. Kuin se on purkis,
pistellään se neulalla muutamiste, ja hierotaan jälistä suoloilla.
Eli Toisin: Hakkaa ikeneitä weitten kärjellä, hiero sitten kieltä,
hampaita ja ikeniä suolalla, hienoxi surwotulla harstilla (käsi
tahwolla) ja noella, willasen riewun päälle pantu.
N:o 53. Katzo N:o 45.
Jos Eläin on watta- eli Ruikku-taudilla.
Anna sille _puna multaa_, jolla huoneita maalataan.
Eli: Kasta usein tulista Terästä siinä wedesä, kuin Eläimen pitää
juoman; jota useimmin teräs siinä sammutetaan sitä parempi; mutta älä
anna juoda muuta wettä.
Sama on myös hywä watturilla olewille Wasikoille.
N:o 54.
Eläinten Ummella ollesa ja mahan turwuttaisa.
Annetaan tuoretta jästiä (käytettä).
Eli: Keitä tuoreita hamppuja kuidun ja siemenen kanssa oluesa, johon
pane sekaan 1/2 luodia surwotuita Hiiren paskoja, ja anna Eläimelle:
auttaa.
N:o 55.
Kuin Lehmä on letty eli lennoxisa, suoniwedosta; eli ampu- ja
lenno-taudisa.
Tämä tauti tutaan siitä: Jos luondokappale äkisti kaatuu kumoon,
täristää ulos säärensä ja jäsenensä, koko ruumis wapisee, ja
wälistä wahto käy suusta: Silloin otetaan wanhaa woita, etikkata ja
saltpietaria, sekoitetaan yhteen, jolla selkä woidellaan, ja sisälle
ihoon hiwutetaan.
Eli annetaan sisälle palowiinasa, Hjerneriä 1 jumfru, eli:
Kynsilaukkaa, pirunpaskaa, kruutia ja tulikiweä.
Kuin Wasikka on letty ja wääntää päätään kaniin; niin sido hirwen suoni
kaulan ympäri.
N:o 56.
Hiki-tautiin, eli kuin luultaan, Maran eli painajaisen ajawan yöllä
Eläintä.
Merkki siihen on: Eläin tulee, erinomattain yöllä niin märjäxi
nawetasa, että hiki tippuu karwan päistä, eli jos kädellä pyhitään,
kastelee sen.
Tätä wastaan keitetään kannen alla oluesa eli sahdisa yxi ruoho
Alchemilla, pääskysen pesä, tammen eli haawan lehdet ja annetaan naudan
juoda. Putken juurta, suolain kanssa annetaan wiinasa.
N:o 57.
Jos perä-suoli on ulos tunkennut.
Keitä lanka wihti wanhasa oluesa, ja sido lämminnä päälle ja sowita
sormilla sialleen. Tuomenmarjain mehulla woidella, saatta suolen
sisälle wetäymään.
Eli keitä hongan kaarmuja ja lepän kuoria hienoxi raspatut, maidosa ja
haudo sillä.
N:o 58.
Liika, kalwo, kynsi eli häiwä Eläimen Silmäsä.
Ota kewäillä mateen maxa, ripusta aurinkoon, niin siitä tippuu raswa,
woitele sillä aamun ja illoin, sulgalla silmää, niin se kuluttaa
häiwän. -- -- Jos tahdot panna toisen werran suoloja sekaan, niin se
on sen wäkewämpi -- ongi-lieron eli matoin öljy tekee saman.
N:o 59. Katzo N:o 123, 22, 26.
Ettei paarmat, sääsket, hyteet, munkkilaiset ja kärwäiset kesällä
Eläimiä puris ja imis.
Pyhi heitä yleensä Traanilla eli meren ajolla eli malilla, eli pumpun
ja agurkan lehdillä, eli warsan polwen ruoholla, (persicaria), eli
hienotetuilla Lawermarjoilla Traanin kanssa -- niin ne saa rauhan.
N:o 60. Katzo N:o 9.
Eläimelle, joka on märehtimätä.
Se tulee pahasta kondusta: mutta leikkaa sitä korwaan ja hiero kieltä
suoloilla: eli, hiwuta kurkkulakea suolalla ja wiinetikalla; niin se
saa ruoka lystin.
