ERNST. Niin, ja minä kysyn vielä kerran: onko se mahdollista? -- Isälle
John, miehelle huonossa nutussa -- joka köyhässä asunnossani tyytyi
yksinkertaisimpaan ruokaan -- isälle John kuuluu kaikki tämä rikkaus?
FARREN. Niin, hänelle se kuuluu. Ja kaikki, mitä te näette, on hän
itsellensä hankkinut ahkeruudellaan. Harris ja kumppani on asioidensa
nimi, suurin Liverpoolissa. -- Hänen nimensä sulkee joka köyhä
rukouksiinsa.
ERNST. Oi Mariaa! sisar rukka! Mintähden olet kuollut niin varhain?! --
Mutta mintähden hän peittäytyy huonoon nuttuun? -- Mintähden hän ei
näytä maailmalle kuka hän on ja mitä hänellä on?
FARREN. Hänellä on syitä, _täällä_ juuri _niin_, eikä toisilla tavoin
näyttäytyä -- ja siitä hän ajassa teille sanoo. Tästä päivästä alkaen
nuori ystävä, hän ei enää juoksentele katuja myöten, hän ajaa ulos
komeissa vaunuissaan, ei enää huonossa nutussa, mutta kauniissa
vaatteissa, niinkuin maailma mielellään tahtoo.
6:s Kohtaus.
Entiset. Palvelia.
PALVELIA (Loistavassa palvelus-puvussa tulee peräovesta:) Eräs herra
tahtoo puhutella talon herraa.
FARREN. Antakaa häntä silmänräpäyksen odottaa etu-huoneessa. (Palvelia
menee:) Herra John on käskenyt minua teille tämän huoneen (näyttäen
sormellaan ovea oikealla ja avatessaan:) tarjoomaan. -- Kaikki, mitä
siellä löydätte, on teidän omaisuutenne. -- Olkaa niin hyvä ja astukaa
sisään!