Walkia kalwo kaswaa Kanain kielen nenään, se wedetään pois kynnellä, ja
kieli kynsilaukan mehulla ja tuhgalla hierotaan. -- -- -- Sitten
sulalla pistetään molempiin sieramiin, josta Kana pääse hengittämään.
Anna sitte hänelle wähä woita, surwotun pippurin kanssa syödä, ja
woitele nokka kynsilaukka wedellä, eli wedellä josa rusennettu
kynsilaukka on lijonnut.
N:o 76. Katzo N:o 61.
Eläimiä ruokkia Silpulla.
Kuin Eläinten kontua on wähä, niin tehdään Lehmille tällainen sirppu:
Ota silputuita olkia, ja sekoita kaikenlaisia ruumenia siihen ja anna
seisoa liosa. Kuins siitä tahdot antaa Lehmälle, niin sekoita siihen
mäskiä (rapaa) kliitä ja jauho höystö wettä, ja anna haloisna eteen
syötää. -- -- Sillä säästetään heiniä, ja Lehmät lypsäwät paremmin.
Talwella annetaan Lehmälle 2 ämpäriä -- kesällä illalla yxi kotia
tullesa; niin se kutzumata tulee kotia ja lypsää kahta wertaa enemmän.
N:o 77. Katzo N:o 7.
Wasikoista waarinotettawa.
Wasikat ei pidä ikäin sowitettamaan Lammasten eli Sikain kanssa yhdesä
seisomaan; sillä siitä he saawat taudin, täitä, ja ryytywät eikä
menesty.
N:o 78.
Että tietää, jos Lehmä on tiines eli Wasikoisa.
Kuin se on nykyisin lypsetty, päästä pisar maitoa kylmään weteen. Jos
se ulos hajoa, niin on Lehmä Wasikan kanssa; mutta jos maito tippu
pysyy koosa, niin ei se ole tiines.
N:o 79.
Sikoja elättä yli talwen.
Lepän lehtiä kootaan ja kuiwataan warjosa, keitetään ja taikka yxin eli
kliin kanssa sekoitetaan, ja annetaan näille Irujamille, jotka siitä
hywin menestywät; hywäxi säästöxi jauholaarisa -- lepän lehdillä on
elättäwä woima ja takistuwat keittäessä kuin liima, sormiin tarttujen.
Petut eli petäjän kuoret, kuiwatut ja surwotut, samoin wehka on hywin
elättäwä Sikain ruoka, kuin ne jauhotaan ja rankkiin sekoitetaan,
nauriin nattain kanssa. Sika järsii mäntyisiä eli petäjä puita talwella.
N:o 80.
Pihlajan hyödytyxestä Eläimille.
Pihlajan marjoja syö Kanat mielellään.
Pihlaja kuorten, lehtien ja warpujen wesi, silputtuin olkein kanssa, on
Hewosille ja Lehmille hywä ruoka, josta he pian lihowat.
N:o 81. Katzo N:o 35.
Hewoisia helposti ruokkia yli Talwen.
Jos tynneri kauran karheita jauhoja sekoitetaan karhiaxi jauhettujen
Ruis jauhoen kanssa, leiwotaan siitä 480 kyrsää eli leipää, josta
annetaan päiwäsä hewoselle, jotka räkkää 24 päiwää, kuin muutoin sen
ajan sisällä menis kuin Hewoselle päiwäs annetaan 1 tuoppi kauroja 6
tynneriä 24 kappaa. -- Ja ettei perhe taida petosta tehdä sekoitetaan
taikinaan suoloja ja trankkia.
Kuiwata kuusen hakoja ja jauhaa jauhoxi ja sillä syöttää -- pitää
Hewosen hengisä ja lihottaa.
Polttiaisen siemenet kootut, ja kourallinen päiwäsä annettu, on Hewosen
terweydexi ja menestyxexi.
Haawan lehdet riipoitut ja Hewoisille syötetyt owat aiwan terweelliset
ja syödä hywän makuiset. Yxi tynneri haawan lehtiä, on 3 leiwiskän
nurmen weronen.
