123 Satu.

Yxi Talonpoika ja Haikara.

Yxi Talonpoika sai yhtenä päiwänä linnun pyydyxisä monta Kurkea ja

muita Hanhia, jotka olit tottuneet syömään häneldä hänen laihonsa ja

jywänsä, joiden seuraan nyt myös yxi Haikara oli joutunut, joka rukoili

häntä suuresti, että hän säästäis häntä ja päästäis hänen irralle,

sanojen ettei hän ole Hanhi, Suorsa, eikä Kurki, wain yxi waiwanen

wiatoin lintu ja wielä parempi kaikkia muita; ja wielä siihen tygöpani

hän, minulla on suuri mure minun wanhasta äitistäni, jota minä elätään

kaikella murheen pidolla, kuin minä ikänänsä taidan. Mitä minun siihen

kaikkeen tule? sanoi Talonpoika, koska minä olen sinun kerran tawannut

niitten eli sellaisten lintujen seurasa, jotka on tehneet minulle

wahingon: sinun täytyy kuolla ynnä toisten kansa --.

_Oppi_. Ei ikään pidä oltamaan muitten kuin hywäin seurasa; sillä

joka pahain kansa yhdesä on, saa usein heidän kansansa hukkua, ehkä

kuinga wiatoingin hän olis. Höyhemistään lintu tutaan, ja kumppaleista

ihminen. Wanha Latinainen Sananlasku sanoo: Noscitur ex sociis, qvi non

cognoscitur ex se.

Uudempia Uloswalituita Satuja · 第 127 / 156 题