Rouva Burton katsoi kysyvästi Toddyyn. Kun tämä sen huomasi, koetti hän
välttää tätinsä katsetta. Silloin herra Burton juoksi portaita alas,
katsoi tiukasti molempia poikia ja kysyi: "Mitä sinulla oli tehtävää
ruutisarveni kanssa, Toddy?"
"Niin, kun, kun", änkytti Toddy. "Kun täti ei tahtonut panna minun
kakkuihini pulvejia, että ne tulitivat möyheikti, kun minä olin ne
entin pujittanut kovikti; täti tanoi, ettei te auttaiti. Mutta itä
tanoo, että aina pitää koettaa. Ja minä menin ottamaan vähän juutia
pullotta [engl. sana powder merkitsee sekä ruuti että pulveri], joka
jiippui tinun pyttyti luona. Enkä minä puhunut kenellekään mitään, te
oliti heille yllätyt. Ja titte kun minä odotin, että te kyptyiti, tuli
paholainen ja vei ten mennettään. Te oli kai niin hyvä, ei te titä
muutoin oliti ottanut. Tehän on niin taitava vajattamaan, että te voi
ottaa, mitä te vain tahtoo, kokonaitia leipujipuotien ikkunoita."
"Kuinka sinä sitä sekotit taikinaan ja paljonko sinä sitä otit?" kysyi
rouva Burton.
"En minä titä ollenkaan tekottanut", sanoi Toddy, "minä kaadoin pannuun
niin paljon kuin tiihen mahtu. Ja jot tinä olitit koettanut työdä
niitä kakkuja, joitta ei ollut pulvejia, olitit tinäkin tehnyt tamalla
tavalla. Minä en voinut niitä ollenkaan pujja, täytyi niellä kokonaan."
"Tiedättekö nyt kuka on paholainen, _pikku_ paholainen, joka --."
"Mutta Harry!" hillitsi rouva Burton. "Niin, rakkaani, peittämätön
totuus on, että sinun sisarenpoikasi --."
"_Sinun_ sisarenpoikasi, arvoisa herra!"
"No hyvä, minun -- meidän sisarenpoikamme pani uuniin tänäpäivänä saman
verran ruutia, kuin mitä tarvitaan kuusinaulaisen tykin lataamiseen.
Kuumuus kävi sille vähitellen liian ankaraksi."
Toddy oli kuunnellut tätä keskustelua uteliaana ja jännittyneenä ja
lopuksi hän kysyi nyörästi:
"Eikö te titte ollut oikeaa pulvejia? Minä luulin, että te oliti
oikeaa, tillä kun te jäjähti, tuli kaikki niin --"
"Luuletko, että kasvatuksesi milloinkaan voi voittaa noiden poikien
varmat mielipiteet, rakkaani?" kysyi herra Burton. "Ja ellei se sitä
voi, mitä sitten?"
"Enti kejjalla minä en pane niin paljon", sanoi Toddy. "Ei ole
ollenkaan hyvä alkaa koettaa jotakin atiaa, ja titte te atia vie
tinulta kaikki mennettään ja täjkee hellan palatikti ja täikyttää pikku
pojat ja tädin puolikuoliaikti."