N:o 82.
Parantaa Willi-koiria, ja warjella siitä.
Otetaan woita ja siihen sotketaan kuminoita niin sakiaxi kuin ikään
taitaan, ja annetaan Koiralle syödä -- -- auttaa -- -- ja on koettu.
N:o 83.
Hewoisten pää-tautiin. Katzo N:o 2, 3.
Anna syödä hampun siemeniä, kuusen hakojen ja ohrain kanssa.
N:o 84.
Satulan lyöttämisen haawaan.
Polta herneitä jauhoxi pannusa, sekoita suutarin piin kanssa ja pane
haawaan. -- Eli pese saipualla ja palowiinalla. Eli hiuta warsan polwen
ruoholla (persicaria).
N:o 85.
Hewosen ähky-tautiin.
Ratasta Hewonen hywin lämpymäxi -- anna toisia heiniä eli appeita, ja
anna hänelle sitten kourallinen kissan paskaa hienottua ja sekoitettua
haliaan oluehen. Pidä händä sitten pois 4 eli 5 tiimaa syömästä. Puolen
wuorokauden sisällä on Hewonen tällä parattu, ehkä se on ollut kowisa
ähwyn pinteisa.
N:o 86. Katzo N:o 3.
Hewosen kurkku-tautiin (Qwarckan).
Anna hampun siemeniä, monta päiwää perätyxin.
Traania hylkeen (merenajoa) leiwäsä annettu Hewoisille ylistetään
muutamilta.
Kaattein juuria jywisä, syxyllä.
N:o 87. Katzo N:o 32. N:o 11.
Hewoisten umpi-tautiin.
Surwo punasta lakkaa jauhoixi ja anna Hewoiselle yxi lusikallinen
haliasa oluesa.
N:o 88. Katzo N:o 18, 29, 81.
Hewoisia wahwistawa ja hywäs lihasa pitäwä ruoka.
Haawan kuoria, mahlan aikana, kuin kuori lähtee eli huokiasti
nuljahtaa, otetaan, kuiwataan; mutta ei saawusa; surwotaan hienoxi,
sekoitetaan jauhoin, ruumenten eli ohrain sekaan; saattaa Hewoiset
pulskiaxi, lihoamaan ja ajaa ulos matoja.
N:o 89.
Jää naulalta, eli kengä naulalta, wioitettu Hewonen kengittäisä.
Wedä ulos naula, ja tipahuta muutama pisar terpetin öljyä reikään eli
läpeen. Eli Ihmisen kusta ja talia eli wanhaa woita sulattua haawaan.
Ei enää nilkuta, waan paranee pian.
N:o 90. Katzo N:o 41.
Lehmäin jalkain ajettuessa.
Surwo Fläderin (Ruusu-taudin kukan) lehtiä Sian ihraan, pane waattelle
ja sido ympäri jalan. Hiero keitetyillä ohran olilla -- haudo malilla
ja liwerstikulla.
N:o 91. Katzo N:o 47, 62, 78.
Lehmää auttaa poikiessa eli wasikoidesa.
Keitä pellawan siemeniä, ja anna juoda. Eli pistä kurkkuun 6 eli 7
Sipulia, niin se huokiasti poikii.
N:o 92 Katzo N:o 28, 29, 63, 66.
Eläimiä warjella Taudista ja Loukkauxista.
Woitele sarwen juuret eläwällä hopialla; eli kynsilaukalla. Ei myös
tule Täihin.
Anna Eläimen joka aamu 1/2 korttelia kusta.
Kuin Eläimet on syömätä ja ei märehdi, wedä langalle 4 eli 5 Sipulia --
ripusta kaulaan. Tätä tehdään joka päiwä; Eläimistä juoxee ulos kino,
eli saawat he wetelämmän wattan, ja jällens paranewat.
N:o 93.
Lampaita, warjella Taudeista.
