Yxi Jalopeura ja Hirwi.
Yhellä Jalopeuralla oli sangen werratoin nälkä, ja hawaitsi yhden
lihawan Hirwen yhellä korkialla kalliolla syöskendelewän. Mixet sinä,
minun armaani, astu alas tasaselle manderelle, sanoi hän, josas
löytäisit ruaxes, ruohoja, apelioita, karwa kortteita, rattoja ja muuta
senkaltaista, jota taitaisit ilolla syödä? Jätä, sano hän, jätä, ja
hyljää, minun suloiseni niin korkiat, kuiwat ja hedelmättömät kukkulat,
ja tule alas tasaselle siliälle kedolle. Minä kiitän teitä paljon,
wastais Hirwi siiwollisesti, sen hywän neuwon edestä, mutta joss minä
tohdin sanoa, niin teidän tarkoituxenna on luulon alanen (Epäluulonen)
ja en minä usko että te puhutta rehellisesti, yxi totisesti.
_Oppi_. Ei se olis wijsasti tehty, että ennen ulos walita kaunista
ja ihanata, hyödyttäwän edestä: ja se tapahtuu usein, että ne jotka
ainoastans hakewat huwitusta ja turhia rakastawat, joutuwat suurijn
waaroihin.