Yxi Kyhkynen ja muut Linnut.
Yhdesä yhteisesä Lintujen kokouxesa edesotettiin kaikenlaisia leikkisiä
huwituxia, niinkuin enimmitten plaa tapahtua, kuin ihmiset lyöwät
ittensä leikkisexi ja panexen wapaasta tahosta iloisexi, yxi wares
hyppäis, yxi naakka rywöxen, yxi rastas jätkytteli toisten ääntä, yxi
huuhkaja huusi, yxi yö-rastais weisais, yxi taiwaan-mäkärä määky, yxi
Rikin-kukko ylpeili, yxi Korppi wiekasteli, yxi Harakka tansi köydellä,
yxi Papegoja paljon puheli, yxi kataja-rastas eli Tuomio-herra wihelsi;
ja kuka jaxaa ylös luetella kaikki ne kujehet, kuin näin hywäsä seurasa
ja pidosa ylös ajateltiin ja löyttiin? tosin kaikki nauroit korkiasti
ja ulospuhkeisit iloon.
Yxi Kyhkynen oli se ainoa koko Lintu-parwesta, joka ei huolinut
meiskata, nauraa ja hypätä. -- Toisna päiwänä oli kaikki nämät hywäin
päiwäin junkkarit wäsyneet, kohmelosa, tylyt ja surulliset --. Kyhkynen
sitä wastaan oli riski ilonen ja raitis kuin ennengin, ja kuunteli
pahaxumata kaikkia niitä herjäyxiä kuin toiset hänelle sanoit, hänen
poisolemisensa tähden, ja tytyi wastata; ettei huwitus ja ilo seiso
yhdes huikentelewaisesa remahduxesa, waan yhes aina olewasa mielen
lewosa ja yhes täydellisesä sydämmen puhtaudesa.
_Oppi_. Se on suuri wäli ja eroitus ilon ja tytywäisyyden wälillä
ilolla taita silloin ja tällöin olla sia pahan juonisillain. Mutta yxi
waka aina olewa mielen lepo ja hiljaisuus ilmi tulee ainoastansa sen
tykönä jolla on rauhoitettu ja hywä omatunto. Mutta sen jonga pitää
taitaman tytyä kaikkijn muihin, pitä ensin tuleman rauhallisexi ja
lewollisexi itte tykönään.