"Ehkä mä erehdyin; mutta mä luulin olevani vapaa, ja niin ollen
tuumasin taas lähteä hakemaan sitä hökkeliä, jossa olen syntynyt ja
kasvanut kurjuuteen, mutta joka on äitini ja sisarteni majapaikka ja
siksi myöskin minun kotini; jota vastoin tämä prameus ja loisto, johon
en ole tottunut -- oi, sir, antakaa mun mennä!"
Kuningas oli hiljaa ja mietiskeli hetkisen, ja kasvoistaan näkyi
nousevan tuskaa ja levottomuutta. Pian hän kuitenkin sanoi äänellä,
jossa oli vähän toivoa --
"Kenties on hän mielenvikainen ainoastaan tältä yhdeltä puoleltaan, ja
järki hällä tallella kaikissa muissa suhteissa. Suokoon Jumala, että
niin olisi laita! Tehkäämmepä koe."
Sitten hän teki Tomille kysymyksen latinaksi, ja Tom vastasi ujosti
samalla kielellä. Kuningas ilostui ja näytti sen myös. Lordit ja
tohtorit osoittivat niinikään tyytyväisyyttään. Kuningas sanoi --
"Se ei tosin ollut hänen koulutuksensa ja taitonsa mukaista, mutta se
näyttää kuitenkin, että hänen mielensä vain on kipeä, eikä kokonaan
sekoittunut. Miltä tuntuu teistä, sir?"