MARTHA SISAR. Minä pyydän teitä, olkaa nyt niin hyviä.
TULPE. Sisar on oikeassa, laittautukaa tiehenne.
HANKE. Osataan tässä mennä ilmankin, jos mieli tekee.
HETE. Kanakoppiinkos meidät yöksi ajetaan?
PLESCHKE. Kyllä sinulle tilaa löytyy -- on tilaa sinulle -- tiedät
kyllä missä.
(Kaikki köyhäinhuonelaiset menevät.)
HANNELE (avaa silmänsä pelokkaasti): Joko hän meni? Joko meni pois?
MARTHA SISAR. Kaikki ovat poissa. Ethän sinä vain pelästynyt, Hannele?
HANNELE (yhä vielä pelon vallassa): Joko isä meni?
MARTHA SISAR. Eihän hän ole täällä ollutkaan.
HANNELE. Oli, sisar, oli!
MARTHA SISAR. Sinä olet nähnyt unta.
HANNELE (syvään huoaten, rukoilee sydämellisesti): Voi -- rakas Herra
Jeesus!: -- Voi rakas Herra Jeesus! Suloisin, parhain Herra Jeesus: ota
minut luoksesi, ota minut luoksesi. (Muuttuneena.)
Jos joutuisi hän
ja ottaisi mun
Luot' ihmisten kotiin
Isän kaivatun.