140 Satu.

Susi, Lammas-paimenna.

Susi syömäri sujotti

Panensi paimenexi,

Wiekas willitty wihanen

Puki paimenen pukuhun,

Otti sauwwan odaxensa

Pillin paimenen parahan

Torwen tolwana tapasi

Jotta näytti jylkiältä

Parahalta paimenelta

Tässä pulskassa pugussa

Ylty ylön ylpiäxi;

Mäni yöllä yxinänsä

Wäen maatessa majassa

Unen alla uupununna,

Koska koiratkin kowasti

Kaikki kuorsaawat katalat

Jätkytteli jylkiästi

Ääntä paimenen parahan

Kuttu karittat kokohon

Lammas lauman likemmäxi;

Mutta ääni ärmätillä

Kowan kuulu karhialta

Kowan kolkolta komahti,

Ulwo Suden uikutusta,

Että heräsit hewillä

Kaikki krannisa imeiset,

Wäki wirkosi unesta,

Tulit pellolle tohulla

Sutta surwoit seipähillä,

Annoit palkan paimenelle

Kangen kansa kelpo lailla;

Jottei päässy paikastansa

Susi köysistä kowista.

Se on sangen kurja kansa

Warsin walitettawasti

Jota Paimenet pahasti

Sortanewat suden lailla:

Koska wallat wallitsewat

Wäkiwallalla wihassa

Alas polkewat peräti

Alammaisia alati:

Mutta nijnkuin Susi suuri

Pian tuttihin pahaxi

Waikka paimenna puheli,

Nijnpä kyllä konnan juonet

Sala-wiekkahat walehet

Ilmi-tulewat tawasta.

Suu wiepi Suden ritahan

Kieli kärpän lautaisehen.

Uudempia Uloswalituita Satuja · 第 144 / 156 题