Kaikella, mitä tapahtuu maailmassa, on merkkinsä, joka käy sen edellä.
Kun aurinko on nousemaisillaan, niin taivaanrannalle ilmestyy tuhansia
värivivahduksia, ja Itä näyttää olevan kokonaan tulessa.
Kun myrsky tulee, kuuluu rannikolla kumeata kohinaa, ja laineet
liikkuvat ikäänkuin itsestään.
Lukemattomat eri ajatukset, jotka risteilevät ja sekaantuvat henkisen
maailman taivaanrannalla, ovat merkkinä, joka ennustaa henkisen
auringon nousua.
Levottomien kansojen epäselvä nurina ja sisäinen liikehtiminen ovat
enteenä myrskystä, joka pian on kulkeva vapisevien kansakuntain
päällitse.
Olkaa valmiit, sillä ajat lähestyvät.
Sinä päivänä on oleva suuria kauhuja ja huutoja sellaisia, ettei moisia
ole kuultu sitten vedenpaisumuksen päivien.
Kuninkaat tulevat parkumaan valtaistuimillansa: he koettavat pidellä
molemmin käsin kruunujaan, jotka tuuli on vienyt heidän päästään, ja
heidät lakaistaan pois niiden mukana.
Rikkaat ja mahtavat poistuvat alastomina palatseistaan, peläten
tulevansa haudatuiksi niiden raunioiden alle.
Heidän nähdään kuljeksivan teillä pyytämässä ohikulkijoilta joitakin
ryysyjä alastomuutensa verhoksi, vähän mustaa leipää nälkänsä
tyydykkeeksi, enkä tiedä, saavatko he sitä.
Ja on oleva ihmisiä, jotka valtaa verenhimo, ja jotka jumaloivat
kuolemaa ja tahtovat saada muutkin sitä jumaloimaan.
Ja Kuolema on ojentava luuranko-kätensä, ikäänkuin siunatakseen heidät,
ja tämä siunaus on laskeutuva heidän sydämiinsä, ja se on lakkaava
sykkimästä.
Ja oppineet ovat hämmentyvät tieteessään, ja heille on näyttäytyvä
ikäänkuin pieni musta piste, kun älyjen aurinko nousee.
Ja sen kohotessa yhä korkeammalle, sen lämpö on sulattava myrskyn
kokoamat pilvet, ja ne ovat enää vain kevyt usva, jonka vieno tuuli on
ajava pois länteen päin.
Eikä koskaan ennen taivas ole ollut niin kirkas, eikä maa niin vihanta
ja niin hedelmällinen.
Ja sen heikon hämärän asemasta, jota me sanomme päiväksi, kirkas ja
puhdas valo on säteilevä ylhäältä niinkuin Jumalan kasvojen kajastus.
Ja ihmiset tulevat katselemaan toisiansa tässä valossa ja sanomaan: Me
emme tunteneet itseämme emmekä muita; me emme tienneet mitä ihminen on.
Nyt me sen tiedämme.
Ja jokainen on rakastava itseään veljessänsä ja pitävä itseään
onnellisena saadessaan häntä palvella; eikä ole oleva pieniä eikä
suuria sen vuoksi, että rakkaus tasoittaa kaikki, ja kaikki perheet
ovat vain yksi perhe ja kaikki kansat ovat vain yksi kansakunta.
Tätä merkitsevät ne salaperäiset kirjaimet, jotka sokeat juutalaiset
kiinnittivät Kristuksen ristiin.