Yxi Mettä-Pukki, Korppi, Rotta ja suuri meri Simpukka (Skilpadda).
Yxi wilkas Mettä-Pukki, yxi laukuilewa kaarnet eli korppi ja yxi
matelewa Skildpadda (suuri Simpukka) tottuneet nuoruudesta elämään
kunniallisesti yhdesä, asuit yhdes rauhallisesa huone-kunnasa. Korppi
oli sisälle toimittaja ja skaffari korppin tawalla, ja sanotaan saloa,
että wielä tänäpäänä on monella sisällä ostajalla korppin-keinot.
Rotalla oli jywä aita hallusa, ja edeskatsoi huoneen hallituxen
leiwällä. Simpukka laitto ruan, lakaisi ja puhdasna piti huoneet,
wälistä kalasti, ja pesi astioita.
Mettä-Pukki meni warahin ulos, kuulusteli jotain uutta, ja ylöspiti
hywän pakinan rualla ollesa. -- Kerran, yhtenä päiwänä, kuin jo piti
puolipäiwällistä syötämän, niin kokounnuit kaikki pöytä kumppalit
tawallisuuden jälkeen, mutta sitä hilpiätä Mettä-pukkia kaiwattiin.
Sitten kuin tarkan ja wisun perään katselemuxen jälkeen löyttiin, ettei
hän ollut kotona kammarisaan, lensi korppi kohta ulos, ja ennätti
pian, hywän wainonsa kautta, sille paikalle, josa Mettä Pukki oli
joutunut metsä miesten juoniin ja werkkohin. Korppi lensi nopiasti
takasin, teki menon ja piti neuwwoa. Ne lentäwät ja juoxewaiset eläimet
olit pian matkahan walmiit, mutta se hidas ja pitkällinen Skildpadda
(Simpukka) täydy jäädä kotia ja itkeä. Ne awulliset ystäwät tulit
Mettä-pukkia auttamaan ja pelastamaan. Korppi piti wahtia, ja Rotta
niin kauwan järsi werkon silmiä, sixi kuin heidän kiinni tarttunut
yhteinen ystäwänsä pääsi irralle. Jokainen kätki sitten ittensä
loukkoonsa, nähdäxensä mettä miehen ihmettelemistä. Simpukka oli sillä
aikaa antanut itsensä matkaan. Hän ajatteli, parempi hiljan kuin ei
koskaan; mutta kaikexi onnettomuudexi ennätti hän esiin samalla, kuin
mettä-mies. Kuin tämä oli wähä suututellut ja pahaxunu, että hänen
werkkonsa oli hajalla, sai hän nähdä Simpukan. No, no, akka parka, sinä
tulit juuri somaalla ajalla; parempi jotain, kuin tyhjä, eli ei mitään,
tulesta sinä minun säkkiini, ja waeltakamme. Kuin nyt Mettä pukki sai
nähdä hänen rakkaan ystäwänsä, Simpukan, waarallisen tilan, meni hän
werkalleen, ja niinkuin nilkuttain mettä-miehen näkösälle; joka sijtä
tuli ylöskehotetuxi, luullen saawansa yhen paremman otuxen, heitti pois
olaltaan säkkinsä ja Simpukan, ja antoi siltä petolliselta Pukilta
itsensä wietää kauwwas eli pitkän matkaan; sillä hänen ajatuxensa
jälkeen taisi kyllä yxi terwes mies saawuttaa yhen ramman Pukin. Sillä
aikaa juoxi Rotta, ja puri poikki säkin siteen, ja Korppi otti Simpukan
selkäänsä, ja wääky Pukille, niin että kaikki neljä ystäwätä jälle
tulit yhteen siinä kauwwan walmistetusa pöydäsä, josa he iloitsit
keskinäisen terweyden ja hywän menestyxen yli, ja nauroit niin paljon
kuin jaxoit, sen narratun ja wäsytetyn mettä-miehen yli.
_Oppi_. Rakkaus ja yhtä pitäwäisyys yhes yhteydes, ihmisten wälillä,
jokk' on eri säädystä, tilasta kunnosta ja omaisuxista, on aiwan hywä
ja ylistettäwä asia.