Jos yxi Nauta ei tahdo syödä taudin tähden, niin sekoita rukiin kliitä
haliaan weteen ja anna sen syödä ja juoda.
Märet-kino toiselta Lehmältä, suuhun pantu pian wälistä auttaa.
N:o 61. Katzo N:o 23, 48.
Kuinka Lypsy-lehmät pitää oikein holhottaman.
Ne pitää usein päiwäsä ruokittaman -- ja juotettaman -- Wesi lisää
maitoa -- sen kirkaampata sen parempi. -- Jääkylmä wesi tukkii maito
suonet: mutta aiwan lämmin ei ole myös hywä; kesä pensiä wesi juomaxi
on paras.
Että sen paremmin maito-suonet aukenisit ja Lehmä heruisi niin keitä
heinän piitä wedesä, liwerstikun juuren ja ruohon kanssa, fänkoolia,
anixia, kuminoita, surwotuita lawermarjoja, pimpinella, kyrweliä,
polttiaisia, nauriin naattoja, kaalin-lehtiä, ja muita maitoa
kartuttawia yrttejä ja sekoita samaan juomaan, tämä wäki-mehu muutamina
päiwinä, niin Lehmä heruu maidolleen.
Yxi hywin katottu Lehmä antaa Ruottisa 4 ja 5 kannua päiwäsä, Skånesa
enemmän, Hollandisa 8 ja 10 kannua ja Sweitzisä 18 kannua.
Kohta jälkeen poikimisen pitää Lehmän saaman hywiä nurmia, ja että ei
hän suutausi kuiwiin Heiniin, pitää hänen joka päiwä saada silppua eli
haudetta heinistä ja olista; sillä kuin oljet leikataan silpuxi ja
lioitetaan ja keitetään lämpymäs wedesä wähän suolan kanssa, niin se
syö sen paljon terkeimmin.
Ruumenista Haudet, ei kelpaa, se tukkii suolet, ja kuiwaa Lehmän ja
tukkii maito-suonet. Rukiin-oljet owat paremmat Lypsy-lehmille, kuin
kauran oljet; sillä kauran oljet kuiwaawat maidon, kohottawat hampaat
irralle; mutta lampaille on kauran-oljet terwelliset.
Utareet owat niinkuin lähteen silmät, jota enemmän sinne wettä juoxee,
sitä enemmän se ulos laskee; sentähden pitäis Lehmä 3:sti päiwäsä
lypsettämän, ettei maito ennättäis paatua utareihin. Kuin Lehmää
lypsetään, niin sen pitää tapahtuman tasan, riskisti, ja hywin tyynni
lypsettämän.
Karjalle pitäis aina mieli hywäxi annettaman suoloja; sillä suola pitää
Lehmän hywällä karwalla ja lisää maitoa. Yxi leiwiskä Maito-lehmälle
wuodesa ei ole liijaxi, kyllä se sen runsaasti maxaa. -- Taputella ja
suloisella äänellä puhutella usein Lehmiä, tekee heitä iloisemmaxi ja
auttaa paljon menestyxeen. --
N:o 62. Katzo N:o 47.
Mitä Lehmille on hyödyllisin antaa, poikimisen jälkeen.
Kuin Lehmä on Wasikan poikinut, anna hänelle ensi kerralla syödä
rukiista leipää, suoloja, maltaita, kynsilaukkaa ja tulikiweä. Siitä
tarttuwat hampaat lujemmaxi, woima wahwistetaan, maito lisäyy, ja Lehmä
paranee pikemmin Härille.
N:o 63.
Että estää tauteja Lampaista.
Lammasten ei pidä talwella useimmin saada juoda kuin joka toinen päiwä;
jos ne useimmin juotetaan, saawat taudin ja kuoleman.
Niitten tauteja estetään N:o 40.
Eli: Ota karheexi jauhetuita Ohria, kuiwia Malin-knuppia, hampun-luita,
surwotuita lawermarjoja ja suolaa, jotain kumpiakin ja anna Lampaille
siitä, syxyllä sisälle otettua, Mikkelin ja Martin päiwän wälillä 3
ilta joka wiikko; ja älä anna heidän niin pian saada juoda sen päälle.
