"Tiiätkö, kenehen sun kalikkas kävi eilen?"
"En, en tiiä enkä huoli tietää."
"Kukaties on pian toinen ääni kellossa. Jos tahot niskas säilyvän, on
pako ainoo keinos. Mies on tällä hetkellä sieluntoreissa. S' on pappi,
isä Andrew!"
"Jumal' avita!" huusi Canty. Hän herätti perheensä ja komensi käheällä
äänellä: "Ylös joka sorkka ja paetkaa -- tai jääkää tänne kuolemaan!"
Tuskin viisi minuuttia siitä oli Cantyn koko perhekunta kadulla
ja pakosalla henkensä puolesta. John Canty piti prinssiä kiinni
ranteesta ja kiirehti hänen kanssaan pois pimeää katua, antaen hänelle
hiljaisella äänellä tämän varotuksen --
"Piä suus kiinni, sinä hullu narrinparta, äläkä haasta nimeäni. Minä
otan kohta uuen, ettei lakikoirat saa vainua minusta. Suus kiinni, s'
on sanottu!"