HERASTUOMARI. Suu kiinni!
(Jäävät jännitettyinä kuuntelemaan. -- Viereisestä huoneesta
kuuluu temmellys. Hetken kuluttua romahtaa, niinkuin joku
suurempi esine kaatuisi. Samalla tempaistaan ovi auki,
ja Jussi juoksee näyttämölle.)
JUSSI (Raivoissaan, kuin mielipuoli.) Voi hyvät ihmiset! Mua lyötihin!
Mua lyötihin ruoskalla niinkuin koiraa, niinkuin vanhaa konia. Voi
Herra Jumala!
VALLESMANNI (Tulee ruoska kädessä.) Sinä roisto uskallat kaataa
vallesmannisi. Ottakaa kiinni tuo mies!
JUSSI. Älkää sattuko muhun. Se maksaa nyt hengen.
VALLESMANNI. Eikö teistä kukaan uskalla. -- Kyllä minä!
(Siltavouti, renki ja herastuomari lähentelevät Jussia
ottaakseen hänet kiinni, kriivari seisoo penkillä
pöydän takana.)
JUSSI. Vieläkin minä pyydän: älä satu muhun.
VALLESMANNI. Sinä pyydät!
(Vallesmanni tulee lähemmäksi, lyö Jussia ruoskan
varrella, mutta Jussi väistää lyönnin, jolloin
vallesmanni perääntyy.)
JUSSI. Sinä piiskuri! Kytkettyä miestä kehtaat lyödä. (Panee polven
käsivarsiensa väliin ja murtaa siinä käsiraudat poikki.) Nooh! -- Nyt
vallesmanni! Nyt sopii tulla. -- Sun oikeutesi on väkivaltaa. Lakina on
silloin voima. -- Tule nyt!
VALLESMANNI (Ottaa pistoolin povestaan.) Pankaa kahleisiin tuo mies
(Jussille.) Pysy alallasi, taikka minä ammun sinut.
(Ojentaa pistoolin.)
JUSSI. Täällä maakunnassa ei peljätä oma henkeä eikä säästetä toisen.