Anna niille wälistä eli aika takaa surwotuita katajan marjoja
sekoitettuna suoloilla, ja siihen wähä kauroja. -- -- Katajan keitetty
wesi, suoloja sekaan, on terweellinen juoma.
Yxi nuoltawa laitettu sinisestä sawesta, wanutettu ja sekoitettu silli
suolaweden kanssa ja malin ja pyörtänö ruohoin (Reenfane) nuppien
kanssa, warjelee heitä monesta taudista.
Kauran oljet ja lepän lehdet warjelee heitä wesi-taudista. -- -- Katzo
N:o 65, 66.
N:o 94. Katzo N:o 72, 73.
Warjella Sikoja kryynisexi tulemasta.
Se on wissi, päälle luotettawa yxinkertainen konsti, että ainoastansa
joka aamu tyhjetä heidän ruokaansa ihmisten yöllistä kusta, ja siihen
sekoitta muutama kahmalo pihlajan marjoja -- eli panna ruan sekaan sian
kiweä (Lapis suillae.)
N:o 95.
Kuin Siat paljon kuolewat sairaudesta.
Ota liwerstikkuja, aalannin juurta ja karraborin juuria, hakkaa ne
hienoxi, ja pane joka päiwäiseen juomaan. On jalo warjellus ja
parantawa lääkitys.
N:o 96.
Eläinden, Lehmäin Umpi-tautiin.
Yxi wanha kokenut Huoneen-haltia on löynnyt hylkeen traanin
(lihawuuden) parahaxi. Siitä annetaan Eläimelle, Hewoiselle eli
Naudalle, kanan munan werta, joka kädellä kurkkuun tukitaan. Mutta
Traanin pitää olla tuoreen ja ei härskin. Tämä on tehnyt hywän
waikutuxen kaikenlaisesa umpi-taudisa.
Dagl. Allehanda N:o 107, År 1784.
N:o 97.
Yxi oiwa pää-wälikappale warjella Lehmiä, Wasikoita, nuoria Nautoita,
Sikoja, Hewoisia ja Lampaita, Taudista ja Loukkauxesta -- _Herm.
Hastilta_.
Neljä wuorokautta ennen kuin Hewoiset ja Eläimet ulos päästetään
annetaan heille 1 luodi Theriakia aamuin ja illoin -- hampaat ja kieli
hiwutetaan sillä ja sormella kurkkuun pakataan; samoin syxyllä sisälle
ottaisa -- --
Kuin Eläin hawaitaan sairaaxi, leikataan sen korwaan ja häntään, että
weri hywin juoxee -- ja Theriakiaa annetaan 3 eli 4 eli useimmin
päiwäsä, sixi kuin se paranee. -- -- Jos tauti ajoxexi lyöpi, niin ei
sitä awata, waan kypsetään tällä salwulla:
Ota 3 naulaa ihraa eli wanhaa woita.
3 naulaa Terwaa.
3 naulaa kuusen pihkaa.
2 naulaa Ruukiin-jauhoja.
4 luodia pulvis Bezoardicus simplex --
Keitä hywin yhteen, ja sen jähtyessä 8 munaa sekaan; pyhi riewulle,
sido päälle -- muuta aamuin ja illoin.
Kuin kupula on pehmennyt awaa weihtellä -- anna märjän hywin ulos
juosta, pane sama woide päälle.
Jos ei tätä salwua ole saatawilla, sotke Theriakia ihraan eli woihin,
lämminnä päälle sido.
Loukkaus eli ampu-tautiin, annetaan 8 kertaa päiwäsä joka toinen tiima,
kuumas juomasa pulvis bezoardicus simplex -- ja edellistä plaastaria
päälle pannaan.
N:o 98.
Lammasten pää-tauti ja kuolema, usein paarmoista ja kuhmista, jotka
pakkaa sieramista aiwoa kohden.
Hr. Archiateri _Linnæus_, Skånin reisulla pag. 128, näki Lampaita,
jotka käwi kaheilla päin, sairasna päästä, ja kuolit, awatesa löyttiin
paarmoja pää ranisa.
