Helsingissä ja Turussa,
J. C. Frenckell ja Poika,
1829.
Eläinden Tauti-Kirja,
Josa
Hewoisten, Lehmäin, Lammasten, ja
muun pienen Karjan ja Rahwaan
Irujamen ja Itikkain
Taudit
Ja
Parannuxet, Lääkityxet ja Koti-Huusauxet
Löytään
A-B-Ceen jälkeen sowitetun Registerin
johdatuxesta ja Numeroin osotuxesta
Kirjahan:
_Suomexi tulkitut_
Ja
Monesta Kirjasta, niinkuin myös korwa kuulosta
ja wälistä, omasta koettelemuxesta
waarin otetut ja kootut
_Christfrid Ganaderilta_
Phil. Mag.
Kolmas ylöspano.
Hewoisesa hengi miehen; Waimolla Talon pidändö.
Suomen Sananlasku.
Kelle hobbone on ojas, selle jalg peab ollema maddalamas.
AEsthon.
Suomalaiselle Lukialle.
_Eläinten Tautein ja wammoin_ oikia tunteminen ja niitten parantamiset,
eli, se nykyjään Ulkomailla, _Frankriikisa, Danmarkisa, Hollandisa,
Saxanmaasa ja myös Ruotzisa_ ylös otettu _Weterain_ Konsti, on tosin
niin hyödyttäwä ja tarpeellinen, että ilman sitä, Talot ja maat
häwiäwät, maan asujat köyhtywät ja särpymen ja muun karjan annin
puutoxesta näändywät: Yxi wanha Suomalainen Sananlasku sen todistaa,
joka sanoo: _Hewoisesa miehen henki; ratzusa rahan wahingo_.
Waikka nyt wahinko on nähtäwästi suuri Hewoisen, Eläimen, Raawaan,
Lampaan, Karitzan, Sian, Kanan, ja, waikka se olisi Porsaan pois
tullesa, ruton, loukkauxen, taudin, haawan eli muun wian kautta; Niin
ei kuitengaan meidän maasa, misään asiasa olla huolimattomammat, kuin
Karjan holhomisesa, Eläinten tautein tunnosa ja aikaisten lääkitysten
ja parannusten hankkimisesa; niin että se on ihmet, että Hewoiset,
Lehmät, Naudat ja Irujamet ja Itikat niinkään menestywät, ettei ne
kuole sukupuuttoon.
Yhden Talonpojan ja maan miehen suurin äwerjäisyys seisoo siinä,
että hän on rikas kaikenlaisesta Karjasta. -- Tämä on kaikille tuttu
asia. Mixeis siis jokainen Isäntä ja Emäntä sois Karjansa menestywän,
pysywän terwesnä ja hengisä? Onko se parempi että Eläimen taudista
olla tietämätöinnä, ja antaa Rahwaansa kuolla ja turmeltua? Eikö se
ole tosi: _Että jonga Lehmä lähtehessä, sen käsi alinna_. Mikä murhe,
suru, mielipaha, harmi, ja, itku, on monella Talon Emännällä ja
Karja-Waimolla Lehmän eli muun Eläimen näändymisesä.
Tätä ajatellesani, olen minä niinkuin maalla asuwa, maan miesten
hywäxi _Suomen kielexi_ tulkinnut, ja sieltä ja täältä koonnut tämän
_Eläinten Tauti-Kirjan_; erinomattain kuin Suomalaisilla ei ole tähän
asti ollut muuta apua Eläinten Taudeisa, kuin mitä _juoxian Akat ja
Äijät, Kuoharit, ja walehtelewaiset welhot, noidat, Taikurit, Myrrys ja
Indo miehet_, owat monen pöyhistelemisen alla luuletelleet ja kehuneet
tietäwänsä, ja että ynnä senkaltainen tyhmä Epäusko kansan seasta
katoaisi, ja ihmiset tottuisit ja taitaisit itze hätä tilasa kotona
saatawilla wälikappaleilla Eläimiään huusata ja parantaa.
Minä en lue sitä häpiäxi, waan iloxeni ja maakunnan hywäxi, jos tämä
_kokous Eläinden Tautein lääkityxistä_, luulttaisiin ei minuun sopiwan.
-- -- Minä wastaan ainoastansa, että ne jaloimmat suurisa ja korkeisa
wiroisa olewaiset Miehet kaikista säädyistä, owat sekä ulkomaalla
että meidän waldakunnasa, Eläinden taudeista kirjoittaneet ja paljon
taitawasti Maan Miehille haastanehet. Eiköstä myös se _pyhä Raamattu_
meille näytä, että se hurskas _Abeli_, ne pyhät Patriarchat _Abrahami,
Jakobi_, Kuningas _Dawidi_ ja monet muut Jumalan ystäwät, karja laumoja
paimendaneet, niitä holhoit ja niistä rikastuit, elit ja menestyit?
1 Mos. K. 46:34. 47:3.
_Ruotzixi_, owat seuraawaiset Kirjat Eläinten ja erinomattain
Hewoisten-taudeista ulos tulleet: _Sluga Gubben_, 2:dra Delen. pag.
