GOTTVALD. Hän ei kai tiennyt enää muuta keinoa. (Lyhyt äänettömyys.)

TOHTORI WACHLER (astuen vuoteen luo, tarkastaen): Hän puhuu kai

unissaan?

HANNELE. Miljoonia tähtiä.

TOHTORI WACHLER ja GOTTVALD (tarkastavat häntä. Kuu paistaa ikkunasta

valaisten ryhmän).

HANNELE. Sinä vedät minun luuni irti. Ai, koskee sielun pohjaan asti.

TOHTORI WACHLER (avaa varovasti hänen paidankauluksensa): Hänellä

näyttää koko ruumis olevan naarmuissa.

SEIDEL. Samalla lailla runneltuna makasi tytön äitikin arkussaan.

TOHTORI WACHLER. Surkeata! Surkeata!

HANNELE (muuttuneella, itsepäisellä äänellä). Minä en tahdo. Minä en

tahdo. Minä en mene kotia. Minun täytyy mennä -- Holle-rouvan luo

kaivoon. Päästä minut -- isä. Hyi, kuinka sinä taas löyhkät! Olet taas

juonut viinaa! -- Kuule, miten metsä humisee! -- Tänä aamuna kulki

tuulispää vuorilla. Kun ei vaan sattuisi tulipaloa. -- -- -- Jollei

räätälillä ole kiveä taskussaan, eikä rautaa kädessään, lennättää

myrsky hänet yli kaikkien vuorien. Kuule! kuinka myrskyää! -- --

(Laupeudensisar Martha tulee.)

GOTTVALD. Hyvää iltaa, sisar.

MARTHA SISAR (nyökkää).

GOTTVALD (astuu laupeudensisaren luo, joka valmistaa kaikki hoitoa

varten ja puhelee hänen kanssaan taustalla).

HANNELE. Missä on minun äitini? Taivaassa? Aah! Aah! niin kaukana! --

(Avaa silmänsä, katsoo vieraasti ympärilleen, pyyhkäisee kädellään

silmiään ja sanoo tuskin kuuluvalla äänellä:): Missä -- minä olen --?

TOHTORI WACHLER (kumartuen hänen ylitseen): Hyvien ihmisten luona.

HANNELE. Minua janottaa.

TOHTORI WACHLER. Vettä!

SEIDEL (joka on tuonut toisen kynttilän, menee vettä noutamaan).

TOHTORI WACHLER. Koskeeko mihinkään?

HANNELE (pudistaa päätään).

TOHTORI WACHLER. Eikö? No katsos vaan, meidän laitammehan ei olekaan

niin huonosti.

HANNELE. Oletteko te lääkäri?

TOHTORI WACHLER. Olen kyllä.

HANNELE. Silloin minä olen varmaan sairas?

TOHTORI WACHLER. Hiukan, ei pahasti.

HANNELE. Tahdotteko te tehdä minut terveeksi?

TOHTORI WACHLER (nopeasti tutkien): Koskeeko tänne? Entä tänne?

Tuntuuko kipeältä tässä? Tässä? -- Entä tässä? -- Ei sinun pidä katsoa

minuun niin arasti, en minä tee sinulle pahaa. Miten on tässä kohden?

Koskeeko siihen?

GOTTVALD (astuu taas vuoteen luo): Vastaa herra tohtorille, Hannele!

HANNELE. (sydämellisellä, rukoilevalla, kyynelten värisyttämällä

äänellä): Voi, rakas herra Gottvald.

GOTTVALD. Kuuntele nyt vaan, mitä tohtori sanoo ja vastaa kauniisti.

(Hannele pudistaa päätään.) Miksi ei?

HANNELE. Siksi -- siksi -- että minä tahtoisin niin mielelläni äidin

luo.

GOTTVALD (silittää liikutettuna hänen tukkaansa): Älä siitä nyt

huolehdi.

(Lyhyt äänettömyys.)

(Tohtori nousee, henkäisee syvään ja on hetken mietteissään. Martha

sisar on ottanut toisen kynttilän pöydältä ja valaisee sillä.)

TOHTORI WACHLER (viittaa Martha sisarelle): Sisar, olkaa niin hyvä!

(Astuu hänen kanssaan pöydän luo ja antaa hiljaisella äänellä hänelle

määräyksiä. Gottvald ottaa hattunsa ja seisoo odottaen, katsahtaen

milloin Hanneleeseen milloin tohtoriin ja laupeudensisareen.)

TOHTORI WACHLER (lopettaen hiljaisen keskustelunsa sisaren

kanssa): Minä kai tulen vielä katsomaan. Lääkkeet minä lähetän

heti. (Gottvaldille.) Mies on luultavasti jo otettu kiinni Miekan

ravintolassa.

MARTHA SISAR. Niin minulle äsken kerrottiin.

TOHTORI WACHLER (ottaa turkin ylleen. Seidelille): Te tulette kai

apteekkiin! -- -- --

(Tohtori, Gottvald ja Seidel sanovat mennessään hiljaa

Martha sisarelle hyvästit.)

GOTTVALD (huolestuneesti): Mitä te, herra tohtori, ajattelette hänen

tilastaan?

(Kaikki kolme poistuvat. Laupeudensisar on nyt kahden Hannelen

kanssa. Kaataa maitoa ruukkuun. Sen aikana avaa Hannele silmänsä

ja tarkastaa häntä.)

HANNELE. Tuletko Herra Jeesuksen luota?

MARTHA SISAR. Mitä sanoit?

HANNELE. Tuletko Herran Jeesuksen luota?

MARTHA SISAR. Etkö sitten enää tunne minua, Hannele? Minä olen Martha

sisar, muistatko? Olithan sinä meidän luonamme, etkö muista enää? Me

rukoilimme yhdessä ja lauloimme kauniita lauluja. Eikö niin?

HANNELE (nyökkää iloisesti): Ah, kauniita lauluja!

MARTHA SISAR. Nyt hoidan minä sinua Jumalan avulla, kunnes paranet.

HANNELE. Minä en tahdo parantua.

MARTHA SISAR (maitokuppi kädessään): Tohtori sanoo, että sinun pitää

juoda maitoa, että tulisit terveeksi jälleen.

HANNELE. Ah, sisar, minä kadun niin sydämestäni.

Hannele: 2-näytöksinen unirunoelma · 第 10 / 26 题