_Wallisnerius_ on ne ensin hawainnut Italiasa. _Reaumur_ on ne
maalannut hänen kirjasaan, _de Insectis_, Tom. IV. Tab. 35. --
_Linnæus_, Fauna Svec. 1026, 1027. kutzu ne _Oestrus_. Ne on
paarman sikiöitä, sieramiin tungenneet. Kuin Lappi ajaa talwella
kowasti poroansa että se aiwastaa, niin pernahtaa niitä matoja koko
kahmalollinen lumelle eli hangelle. Niistä kuolee porotkin. Suola-wettä
priiskotetaan sieramiin, eli Tulikiweä nuuskuxi -- ihosa nahan alla
kuin ne on, leikataan ne ulos, ja paikka hierotaan suoloilla ja
tulikiwellä.
N:o 99. Katzo N:o 110.
Eläinten Ruttoon ja Loukkaus Tautiin.
Baron _Reuterholmi_ sanoo, että Archiateri _Linnæus_ (katzo sen
Skånin Reisua eli Matka-kirja p. 456) on Eläinten taudin rutosta ja
loukkauxesta estänyt ja parantanut Fläskillä, etikalla ja malilla
sekoitettuna ja annettuna Lehmille, kohta sairaaxi tullesa.
N:o 100.
Eläinten ja Wasikkain ulko-tautiin.
Yxi kortteli samasta Lehmästä lypsetään, keitetään Toukan jauhojen
kanssa seinistä, ja sisälle annetaan. --
Eli punasta kliitua sisälle annetaan.
N:o 101.
Lammasten köhään eli yskään.
Lakritzia pannaan leipään ja annetaan syödä, eli lawermarjoja.
N:o 102. Katzo N:o 10.
Lammasten Wesi-tautiin.
Suolaa wedesä annetaan juoda aina syxystä. Lämmintä juomaa ei pidä
ikään annettaman Lampaille, se on suurexi wahingoxi.
N:o 103.
Kuin ei yxi Hewonen taida wettään heittää.
Wie händä hetkexi seisomaan Lammas karsinaan. Se höyry tungee hänen
ruumiisensa ja auttaa händä kuselle.
N:o 104. Katzo N:o 45, 53.
Eläinten puna-tautiin ja wetelään wattaan.
Tämä on yxi jalo ja hywäxi koeteltu wälikappale Eläinten watturiin
ja puna-tautiin, joka ei ikään petä. Täysi raawaalle otetaan 2
lusikallista, yhdelle nuorelle Naudalle yxi, ja Wasikalle 1/2
Terpentiinin öljyä, ja kaataa sen sairaan Eläimen sisään; paras on
taudin alusa.
N:o 105.
Lehmiä saada härille eli Sonnia ottamaan.
Lehmälle annetaan jästiä, eli lohen purstoa, eli sonnin Wasikan mako,
eli ampiais pesää -- eli wähä Spanian kärwäisiä.
N:o 106. Katzo N:o 25, 65.
Merkit Lammasten Tautiin.
Ne wissimmät merkit Lammasten tautein otetaan silmistä; Jos ne owat
wikkelät, silmä muna eli walkonen, sinisen walkia, puhtailla hienoilla
suonilla, niin on Lammas terwes. Mutta jos suonet walkosen päällä
silmäsä owat suuret ja walppaan punaiset, niin sanowat taitawat
Lammas-paimenet, sen olewan merkin keuhko ja maxa tauteihin. Pöhöttynyt
pää, kalweet juoxewat silmät, paljon raattaa silmisä, walkiat huulet,
pöhöttynyt rippuwa maha, on merkki wesi-tautiin. Punaset silmät,
wesikelloja kielellä owat merkki poltet-tautiin ja pään-kipuun -- Jos
pieniä punaisia pilkkuja ja näpylöitä on Lanteilla ja reiden puolesa,
niin Lampailla on Rupuli eli Rokot. -- --
N:o 107.
Neuwoja ja parannuxia Lammasten Tauteihin.