120-134. _Kloka Gumman_, pag. 144-155. _Hushålls och Konst-Cabinettet_
1. Del. pag. 119, 242, etc. 2:dra Delen p. 22-260, 267, 282, 351,
407. _Von Akens Hus- och Res-Apothek_, p. 291, etc. _Colerus på Swenska_
2:dra Delen, p. 231-396. _Adelig-Öfnings_ 13:de Tom. p. 117-200.
_Gårdsfogde-Instruction_ p. 29. _Nödig och nyttig Samling af
approberade Läkedomar för Boskap och Creatur_, 2 Cap. p. 16-45.
_Behms Häst-Book_ etc. etc. etc.
Osta siis halulla Tämä Suomalainen _Eläinden Tauti-Kirja_, älä itke ja
säästä rahaasi; kyllä Hewoses ja Karjasi enämmän maxaa.
_Frantzilasta_ Pohjan Maalla sinä 20 päiw. Syys-Kuusa W. 1785.
Christfrid Gananderi.
Phil. Mag. Ostrobottn.
Eläinten Tautiin ja Wammoihin lääkityxiä, parannuxia ja neuwoja.
N:o 1.
Kuin yxi Hewoinen ei tahdo menestyä; waan lamaantuu.
Anna hänelle kahmalo maltaita, sekoitettua rawan (mäskin) kanssa,
herneen werta pirun paskaa hienoxi leikattua, ja älä anna hänen sen
jälkeen syödä eikä juoda 6. tiimaan.
Ilman sitä kaiwa kairilla eli wäännillä reikä seinään eli seimen
laitaan Hewoisen kuonon kohtaan, johon pannaan pirun-paskaa, kamfertiä
ja kynsilaukkaa, Hewoisten haistaa, pane eteen 8. kulmanen napula,
kuitengin ettei se rusenna sisälle pantuja kryydejä.
Eli neulo nämät kryydit pään päälle kriimuun eli päähisiin, joka on
hywä matkoisa.
Pidä tallisa hakatuita kuusen hakoja; se friskaa ylös Hewoisen ja lisää
sontaa.
Pane myös usein apesten sekaan kuusen hakoja, kärpän kuiwettua lihaa ja
olutta; eli anna syödä wälistä haawan lehden kerppuja eli kuiwatuita
haawan kuoria: nämät kaikki pitää Hewoisen pulskeana, kaunisna ja
woimasa.
N:o 2.
Että warjella Hewoisia yskästä, köhästä, kurkku- ja pää-taudista.
Ota _Foenum graecum_, enemmän kuin puoli lusikkaa joka hewoista kohden,
lioita wiin-ätikkasa että se seisoo sen yli, yhden yön, aamulla
kallistetaan ätikka pois, ja sitten sekoitetaan _foenum graecum_ hywä
puoli lusikallista maltaihin joka Hewoiselle syödä, jonga päälle ei he
saa juoda ennen kello yxi. Tätä annetaan syxyllä, kuin Hewoiset sisälle
otetaan. Jos sinä hawaitzet, ettei tämä ensi kerran waikuta wattan
puhdistusta; niin anna jälle uudesta saman werta kolmanna päiwänä.
Katzo N:o 31.
N:o 3.
Koska Hewoisella jo on kurkku- ja pää-tauti.
Ota _Malia_ (koin-ruohoa) ja _Pujoa_ puoli kuiwannutta, yhtä paljon
molemmista, ja pari kahmalota _Kanan-paskaa, eli Kyhkyisen_, joka
parempi olisi, ja sekoita yhteen nelikkoon, johon pannaan kuuma
tiilikiwi, johon nelikkoon painetaan Hewosen turpa, ja heitetään loimi
Hewosen pään yli, että se saa särpää kaiken sawun sisäänsä; kuitengin
annetaan Hewoisen wälistä nostaa turpaansa ylös, ettei se läkähdy, ja
että uusi kuumettu tiilikiwi muutetaan; Tätä tehdään, tiiman aika joka
kerta, 3 eli 4 aamua perästyxin, ja jälistä Hewosella wähä ratustetaan;
niin kino limpeisä ulos tippuu sieramista.
Toisin.
Pane kuusen hakoja ja terwaa ämpäriin, johon pannaan kuuma tiilikiwi,
että höyry siitä ylösnousee, jonga ylösnostesa Hewosen pää pidetään
loimen alla.
Eli: Ota Hewosen jouhia, sido ne harjaxi, ja kasta sulattuun
tulikiween, sytytä se, ja pidä Hewoisen sieranten alla, loimi pään
yli. --
Wielä: Ota tuoppi Ohria, keitä ne wedesä kannen alla, sixi kuin ne
halkeewat, sitten ne pannaan pussiin, joka pitää oleman niin suuri,
että Hewosen turpa siihen mahtuu, joka silmiä myöden siihen pistetään,
että hän hywin wetää siitä höyryn sisäänsä. Kuin sitä on bruukattu
kolmasti eli neljästi, niin hän pääsee kurkku taudistaan. Pussi pitäis
oleman buldaanista eli nahasta.
N:o 4.