Luuletteko, että sonni, jota ruokitaan läävässä valjastettavaksi ikeen
alle ja jota lihotetaan teurastettavaksi, on kadehdittavampi kuin
härkä, joka vapaana etsii ravintonsa metsistä?
Luuletteko, että hevosella, joka satuloidaan ja suitsetaan ja jolla on
aina yllin kyllin heiniä häkissä, on parempi kohtalo kuin oriilla, joka
vapaana kaikista liekaköysistä hirnuu ja hyppii tasangolla?
Luuletteko, että syöttökukko, jolle heitetään jyviä kanatarhassa, on
onnellisempi kuin metsäkyyhky, joka aamulla ei tiedä, mistä löytää
ruokansa siksi päiväksi?
Luuletteko, että se, joka kävelee levollisena jossakin noista
puistoista, joita kutsutaan kuningaskunniksi, viettää suloisempaa
elämää kuin pakolainen, joka samoilee metsästä metsään ja kalliolta
kalliolle sydän täynnä toivoa luoda itselleen isänmaa?
Luuletteko, että turvaton maaorja, joka istuu herransa pöydässä,
nauttii enemmän sen herkullisista ruokalajeista kuin vapauden soturi
mustasta leipäpalasestaan?
Luuletteko, että se, joka nukkuu nuora kaulassa pahnoilla, jotka
hänen herransa on hänelle heittänyt, saa parempaa unta kuin se, joka
taisteltuaan päivällä ollakseen riippumaton mistään herrasta lepää
yöllä muutaman tunnin maan päällä, jonkin pellon kolkassa?
Luuletteko, että pelkuria, joka laahaa kaikkialla mukanaan orjan
kahleita, painaa kevyempi taakka kuin urheata miestä, joka kantaa
vangin rautoja?
Luuletteko, että arkamainen mies, joka heittää henkensä vuoteessaan,
tyranniutta ympäröivän saastaisen ilman tukahduttamana, kuolee
mieluisamman kuoleman kuin pelkäämätön mies, joka mestauslavalla antaa
Jumalalle takaisin sielunsa vapaana, niinkuin hän sen häneltä sai.
Vaivaa on kaikkialla ja kärsimystä on kaikkialla, mutta on
hedelmättömiä vaivoja ja hedelmällisiä vaivoja, häpeällisiä kärsimyksiä
ja kunniakkaita kärsimyksiä.