Suolaa nuolla Lampailta, ruuhisa, huhmareisa ja pölkyisä on heidän
terweydensä.
Malin nupit, ihra, suola, nisun eli kauran jauhon klii wähän terwan
kanssa sotkettu, maistuu heille hywin, ja pitää heitä terwesnä.
Kuin Lampaat tulewat watturixi, eli saawat wetelän loan, paratan ne
Raponticumilta Apthekista 2 luodia kullekkin, eli Tuli-ruohon (Hewon
hiiran) siemenet samoin.
Lammasten Yskä, parataan yhellä hywällä lusikallisella lientä keitetty
malista ja katajan marjoista eli katajan warwuista ja suolaa sekaan,
joka uuhen kurkkuun kaataan.
Lammasten rupuli, rokko eli Tuhkuri parataan, kuin annetaan Antimonium
Crudum, saltpietaria saman werta ja Tulikiweä (Rikkiä) puolexi, josta
annetaan 1 luodi kullekkin taikina palleisa, jotka tukitaan heidän
kurkkuunsa.
Wesi-tautia wasten ruukataan paljon suoloja, ja wähä wettä keitetty
kataja pensasten päälle, ja yxi nori kurkun alle punotusta langasta eli
jouhista, niin että wesi kuin laskeuupi päähän kumartaisa ja syödesä,
tästä ulos nuuruisi.
Jos Karihta eli Lammas on kipiä huulista eli suusta, niin woidellaan se
suolaamattomalla woilla, Tulikiwellä ja Alunalla, ja annetaan Emälle
eli uuhelle sisälle, Antimonium crudum 1 luodi, kaxi päiwää perätyxin.
Kalwo eli häiwä, kynsi eli liika silmästä ajetaan pois sokurilla ja
1/4 osa walaskalan suomusta jota saadaan Apteekista, joka puhalletaan
kynän kautta silmään, sixi kuin kalwo kuluu, ja woidellaan sulalla
seurawaista Silmi-wettä: 2 munaa keitetään kowaxi, walkonen eroitetaan
kalwosta, hakataan hywin hienoxi, ja sekoitetaan 3:men hienoxi surwotun
ja sihdatun neglikan kanssa, kumpaakin munaa kohden, ja walkiata
Wictriolia (silmä-sokuria) pähkinän werta, jauhoixi, jonga yli sitten
pannaan yxi taldrikki kuin se on koottu yhteen palliin, ja annetaan
seisoa niin hywä tiima; sitten rässätään mehu ulos liinan läpi, ja
pannaan tallelle tarpeexi klasiin -- Sakka eli rahka kuiwataan ja
hienoxi jauhoxi surwotaan, ja kuin tarwitaan silmään puhalletaan
-- -- Tämä on yxi werratoin silmä-wesi kaikkiin silmä wammoin
Ihmisille ja eläimille.
N:o 108.
Lehmistä, ja niitten taudeista.
Kuin Lehmän hampaat liikkuwat ja lensuwat trankista hiwutetaan hampaat
jauhoilla, joka on tehty alunasta, suoloista ja inkifääristä, jolla
ikeneet talwella hiutetaan kerta eli kahdesti wiikosa, ilman laimin
lyömistä, waikka ei he ikään saisi hapanta.
Lehmän ikä nähdään sarwista. Kolmanna wuonna alkaa ensimmäinen rinki
näkymään, ja sitten joka wuosi uusi tulee.
Jos Lehmä on saanut sen pahan tawan että imiä ittiänsä, eli sen Wasikka
imee, niin pannaan päähinen (kriimu) kuusen teräwistä oxista, eli
raudasta, kuonolle, joka pistää utareita; sixi kuin hän unhohtaa sen
tawan.