Tämä on myös hywä wesi-tautiin, ja muihin ryhtyneihin wikoihin.
Katso N:o 24.
Wielä hywä puoskaro Lampaille.
Anna niille surwotuita kataja marjoja suolan kanssa ynnä kaurain, on
myös hywä.
Eli: anna heille kataja wettä wähän malin ja suolain kanssa, on myös
hywä terweellinen juoma, hywästä waikutuxesta.
NB. Anna Lampaille usein kyllä suoloja ja malia nuollaxeen, niin owat
ne warjeldut taudeista ja ne sairaatkin kostuwat.
N:o 64.
Lammasten umpi-tautiin.
Lampaalle annetaan 2 eli 3 lusikallista tuoresta jästiä lämpymäsä
oluesa: -- -- Eli: puoli luodia hywin surwottua tulikiweä kullekkin,
rieskasa.
Eli: kullekkin 1/4 osa luodia surwottua spitsglasia (Antimonium crudum)
kauran jauhoen ja kusen kanssa taikinaxi sotkettu ja sisälle annettu.
Eli: Keitä koiwun lehtiä kourallisen humalain kanssa: auttaa kuin siitä
kortteli juotetaan.
N:o 65. Katzo N:o 25.
Että tietä jos Lampaat owat kaikki terweet.
Keitä malia (koiruohoa) kotwan aikaa wedesä, ja kuin liemi on jähtynyt,
anna siitä Lammasten juoda, se lammas joka ei tahdo juoda, pitää
lahdixi, mutta muut Elo-lampaixi säästettämän.
Muutamat ottawat haawan kuorta ja keittäwät sitä 2 eli 3 tiimaa.
Sitten antawat he sitä keittoa Lampaille, kuin ne on olleet 2 eli 3
päiwää sisällä.
Toiset jälle koettelewat tällä tapaa; he keittäwät haawan kuorta, malia
ja lepän kuorta, ja antawat kekrinä Lammasten juoda, josta ne sairaat
maahan waipuwat ja tulewat herwottomaxi, ja eiwät elä talwen yli; mutta
ne terweet puhdistawat ainoastans wähä itziänsä tältä juomalta, ja
kelpaawat Elo-lampaixi. -- -- Mutta muut tunnustelewat heitä, tarttuin
heitä selkään ja koettewat jos nahka istuu lujasa, niin ne owat
terweet; mutta jos se on kohona ja luikas, niin owat ne sairaat.
N:o 66.
Että pitää Lampaita hywäs terweydes.
Niin pian kuin ne on Karihtoinet, anna syödä suolaa ja lawermarjoja,
josta ne tulewat lihawaxi, terweexi ja lypsäwät hywin. Mutta syxystä
tiinexi tultua älä enää anna, ettei ne keskosia loisi.
N:o 67.
Lammasten kapiin.
Ensin willat keritään kapisesta Lampaasta, ja muista salwataan; pese
sitten iho suola wedellä eli Ihmisen wedellä, josa kuumetut tiilikiwet
owat kastetun 3:es osan kuiwattua. -- Katzo N:o 38.
N:o 68.
Pyörä- eli pää-tautiin Lampaille.
Pyörälle tulewat Lampaat enimmästi umpitaudista, joka autetaan wattan
rikkowaisten kautta. Katzo N:o 64.
Ota Antimonium Crudum 1/4 osa luodi kutain Lammasta kohden, joka
surwotaan ja sotketaan taikinaxi kauran jauhoisa, jotain Ihmisen wettä
sekaan ja niin sisälle annetaan. -- Eli suonta lyödään silmäin alle eli
häntään, eli leikataan korwia, ja hienottua meiramia kynällä sieramiin
puhalletaan.
Jos Lammas pyörii ympäriinsä ja kaatuu, niin ota Terästä ja tulita,
kasta se oluen johonka wiskaa 3 suola raesta, auttaa, sisälle annettua.
Jos pää pöhettyy, paranee se, muutoin tapa pois.
