(Vallesmanni ja kriivari rähähtävät nauramaan.)
KRIIVARI. Kylläpä herra vallesmanni osasi panna miehen pussiin. -- Mitä
minä kirjoitan?
VALLESMANNI. Kirjoita, että Salomon Matinpoika tietää Jussi Harrin
päästäneen vangitun Antti Hangan karkuun, mutta ei tahtonut todistaa,
ennenkuin oikeudessa (Pirullisesti.) Ja nyt kutsutaan Jussi Harri
sisään (Rengille.) Katsopas onko tuo kamari tyhjä ja suljettu, ettei
sieltä pääse karkuun. Ja sitten, kun tämä Jussi Harri on tullut sisään,
pane ovi hakaan.
HERASTUOMARI (Rykäsee pari kertaa.) Herra vallesmanni. -- Minä olen
vain yksinkertainen kansanmies, mutta saanko sanoa teille muutaman
sanan (Rykäsee.) Te olette rohkea ja toimekas mies ja voitte täällä
saada paljon hyvää aikahan. Multa te olette tullut tänne vierahista
oloista, ettekä vielä tunne tätä kansaa, sentähden tahdon vanhana
miehenä omantuntonikin tähden sanoa sanottavani. -- Näillä tasangoilla
kunnioitetahan voimaa ja rohkeutta. Väkivaltaisuuksiakaan ei kovin
ankarasti tuomita, jos väkivallan tekijät ovat vertaisia, mutta
väkivalta herrain ja virkamiesten puolelta päästää aina pahat luonnon
voimat ihmisissä irti. Tämä lakeus on antanut asukkaillensa
vapaudenrakkauden, ankara taistelu toimeentulosta on pakottanut
asukkaat luottamahan itsehensä ja tehnyt ne samalla koviksi. Mutta
kansa on rehtiä. Se on paha ainoastansa sille, joka itse antaa aiheen
(Nousee.) Nämät ihmiset ovat kuin joki tuossa, (viittaa ikkunasta) joka
tyynenä ja rauhallisena virtaa omaa uraansa, kunnes se syystä tai
toisesta rupeaa tulvimahan, mutta silloin sillä ei olekaan mitään
rajoja. Se särkee silloin kaikki, mitä sen tielle sattuu. Sentähden:
älkää nostattako tulvaa.