Uusi vuosi 1869.
Jo kellot ne kaikuu
Nyt tornissa yllä,
Ja torvikin raikuu
Yövartian kyllä;
Jo on sydän yö,
Kaksioista jo lyö,
Jäi vuosi ja uus tuli aika ja työ.
Hyv' yötä, sä meille
Toit leivästä vajaan,
Veit tuskien teille,
Veit manalan majaan;
Mut kyynelihin
Toit lohtuakin,
Ja Jumalan armoa hädässäkin.
Sä vitsana Luojan
Löit rankaisemalla,
Sä taas avun, suojan
Toit armahtamalla,
Ett' ilossa me
Ja tuskissamme
Tok' ain' Jumalaa yhä kiittäisimme.
Uus vuosi, mi aamun
Kointähtenä loistat.
Ja varjojen haamun
Yön usmaset poistat,
Sä toivoa tuo,
Ja onnea suo,
Ja Luojalta siunaus kaikille luo!
Oi, lapseni, kiitä
Nyt taivahan Luojaa,
Ain' armosta siitä,
Mi meit' yhä suojaa!
Uus vuosi on taas,
Sä siis Jumalaas
Rukoile, ett' suojaisi hän isänmaasi
Sä kukkia kylvä,
Vie haudoille, missä
Nyt hanki on kylmä,
Maa jääkitehissä!
Ja haavoihin sä
Vie lääkkehiä,
Ne hoitele nuoruuden lempeyllä!
Nyt siis ilon rusko
Sun poskillas olkoon,
Ja toivo ja usko
Ne vahvaksi tulkoon!
Kun vuosi on uus,
Niin myös iloisuus
Meill' olkohon uus sekä Jumalisuus!
Sä ruusuja riistä
Ja kukkia kanna,
Tee seppele niistä,
Se maallesi anna,
Mi kuihtumaton
Ja lauhtumaton
Sun sydämes juurelta poimittu on!
Nyt alamme vuotta.
Sen tahdomme päättää,
Ja Luojahan luottaa,
Jok' onnemme säätää.
Hän johdattakoon
Hän lohduttakoon
Hän Henkensä voimalla virvoittakoon!