XXXVIII

Te tarvitsette paljon kärsivällisyyttä ja väsymätöntä rohkeutta: sillä

ette tule voittamaan yhdessä päivässä.

Vapaus on se leipä, joka kansojen tulee ansaita otsansa hiessä.

Monet alkavat innokkaasti ja sitten tympeytyvät, ennenkuin sadon

korjuun aika on tullut.

He ovat velttojen ja tarmottomien ihmisten kaltaiset, jotka eivät voi

kestää sitä työtä, että kitkisivät pelloistaan pois rikkaruohot sitä

myöten kuin ne kasvavat, vaan kylvävät, mutta eivät saa satoa, koska

ovat antaneet hyvän kylvön tukehtua.

Minä sanon teille, siinä maassa on aina kova nälänhätä.

He ovat myöskin mielettömäin ihmisten kaltaiset, jotka rakennettuaan

kattoa vaille talon, asuakseen siinä, jättävät sen kattamatta, koska

pelkäävät vähäistä lisäponnistusta.

Tuulet ja sateet tulevat ja talo romahtaa kokoon, ja sen rakentajat

hautautuvat yhtäkkiä sen raunioiden alle.

Vaikkakin toiveenne olisivat pettäneet ei vain seitsemän, vaan

seitsemänkymmentä kertaa seitsemän kertaa, niin älkää koskaan menettäkö

toivoa.

Oikea asia voittaa aina, kun siihen uskotaan, ja ken on kestäväinen

loppuun asti, se pelastuu.

Älkää sanoko: siinä saa kärsiä paljon etujen vuoksi, jotka tulevat

vasta myöhään.

Jos nämä edut tulevat myöhään, jos te saatte nauttia niitä vain vähän

aikaa, tahi vaikkapa teidän ei olisi suotu nauttia niitä ensinkään,

niin lapsenne ja lastenne lapset nauttivat niitä.

Heillä ei ole oleva muuta kuin minkä te heille jätätte: katsokaa siis,

tahdotteko jättää heille kahleita ja ruoskia ja nälän perinnöksi.

Ken kysyy itseltään, mitä arvoa oikeudella on, se häpäisee sydämessään

oikeuden pyhyyden; ja ken laskee, paljonko vapaus maksaa, se luopuu

sydämessään vapaudesta.

Vapaus ja oikeus tulevat punnitsemaan teidät samassa vaa'assa, missä te

olette ne punninneet. Oppikaa siis tuntemaan niiden arvo.

On kansoja, jotka eivät ole oppineet sitä tuntemaan ja heidän

kurjuutensa vertaista ei ole koskaan ollut.

Jos maan päällä on jotakin suurenmoista, niin se on sellaisen

kansan luja päätös, joka Jumalan suman vartioimana astuu hetkeäkään

väsähtämättä valloittamaan ne oikeudet, jotka hän on sille antanut;

joka ei laske haavojaan, ei lepäämättä ponnisteltuja päiviä eikä

unettomia öitä ja joka sanoo itselleen: Mitäpä niistä? Oikeus ja vapaus

ansaitsevat aina toisenmoisia vaivannäköjä.

Se voi saada kokea onnettomuuksia, vastoinkäymisiä, kavalluksia; joku

Juudas voi sen myydä. Älköön mikään masentako sen rohkeutta!

Sillä totisesti, sanon minä teille, vaikka se astuisi hautaan, kuten

Kristus, niin se, kuten Kristus, kolmantena päivänä nousisi sieltä

kuoleman ja tämän maailman Ruhtinaan ja tämän maailman Ruhtinaan

palvelijain voittajana.

Uskovaisen sanoja · 第 48 / 52 题