— No, mutta mitä pirua tämä tarkoittaa? sanoi Sanders.
Sillä vain kaksi hausaa oli jäljellä, toinen vartiana ja toinen hänen
vuorolaisenaan.
— Herra, sanoi tämä mies, kun Sanders astui maalle, — komppanian miehet
ovat menneet alas virtaa erääseen Palmujen paikkaan.
— Kenen käskystä? kysyi Sanders.
— Heille oli ilmoitettu, herra, sanoi mies, — he kun kuuluivat
sufilahkoon, että Profeetan siunattu poika ilmestyy siinä paikassa ja
näyttää heille paljon ihmeitä.
Komissaarille välähti valo, ja hän puoleksi hymyili, vaikka hänen
sydämensä raivosi.
— Näyttää siltä kuin uneksija Mdali vielä uneksisi, sanoi hän. — Täällä
tulee huomenna pieksäjäiset.
Hänen ensimäinen aikomuksensa oli lähettää tyttö takaisin; hän ei
pelännyt, että vartioston satunnainen poissaolo johtaisi mihinkään
vakavampaan tapahtumaan — sellainen ajatus ei hetkeksikään johtunut
hänen mieleensä — mutta hän oli varovainen mies, eikä hänellä ollut
lainkaan halua antautua vaaraan.
Hän oli jo puoleksi palaamassa veneelleen, kun päätti, että koska tyttö
oli täällä ja oli matkustanut pitkän matkan, oli selvintä tehdä, mitä
oli aiottu.
— Teidän on parasta mennä naisten puolelle, sanoi hän. — Lähetän Abibun
kanssanne — minulla puolestani on asiaa eräälle Mdalille.
Hän avasi naisten osastoon johtavan portin ja katseli hentoa tyttöä
tämän mennessä pikku katua myöten ryhdikäs, leveäharteinen hausa
rinnallaan.
Hän käveli sen alueen poikki, joka erotti miesten osaston naisten
osastosta, avasi portin ja astui sisään sulkien sen jälkeensä.
Kukaan ei tullut puhumaan hänelle, mikä oli omituista, sillä
tavallisesti he tulivat pyytämään kuulustelua nimittäen häntä
hyväntahtoisesti hänen jokapäiväisellä nimellään, joka merkitsee »öisin
lentävää pientä teurastajalintua».
Nyt he istuivat majainsa edessä posket polvilla katsellen häntä
vaieten, peloissaan.
— Tästä minä en pidä, sanoi Sanders.
Hän pani huolimattomasti kätensä taskuun ja päästi browningin
varmistimesta. Keskisormellaan hän tutki revolverin perää, oliko
makasiini paikallaan.
Hän seisoi hyvin lakaistun tien keskellä, ja hänellä oli hyvä näköala
kadun päästä päähän.
Häthätää hän silmäsi oikealle puolen. Hän näki Ruthin puhuvan
alkuasukasnaisten kanssa — niitä oli kolme ryhmässä kyykkien maassa.
Hänen takanaan erillään ryhmästä seisoi Abibu pitäen
winchesterkarbiinia — lahja Sandersilta — käsivarrellaan. Komissaarin
silmätessä hausa veti salaa lukkoa vireeseen.
— Abibu lataa, sanoi jokin Sandersin aivoissa.
Hän käänsi silmänsä takaisin miesten osastoon. Kukaan ei liikkunut.
Vangit istuivat majainsa edessä vaiteliaina ja odottaen. Epäilyksen
värähdys kulki hänen hermojensa läpi. Hän silmäsi jälleen Abibuun.
Tämä oli hiljaisuudessa vetäytynyt vielä kauemmaksi naisryhmästä ja
piteli nyt kivääriä kaksin käsin — oikealla sormeillen lukon kohtaa ja
vasemmalla hypistellen makasiinia.
Sitten hän hieman kääntyi ja nyökkäsi, ja Sanders tiesi merkin olevan
hänelle.
