ROUVA VUORENPÄÄ (menee sohvan luo ja ottaa sen selkänojalta liinan
hartioilleen, istuutuu). Luulin huomanneeni täällä äsken pienen tytön?
VELLAMO (menee kirjoituspöydän luo, repäisee pienen paperipalan ja
kirjoittaa siihen). Hän oli minun mallini.
ROUVA VUORENPÄÄ. »Paimentytön» malli?
VELLAMO. Olen muuttanut tauluni nimen.
ROUVA VUORENPÄÄ. Milloin?
VELLAMO. Nyt juuri. (Menee telineen luo ja kiinnittää paperipalasen
taulun reunaan.)
ROUVA VUORENPÄÄ. Miksikä?
VELLAMO. Tule katsomaan!
ROUVA VUORENPÄÄ (aikoo nousta, mutta nojautuu hermostuneesti takaisin
sohvaan). Sano vain!