Lehmäin kuiwuuteen satakerrasa, annetaan hienoxi jauhettua kiwi yrttiä
(polypodium vulgare, Stensöta, _Linnæi Fl. Svec_. 944) Eli jauhettua
Sinappia, Tranin öljyä, palowiinaa yxi kortteli yhteen sekoitettuna;
josta annetaan Lehmälle 2 jumfuria, ja wirutetaan perästä 1 jumfrulla
puhdasta palowiinaa. -- -- --
Jos hän on Ummella pannaan siihen hywä finkerpori kröön Wictrilliä
eli mustaa (kupar-röökiä). Tämä annetaan Eläimille kuin ne lettywät
ja tulewat lennoxiin, wapisewat, ja eiwät märehdi, ja ruoka lysti on
poisa; jotka on merkit tautiin.
Lehmän ummesa olles pistetään yxi aluna palanen kahden pähkinän kokonen
perä-suoleen -- ja ei petä.
Ajettuneihin Rauhaisiin kurkun alla, otetaan malia (absintium) pujoa
(artemisia) ja kamillin kukkia, yhen werran kumpiain, ja keitetään
juomasa; nämät ruohot sidotan kaulan ympäri waatteeseen ja sidotaan
kiinni sarwiin. Kahdesti päiwäsä uudesta lämmitetään, jos sitä aikanaan
ruukataan, niin se paranee, mutta jos wiiwytään puhkee se reikiin, ja
on kauwan auki.
Jos Eläimet rykiwät eli owat Yskäiset, annetaan niille malia ja kataja
wettä ja wähä suoloja sekaan.
Sappi-tautiin eli kelta-tautiin annetaan niille Finis eli Saxan
saipuata (venedisk twål) wedesä sulattu, juoda kerran päiwäsä, kolme
päiwää.
Kipeille nahattomille nännille eli nisille bruukataan yxi woidet
suolattomasta woista, Tulikiwestä ja Alunasta. Elikkä: palowiinaa,
Etikkata ja pukin talia yhteen sulataan.
Ulkonaisiin haawoin ruukataan yxi woidet kusesta, keitetty jotain
sakiaxi suolan ja ihran kanssa hywin yhteen sekoitettu kuin Mätä-Kuu
lähestyy, alkaa Lehmät tulla kuiwaxi turwasta, silmät juoxewat, joka
on merkki kuumuuteen ruumiisa, silloin annetaan isolle Rahwaalle
lusikallinen terwaa ja kourallinen malia ja suoloja.
Härkäin riukku tauti, parataan liha laukalla (suola wedellä) keitetty,
ja wahto pois otettu, yxi kortteli päiwäsä; elikkä nokia ja palowiinaa.
Puna-tauti parataan yhellä lusikallisella Terpetin öljyä 1, 2 eli 3
kertaa päiwäsä -- -- ei ikään petä.
N:o 109. Katzo N:o 72, 73, 94, 95, 97.
Sikain tautiin.
Kuiwina kesinä, ja kuin ei ne saa juoda, tulee ne lonkista ja
peräpuolesta herwottomaxi, ettei ne tahdo seisaalla pysyä. Ne parataan
silloin seuraawaisella pulwerilla. Saltpietaria 1 luodi, Orsten 1
luodi, Camphertia 1/2 qwintiä, Antimonium crudum 1/2 luodia, eli sen
siaan Tulikiweä hienonnetaan, ja annetaan puoli satzia, kullekkin
taikina palleisa, päiwäsä; ja annetaan Trankkia eli piimää, sinukkata
juoda wälistä.
Kryyni Siat tutaan, että ne on ajettuneet molemmin puolin kaulaa,
ja korwat rippuwat; ne parataan, jos niille annetaan 3 lawermarja 3
päiwää perätyxin, jauhona; jos ei se kohta auta, annetaan uudesta --
Antimonium crudum tekee myös sen saman.
Sian kalwosta, joka peittää rinnat sisällä (pleura) ja wälikalwosta
keuhkojen alla (Diaphragma) saadaan puu lyhtyin peitet, jotka on niin
kirkkaat kuin klasi.
N:o 110. Katzo N:o 99.
Karjan Ruttoon eli Eläinden Loukkaus tautiin.