Nori juohista leuwan alle ja niskaan, jota usein siirrellään, että wesi
juoxee, auttaa toisinaan.
N:o 69.
Kuin Lammasten suu ja huulet on ruwilla ja kipiät.
Kuin ruostesta sataa ja Lampaat syöwät sitä ruohoa, tule niitten suu
kipiäxi. Ota isoppia ja suoloja, kumpiain yhen werran, surwo, sekoita,
hiwuta suuta ja huulia, lakia ja kurkkua. Wiruta sitten etikalla ja
woitele wihdoin terwalla ja talilla yhteen sulattuna. Eli 1 luodi
Spanskgröönaa ja 2 luodia wanhaa ihraa, yhteen sulaa.
N:o 70.
Sappi-tautiin.
Sisälle annetaan ihmisen kusta -- -- Tahi: kuoleman kouran
(Samakon-hiiren porras) ruohoa, poltettua jauhoixi tammen jäkälätä
ja lepän lehtiä kuiwatuita uunisa, ja sitten pulwerixi surwottu,
sekoitettu noella ja suolalla, annetaan hywällä hyödytyxellä Lampaille
sappitautiin.
N:o 71.
Lammasten haawoin, Sudelta, Koiralta, Sialta eli muulta Pedolta.
Keitä nuoren pihlajan kuoria oluesa, jolla haawa pestään. Eli wanhaa
härskiä woita sulata kusen kanssa haawaan ja päälle sido. Eli woitele
katajan öljyllä -- parantaa.
N:o 72.
Että estää Sikain tautia.
Ota joka Sialle 1/2 qwintiiniä aiwastus-juurta (Prustrot), 1 qwintiini
lawermarjoja, 1/2 qwintiiniä tulikiweä ja saman werran krassin
siemeniä, ja myös saman werta Saxan saipuata (Wenedisk Twål), tämä
surwotaan ja hienotetaan ja sisälle annetaan maidon kanssa -- -- on
kaikille Sioille hywä paihti tiineille. --
Eli toisin:
Ota tulikiweä, lawermarjoja ja alunata, yhtä werran kumpiain, ja
jotain nokia takoista, (totoista), pane pussiin heidän jokapäiwäiseen
juomaansa, kaxi kertaa wuodesa uudistettu, warjelee heitä taudista.
N:o 73.
Jos Siat taudista paljon kuolewat.
Awaa suoni kärsään hammasten päälle, Hewosten suoni raudalla. Tämä
suoni ei näy, mutta sywälle pistäin, tulee weri ulos ja Sika paranee.
Orsteen Sikain ruokaan warjelee heitä.
Eli: Ota juoxutettu maito, Lehmän eli härjän lokaa, ja wähä aiwastus
juurta, sekoita, ja kaada Sian kurkkuun.
Eli: Ota liwerstikkua, aalannin juurta ja ämmän kengän eli karraborrin
juuria (stora karborre rötter) pane sitä Sian purtiloon jokapäiwäiseen
juomaan, sekä ennen että jälkeen taudin -- sanoo _Colerus_.
Eli: Jos Siat syöwät kraapuja, niin tulewat ne terweexi, kaikenlaisisa
taudeisa. -- -- Eli: kaada lipiä poroa Sian purtiloon ja puhdasta wettä
päälle ja anna heidän juoda kerran eli kahdesti.
Eli: Ota laingin werta kruutia, jotain saxan soopaa ja enemmän
lawermarjoja, keitä ne kusesa suuresa kruukusa:
Anna Sioille joka aamu lusikallinen heidän juomansa sekaan, niin
potiwaiset paranewat ja sairaat, terweet ei tule tauteihin.
N:o 74. Katzo N:o 6.
Kryyni-Sioille.
Kaaputa wähä Tulikiweä ja Alunata, astiaan; pane siihen tygö
Säfwenbomin warsia, keitä, ja kaada Sika-purtiloon juoman sekaan, tee
se 4 eli 5 kertaan.
Eli anna heille Soopan wahtua juoda ja hämmennä tammisella kekäleellä
heidän ruokaansa, ennen kuin se syödä annetaan.
N:o 75.