Sanders kääntyi nopeasti. Jos vaara uhkasi, niin se uhkasi naisten
osastosta. Hän meni nopeasti takaisin samaa tietä, jota oli tullut.
Neljä miestä, jotka olivat istuneet hiljaa, nousivat ja tulivat häntä
kohti kiirettä pitämättä.
— Herra, meillä on pyyntö, aloitti yksi.
— Mene takaisin majaasi, Tembeli! sanoi Sanders jyrkästi. — Tulen
takaisin kuulemaan pyyntönne.
— Krak!
Abibu ampui erääseen majaan, ja tyttö pakeni tietä pitkin portille päin.
Tämän Sanders näki kääntäessään päätänsä, ja samassa nuo neljä
syöksyivät hänen kimppuunsa.
Suuri käsi peitti hänen kasvonsa ja luja peukalo pyrki hänen silmäänsä.
Tembeli kaatui kuoliaaksi ammuttuna, ja Sanders tempaisi itsensä irti.
Hän juoksi porttia kohti ottaen avaimen esille mennessään.
Hän kääntyi ja ampui kahta seuraajaansa, mutta näillä, ei ollut halua
taisteluun.
Hän avasi portin vakavin käsin ja sulki sen jälkeensä. Hän näki Abibun
maassa miesjoukon alla. Tyttö oli kadonnut. Sitten hän näki tämän
taistelevan kahden naisen kanssa, ja puolihullu Koforo hääri hänen
kimpussaan.
Hän pääsi naisten luo, kun toinen tarttui tyttöä tukasta ja veti hänen
päätään taaksepäin.
Koforo näki Sandersin tulevan ja laski kätensä.
— Ho, isä! sanoi hän hupsulla tavallaan. — Aion tappaa sinut, koska
olet paholainen!
Naiset peräytyivät, ja Sanders tarttui heikkoa tyttöä vyötäisiltä ja
heitti hänet pois heidän ulottuviltaan.
Koforo tuli häntä kohti herjaten ja irvistellen pieni lapionmuotoinen
partaveitsi kädessään.
Sanders tähtäsi tarkkaan, sillä hänellä oli vain viisi panosta
jäljellä; sitten hän kiinnitti huomionsa Abibuun.
Tämä makasi maassa tunnottomana; hänen kimppuunsa hyökänneet olivat
paenneet, sillä vartia ja hänen varamiehensä ampuivat verkkoaidan läpi
— ja harjaantunut hausa on tavattoman hyvä ampuja.
Yhdessä he kantoivat tytön veneeseen, ja Abibu virotettiin ja hänen
haavansa sidottiin.
Kello neljältä iltapäivällä palasi rukoilemassa käynyt vartio, ja
Sanders pani toimeen tarkastuksen molemmissa leireissä.
— Herra, sanoi muuan, joka oli ollut vain passiivinen katselija,
— tarkoituksena oli johdattaa sinut naisten osastoon. Sen vuoksi
muutamat miehet kätkeytyivät majoihin arvellen, ettei herra kanna
pientä pyssyään naisten keskuudessa. Kaiken tämän uneksi Mdali, joka on
paennut.
— Ei yksikään mies pakene Kahleitten kylästä, sanoi Sanders. — Mitä
tietä Mdali meni?
Mies osoitti kanavan rannalla olevaa rautalanka-aitaa.
Sanders meni aidan luo ja katsoi ruohoakasvavaa kanavaa.
— Näin hänen kapuavan ensimmäisen aidan yli, sanoi hänen
tiedonantajansa, — mutta en enää toisen yli.
Komissaari kumartui ja otti käteensä heinää, jonka heitti vedessä
olevalle vihreälle pölkylle.
Pölkky avasi karsaan silmän ja murisi vihaisesti, sillä se oli saanut
hyvän aterian eikä pitänyt, että sen unta häirittiin.