Warjella Eläimiä tästä taudista (præfervativ). 1/2 naulaa
Luttramatointa Saltpietaria, 2 eli 3 luodia Salmiakkia ja 1 luodi
Campherttia, surwotaan jauhoixi, josta annetaan joka Eläimelle
finkerporin täysi 2, 4 eli 6 kertaa wiikosa.
Kewäillä ja kesällä annetaan myös wälistä Eläinden juoda yhtä wettä,
keitettyä kusiais pesistä eläwäin kusiaisten kanssa kiehunutta, suolan
eli suolaweden kanssa sekoitettu; sillä ynnä sen wahwistawan pihgan
kanssa sisällänsä pitää tämä yhen höyryäwän, wahwistawan ja janoa
sammuttawan happoimuden. Jos nuoria tuoreita kuusen kaswanneita siihen
tygö pannaan, on se sen woimallisempi -- katajan hakoja ja hiestanan
warsia ja lehtiä, hakata, keittää -- juottaa, on sangen hywä.
3 eli 4 lusikallista terwan päällä seisowata wettä, muulla wedellä
sekoitettu, kaataan Lehmän kurkkuun. Eli 1/2 korttelia Terwaa kiehautta
ylös 1/2 tuopii wettä sen jähdyttyä, tätä wettä paljaaltaan kallistaa
2:sti wiikosa eli useimmin Lehmän kurkkuun. -- Nämät happoimellansa
parantawat ja wahwistawat Eläinten sisällyxet, weren ja ruumiin.
Tämän Taudin liikkuesa liiki senonsa, kaataan Eläimiin Etikkata,
pontakkia eli palowiinaa, malin kanssa, kusiais pesä ja kuusen hako
weden kanssa, on wirwottawa ja tarttumista läkähyttäwä.
Mutta puumöljyä antaa, ei ole hywä neuwo. Eikä myös wattan rikkowia
edellä -- se on wahingollinen mutta jälistä päin -- ja awata suonta
Touko-Kuusa lihawiin ja werisiin -- joka on Hewoset warjellut waikka ne
on toisten kanssa ulkona käyneet. --
Mutta että taudin alla suonta awata, on peräti wahingollinen ja
kiiruhtaa kuolemata.
Merkit Tautiin. Wälistä ei hawaita Ajettumista ja silloin ne taitaa
kapertyä yhes wuorokaudes eli 10 tiiman sisällä -- ja silloin
määrehtiminen lakkaa, silmät on kahallaan, ei liiku waan mulkailewat,
korwat kuumat ja rippuwat, ruumis wärisee ja wapajaa, werta tippuu
sieramista, ja werinen ilkiän hajunen kuola eli kino käy suusta,
ajettuneet näistä paikoin.
Kuin joku Eläin, näitten merkkein jälkeen on sairas, niin kohta
bruukataan tämä lääkitys Rec. 1 naula Luttramatointa Saltpietaria,
1/4 osa naulaa Wilkun walkun kukkia (Liljeconwallie blomster) 1/4 osa
naulaa Chamili kukkia, 3 luodia Camfertia ja 5 luodia salmiakkia,
jauhoxi sekoitetaan; 1 finkerporin täysi 2 eli 3 kerta päiwäsä annetaan
hywällä hyödytyxellä.
Sixi toisexi ota: 5 osaa Saltpietaria, yhen osan Hirwen sarwen suolain
kanssa (Hjorthornssalt, Sal. C. C.) yhtä tasaisiin osiin sekoitettu, on
wielä parempi.
Ynnä ensimmäisen pulwerin kanssa on hywä antaa sairaalle Eläimelle joka
ilta 50 eli 60 pisarta Wenäjän öljyä, puolen sen werta Hjorthorni öljyn
kanssa.
Takasta Nokea, illoilla on hywä antaa Bjelkin Elixiri eli Hjernerin
Testamenti on löytty hywäxi Ihmisille, jotka on Eläinden loukkauxesta
tulleet kohdatuxi.
Ettei ne terweet Eläimet ei tulis saastutetuxi täldä taudilta, on
waarin ottaminen: